Tag Archives: Kalaruoat

Avokadoa, jokirapua ja mätiä

Muistatteko vielä ihanan Mäti-kirjan ja sieltä oikopäätä testaamani mätireseptin? Nyt mätikokeilut saavat jatkoa kun kokeilin toista kirjasta bongaamaani reseptiä. Avokadoa, jokirapuja ja mätiä yhdistelevä ruoka on ihanan merellinen, raikas ja täyteläinen. Minä pidin siitä kovasti ja hyvin yhdistelmä näytti maistuvan myös Henkalle. Muokkasin kirjan reseptiä hieman jättämällä kirvelin pois ja soveltamalla määriä, ja tässä tulisikin oma versioni kirjan reseptistä:

- 2 dl bulgarianjogurttia
- 2 dl maustamatonta tuorejuustoa
- sitruuna (kuori ja mehu)
- kirjolohenmätiä
- jokiravunpyrstöjä liemessä
- 2 avokadoa
- suolaa ja mustapippuria
- hopeasipulia (kirjan reseptissä oli punasipulia, mutta koska meillä sattui olemaan hopeasipulia, päätimme käyttää sitä)

Sekoita jogurtti ja tuorejuusto hyvin keskenään. Raasta sitruunan kuoren keltainen osa, lisää se jogurttiin ja tuorejuustoon ja purista sekaan myös mehu. Mausta suolalla ja pippurilla.

Halkaise avokadot ja poista niistä kivet. Pilko sipuli. Kippaa avokadoon kiven jättämään kuoppaan jogurtti-tuorejuusto seosta, lätkäise päälle kasa jokiravunpyrstöjä ja iso lusikallinen mätiä. Ripottele myös sipulisilppua sekaan. Purista halutessasi vielä hieman sitruunamehua päälle ja rouhaise ripaus suolaa ja pippuria päälle. Nauti mieluiten vaikka ihan silmät kiinni, sillä tämä on tooodella herkullista.

Kirjoita kommentti

Välimerellinen lohisalaatti

Keksin tämän salaatin puolivahingossa kun joulusta ylijääneet kylmäsavulohet piti tuhota ennen kuin ne tuhoutuisivat itsestään. Jääkaapissa sattui olemaan myös kaikenlaisia muita kivoja jämiä, joista kokosin maukkaan Välimeri-tyyppisen salaatin.

- jääsalaattia
- kylmäsavulohta
- keitettyjä kananmunia
- maustamatonta jogurttia
- tsatsikijahetta (Kreikasta) tai samanmakuista dippijauhetta
- parmesaania
- (tryffeli)öljyä
- suolaa ja pippuria

Laita ensiksi kananmunat kiehumaan. Mun makuun täydellisiä tulee kun lisää kananmunat kiehuvaan veteen, keittää 8 minuuttia ja tyrkkää sitten kylmän veden alle. Näin keltuainen jää juuri sopivan löysäksi, muttei kuitenkaan valuvaksi. Henkka pitää hieman kypsemmistä kananmunista, sellaisista jotka saa helposti viipaloitua leivän päälle, mutta koska minä kokkasin, tein kananmunista itsekkäästi juuri sellaisia mistä itse tykkään eniten.

Huuhtele jääsalaatti ja revi se pienemmiksi palasiksi. Kasaa salaatinlehtien päälle kylmäsavulohta ja keitetyt kananmunat lohkottuina. Sekoita tsatsikijauhe jogurttiin ja käytä sitä kastikkeena. Rouhaise pippuria ja suolaa salaatin päälle tähdäten erityisesti kananmuniin. Raasta parmesaania sekaan ja lorauta hieman hyvää oliiviöljyä päälle. Minä käytin syvästi rakastamaani tryffeliöljyä, sillä se on hyvä kaveri kananmunien kanssa. Ja Martinan kanssa. Minun täytyy ihan oikeasti saada äkkiä jostain uusi pullo tryffeliöljyä Henkan Italiasta tuoman öljyn tilalle, sillä se alkaa jo vedellä viimeisiään. Maksoi mitä maksoi.

Kirjoita kommentti

Jokirapurisotto

Risotto – Mikä ihana syy avata viinipullo! Tällä kertaa meillä tosin meni homma hieman toisin päin, sillä jääkaapissamme oli avattu valkkaripönikkä, jonka jämille piti keksiä jotakin käyttöä. Tokihan viinin olisi voinut vain juoda pois, mutta koska mielessäni oli jo pitkään muhinut jokirapurisoton resepti, päätin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja hyötykäyttää valkkarin jämät tekemällä risottoa. Loput viinit joimme sitten risoton kanssa.

Jamie Oliverin sienirisotto on yksi blogini suosituimpia postauksia enkä yhtään ihmettele miksi. Herra Oliverin risotto on nimittäin ihan älyttömän hyvää, mutta ei tämäkään risotto hullumpaa ollut. Voisin melkein sanoa sen olevan ihan yhtä hyvää kuin suuren suosion saavuttanut sienirisottokin. Kannattaa siis kokeilla, ihan ehdottomasti. Ja panosta hyviin jokiravun pyrstöihin, sillä huonot pilaavat helposti koko ruoan.

4 annosta

- 1 dl oliiviöljyä
- 2 banaanisalottisipulia
- 2 valkosipulin kynttä
- kalafondi (tai liemikuutio)
- vettä
- 3 dl risottoriisiä
- 1,5 dl valkoviiniä
- 150 g jokiravun pyrstöjä liemessä (mulla oli provencaleliemessä, mutta myös muut käyvät hyvin)
- ruohosipulia
- tilliä
- 1-2 dl raastettua parmesaania
- 50 g voita
- 1 sitruuna

Pilko salottisipulit ja valkosipulin kynnet pieneksi ja kuullota niitä öljyssä. Valmista samalla kalaliemi fondista tai liemikuutiosta. Tee lientä riittävästi, sillä se ei saa loppua kesken. Kippaa risottoriisi pannulle kuullottumaan sipulien kanssa, ja kun riisi on läpikuultavaa, lorauta pannulle valkoviini.

Anna viinin imeytyä riisiin ja lisäile pannulle sitten kalalientä kauhallinen kerrallaan. Sekoittele risottoa niin kauan, että liemi on imeytynyt, ja lisää taas uusi kauhallinen. Jatka tätä niin kauan, että riisi on sopivan al denteä. Jotta aikaa vievä risoton keittely sujuu mukavammin, voit ottaa yhden lasillisen viiniä itsellesi kokkausjuomaksi.

Kun riisi on sopivan pehmeää, mutta siinä on vielä hieman purutuntumaa, kippaa sekaan pilkottu ruohosipuli ja tilli, sitruunan raastettu kuori ja siitä puristettu mehu, voi sekä puolet raastetusta parmesaanista. Sekoita niin että voi sulaa risoton joukkoon ja ota pannu sitten pois liedeltä. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita, kuten suolaa, mustapippuria tai valkopippuria.

Kokoa lautaselle risottoa, asettele sen päälle jokiravun pyrstöjä ja ripottele vielä reilusti parmesaania koko komeuden päälle. Viimeistele annos öljylorauksella ja koristele tillillä tai ruohosipulilla. Nauti saman viinin kanssa, jota käytit risoton valmistamiseen.

6 kommenttia

Antakaa minulle lohta!

Aina kun jommassakummassa paikassa, josta haen yleensä työpäivän lounaani on tarjolla lohta, on sitä mentävä hakemaan. Lohi on hyvää, terveellistä ja sitä tai muita fisuja pitäisi syödä vähintään kerran viikossa. Lohta olisi myös äärimmäisen helppo valmistaa kotona, sillä yksinkertaisimmillaan se vain tyrkätään uuniin ja hetken päästä kala on valmis syötäväksi. En silti jostain syystä meinaa millään saada aikaiseksi lohimötkäleen ostamista kotiin ja siksi turvaudunkin mielelläni lounaspaikkojen valmistamiin lohiruokiin.

Mutta haa, eräänä kauniina päivänä kaupassa haahuillessani muistin kalahyllyn olemassaolon ja kävin nappaamassa ison lohifileen mukaani. En jaksanut nyppiä siitä ruotoja pois, joten leikkasin ronskisti koko ruotoja sisältävän siipaleen roskiin. Ei se ole niin justiinsa, eikä hukkaan mennyt pala ollut edes kovin iso. Päätin valmistaa kalani uudella tavalla tekemällä siihen korppujauhokuorrutteen ja maustamalla kalaa hieman erilaisilla mausteilla kuin normaalisti.

- lohi (sellainen sopivan kokoinen mötkälepala)
- sitruunamehua
- sitruunapippuria
- sinappia
- korppujauhoja
- saaristolaismaustetta (Santa Marialta löytyy)

Tyrkkää lohi vuokaan kunhan olet ensin varmistanut ettei siinä ole ruotoja. Lorauttele reippaalla kädellä sitruunamehua sen päälle ja ripottele sitruunapippuria kalan pinnalle. Levitä seuraavaksi lohen pintaan ohut kerros sinappia ja ripottele sinappikerroksen päälle korppujauhoja niin että kala peittyy kokonaan. Älä kuitenkaan liioittele korppujauhokerroksen paksuuden kanssa, sillä haluat syödä muutakin kuin sitä. Heittele päällimmäiseksi vielä runsaasti saaristolaismaustetta ja tyrkkää kala sitten uuniin kypsymään.

Me söimme lohemme pannulla pyöräytettyjen miniporkkanoiden sekä parsakaalin kera, jotka maustoimme Santa Marian hickoryn makuisella BBQ-kastikkeella sekä niin ikään Santa Marian valikoimasta löytyvällä Lime&Pepper -mausteseoksella. Seuraavana päivänä keittelin lohijämän kaveriksi tagliatelle-pastaa, lämmitin lohipalat pannulla ja sekoitin kalan sekä pastan pannulla sekaisin. Taisin heittää sekaan vielä hieman mausteita ja jämäpastasta tulikin näin oikein herkullista.

2 kommenttia

Proteiinia!

Välillä ihmisellä on pömppö olo. Tiedättekö, sellainen kun nahka tuntuu liian kireältä, olo on nuutunut ja turvonnut eivätkä mitkään vaatteet tunnu hyvältä päällä. Jotkut sanovat niitä myös läski-päiviksi ja veikkaan, että niitä tulee jokaiselle painoindeksiin tai rasvaprosenttiin katsomatta aina silloin tällöin. Tai ainakin jokaiselle naiselle, miehistä en tiedä, sillä he harvoin valittavat kiristäviä housuja tai puristelevat peilin edessä makkaroitaan ja itkevät sitä, kuinka lihavia he ovatkaan. Eivät miehet tee sellaista ja siinä he ovat naisia viisaampia. Harva niistä makkaroita puristelevista naisistakaan on oikeasti ylipainoinen, mutta kun on pömppö olo niin on pömppö olo, eikä sille voi mitään.

Minulle pömppö olo tulee useimmiten loman jälkeen, pidemmän herkutteluputken päätteeksi tai silloin kun en ole päässyt liikkumaan tarpeeksi. Kun pömppis iskee haluan siitä nopeasti eroon ja yksi keino, joka keventää ainakin minun oloani nopeasti on ruokavalio, jossa proteiinia on paljon ja hiilareita vähän. Enkä nyt puhu karppaamisesta, sillä sellaiseen en jaksa ryhtyä, mutta hiilareiden vähentäminen osittain ja/tai hetkellisesti helpottaa ainakin minun pömppistäni nopeasti. Ja koska kevyt olo on hyvä olo, syön arkisin mielelläni proteiinipitoisia ruokia ja sikäli mikäli treeniohjelmassani ei ole kovin rankkoja rutistuksia, voin vähentää hiilareitakin ihan reilusti.

Blogeissa esitellään harvoin ihan tavallisia arkiruokia, eli niitä jotka väsätään minuutissa työpäivän jälkeen ja haarukoidaan saman tien naamariin sen tarkemmin edes katsomatta miltä annos näyttää, sen kuvaamisesta tai tarkemmasta analysoinnista puhumattakaan. Mutta nyt siihen on tullut muutos. Olen kuvannut viime aikoina myös niitä ihan tavallisia, tylsiä ja simppeleitä arkiruokiani, jotka haarukoin ylhäisessä yksinäisyydessäni vain tarkoituksenani saada muriseva maha hiljenemään.

Ja koska ajattelin, että jotakuta saattaisi jopa kiinnostaa arkiset proteiiniruokani aion nyt julkaista räpsimäni kuvat pienten selostusten kera. Ehkä muutkin proteiinin ystävät saavat näistä vinkkejä omiin arkisiin tankkaushetkiinsä. Kas tässä siis kurkistus arkisiin protskuruokiini, olkaa hyvät. Kuten tulette huomaamaan, eroavat nämä kuvat melkoisesti blogin totutusta linjasta, sillä kuten jo sanoin, tavallisia arkikyhäelmiä ei ole tullut aiemmin ikuistettua.


Arkisista ruoista tyypillisin on salaatti pihvin kera. Kuvassa komeileva annos on kuitenkin harvinaisempaa herkkua, sillä siinä on kastikettakin päällä.


Seesamilohen valmistaminen on hieman monimutkaisempaa kuin peruspihvin paistaminen ja salaatin pilkkominen, mutta koska se on todella hyvää, ajattelin liittää siitäkin kuvan tähän. Resepti löytyy täältä.


Tämä päivä on tainnut olla urheilupäivä, sillä kanan ja kikherneiden kaverina on mustekalan musteella värjättyä pastaa. Tosin tässäkin proteiinin osuus on melko suuri verrattuna pastan määrään.


Salaattipedin päällä makoilee rypsiporsaan pihviä, halloumia ja iso keko raejuustoa. Pihvin vieressä piilotteleva musta kökkö on palanutta jotain, jonka rapsutin paistinpannun pohjalta lautaselle ja suuhuni. Hyi, niin ei saa tehdä. Mutta kun se on niin hyvää ja niin kiellettyä..


Tässä salaatin päällä pötköttelee rikottu lohifilee. Ei kovin monimutkaista tai mielikuvituksellista, mutta hyvää, terveellistä ja pömppiksen karkoittavaa.


Ja kas, taas pihviä ja salaattia! Tällä kertaa mukana on myös fetaa, mistä päättelisin tämän olevan Henkan tekosia. Hän kun muistaa napata juustohyllyltä aina fetaa, toisin kuin hajamielinen tyttöystävänsä.


Pakastekasviksia, siemeniä sekä vuohenjuustoa. Saattaa näyttää pahalta, mutta kuuluu tämän postauksen annosten parhaimmistoon. Hunajan puuttuessa lorautin vuohenjuuston päälle leipäsiirappia, ja voi jumantsuikka, sehän sopi juuston kaveriksi kuin nakutettu! Suosittelen ja taidan tehdä tätä taas pian itsekin.


Tämä taitaa sitten olla simppeliyden huipentuma. Pihvi ja sinihomejuustoa. Ja muuta ei sitten tarvitakaan.


Viimeisenä, muttei vähäisimpänä poseeraa edellisen annoksen hieman monimutkaisempi versio, jossa pihvin ja juuston taivaallisen liiton alapuolelle on tungettu myös hieman paistettua kesäkurpitsaa. Toimii.

Kirjoita kommentti