Monthly Archives

heinäkuu 2016

Australian veronpalautus

On heinäkuu ja Australian verovuosi on päättynyt, mikä tarkoittaa sitä, että voi hakea maksamansa ylimääräiset verot takaisin! Wohoo! What a lucky month! Ajattelin tehdä simppelin ohjeistuksen kohta kohdalta siitä, miten Australian veronpalautus käytännössä toimii. Itsehän jouduin menemään monen mutkan kautta, kun en tarkkoja ohjeita tähän prosessiin netistä löytänyt. Kokonaisuudessaan maksetut verot on helppo saada takaisin eikä missään nimessä kannata haaskata rahaa maksullisiin veronpalautus-apukäsi-firmoihin. Ihan turhaa rahan haaskausta sellaiset! Jos haluaa päästä helpommalla kuin minä, niin säilyttäkää TAX FILE NUMBER. Itse olin tämän heittänyt jo aikapäiviä sitten pois, kun kukaan ei kertonut, että tulen sitä veronpalautuksessa tarvitsemaan. Tästä sitten seurasi neljä pitkää puhelua, tulostamista ja postittamista. Lopulta kuitenkin sain kuin sainkin tax file -numeroni takaisin ja nyt kolme viikkoa myöhemmin olen hymy huulilla matkakassani kanssa odottamassa seuraavaa reissua!

Tarvitset:

-Tax file -numerosi
-Passisi
-Puhelimen, josta voi tehdä soittoja ulkomaille
-Osoitteen, josta olet rekisteröinyt tax file -numerosi
-Kaikki palkkatositteet, joista näkyy paljon olet kuluneen vuoden aikana rahaa ansainnut ja veroja maksanut

  1. Luo MyGov -tili osoitteessa https://my.gov.au (Vihreä täppä vasemmalla ylhäällä, jossa lukee ”Create a myGov account”)
  2. MyGov lähettää vahvistuskoodin sähköpostiisi. Hae vahvistuskoodi sähköpostistasi ja kirjaudu sisään MyGov -tilillesi.
  3. Jos et ole aikaisemmin Australiasta hakenut veronpalautuksia, sinulta luultavasti puuttuu veroviraston tarvitsema  ”linking code”. Jos olet Australiassa, soita numeroon 132861. Ulkomailta soitettaessa soita numeroon +6126216111. Numerot palvelevat Suomen ajassa klo. 1.00-10.00. Kerro, että tarvitset ”a linking code to link my-gov account to the ATO”. He varmistavat identiteettisi, johon tarvitset tax file -numerosi, passisi sekä osoitteesi, jolla olet tax file -numerosi rekisteröinyt. Itse jouduin tähän samaiseen numeroon soittamaan yhteensä kuusi kertaa. Joka kerralla puhelimen toisessa päässä oli joku eri henkilö. Jos vaikuttaa, että henkilö on hieman pihalla eikä hän saa asiaasi eteenpäin, katkaise puhelu ja soita numeroon uudestaan. Minulla oli muutamat ensimmäiset kerrat varmaan joku harjoittelija, kun eivät he osanneet sitten millään minua auttaa. Onneksi lopulta sain ammattilaisen hoitamaan näinkin yksinkertaisen asian. Älä siis lannistu!
  4. Kun olet saanut yhdistämiskoodisi, mene MyGov-tilillesi. Mene kohtaan ”Services”, jonka alta avautuu lista erilaisista palveluista. Mene kohtaan ”Australian Taxation Office” ja paina oikealta tämän kohdalta ”Link”.
  5. Yhdistämisen jälkeen palaa ”services” -sivulle. Paina ”Australian Taxation Office” -linkkiä. Täältä löydät linkin, jossa lukee ”lodge”.
  6. Ensimmäisessä kohdassa ”Contact details” pyydetään varmistamaan, että yhteystiedot ovat ajantasalla. Samassa osiossa pyydetään pankkitilisi tiedot, johon verot palautetaan. Kirjoita tähän Australialaiset pankkisi tiedot. Veroja ei palauteta suomalaiselle pankkitilille. Seuraavassa kohdassa kysytään ”Are you a resident of Australia for the tax purposes?” Vastaa tähän kyllä. Jos vastaat ei, minkä virheen useimmat reppureissaajat ovat tehneet, saatatkin saada takaisin mojovan kasan mätkyjä. Tämä on siis kaikkein tärkein kohta! Vastaa ”YES”.
  7. Seuraavassa kohdassa ”Financial institution details” pyydetään tietoja ansaitsemasi palkan kokonaissummasta koko vuodelta sekä maksamiesi verojen yhteissumma. Tässä kohdassa ei tarvitse vastata kuin neljään ensimmäiseen sarakkeeseen. Työnantajan ABN tulee tarkastaa itse työnantajalta.
  8. Kolmannessa ja neljännessä kohdassa ”Personalise return” ja ”Prepare return” vain tarkistetaan ja kuitataan tiedot oikeiksi. Tietojen tarkistamisen ja hyväksymisen jälkeen paina ”lodge”.
  9. Veronpalautuksessa kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen rahojen pitäisi näkyä tililläsi. Eli istuhan alas ja odottele rauhassa! 🙂

Huudan mun exän nimee!

Seitsemän vuotta sitten rakastuin ensimmäisen kerran. En tiedä voiko sitä rakastumiseksi kutsua, mutta ainakin ihastuin syvästi. Tykkäsin miehestä niin paljon, että sattui kun en voinut häntä saada. Olin 16-vuotiaana vielä todella ujo enkä osannut tai kyennyt puhumaan tunteistani. Koskaan en uskaltanut miehelle kertoa, mitä oikeasti tunsin. Meillä oli sellaista 16-vuotiaiden säätöä. Voikohan sitä edes seksiksi kutsua? Pussailtiin ja halailtiin. Kosketeltiin ja naurettiin. Tutustuttiin toistemme vartaloihin. Käytiin naku-uinnilla. Pidimme hauskaa. Joimme alkoholia. Bailasimme. Olin korviani myöten ihastunut. En vain saanut sanaani suusta. Se sattui. Ja sattui muuten kovaa. Ne olivat ensimmäiset kokemani sydänsuruni ja ainoastaan sen takia, että en uskaltanut puhua tunteistani. En kehdannut myöntää, että taidan tykätä sinusta. Kyllähän me molemmat tiesimme, että tunteita on pelissä, kun jaksoimme toistemme pärstöjä katsella monet pitkät yöt.

Juuri äsken sain viestin häneltä. ”Venla do you still remember me?” Miten outoa saada viesti elämäni ensimmäiseltä ”rakkaudelta”. Seitsemän vuotta on hurahtanut ja muistan vieläkin aikamme kuin eilisen. Hauskinta tässä on se, että olin juuri masturboimassa viestin saatuani. Ihanan raukea olo ja yhtäkkiä sydän pomppaa kurkkuun ja huudahdan tämän ihmisen nimen ääneen. Vähän erilainen sessio haha. Seitsemän vuotta on mennyt ja hän laittaa viestiä. Tämä on ihan älytöntä. Voisihan se olla ihan jännää nähdä elämäni ensimmäisen ihastuksen kanssa. Me emme vain ole mitään seitsemään vuoteen jutelleet. Tiedän, että hän rakentaa työkseen laivoja ja hän tietää, että minä olen sairaanhoitaja. Häneltä muuten idean sairaanhoitajaksi opiskelusta olen ihan ensimmäisenä saanut. Muistan, kun yksi yö meni kokonaan siihen, kun suunnittelimme, mikä minusta voisi tulla isona. Hän ehdotti fysioterapeuttia ja sairaanhoitajaa. Sairaanhoitaja minusta sitten lopulta tuli.

Kolme exää jo laittanut viestiä, että ”Hei Venla olen nyt Euroopassa, nähdäänkö?” Tuntuu, että Eurooppa on tällä hetkellä varsinkin Australialaisten suosituin matkakohde. Ainakin kaksi ystävääni ovat minua ihan Suomeen asti tulossa moikkaamaan ennen kuin lähden täältä taas vähän yli kuukauden päästä livohkaan. Miehet saavat pään pyörälle. Mitäköhän tämä viimeinen exäkin oikein ajatteli. Ei ero kuitenkaan ollut mitenkään kovin kaunis ja nyt hän olisi halunnut tulla minua katsomaan. Kieltäydyin kohteliaasti, vaikka olenkin hänelle anteeksi antanut ja välimme ovat ihan jees. En kuitenkaan ala omasta tahdosta repimään vanhoja haavoja auki, kun ne eivät ole vielä edes ihan kokonaan umpeutuneet. Mutta tämä ensi-ihastus nyt mietityttää. Minusta on kuitenkin kasvanut seitsemässä vuodessa TÄYSIN erilainen ihminen. Eihän meillä välttämättä ole enää mitään yhteistä. Mitä mieltä olette?

P1010258

Läksiäiset kasinolla

Ennen Perthistä lähtöä maatilan tytöt halusivat järjestää minulle läksiäisbileet. Pomoni vaimo varasi meille hotellihuoneen Perthin kalleimmasta hotellista kasinon vierestä. Ihan kiva loikka suoraan kanalasta takaisin kaupunkielämään… Hotellille saavuttuamme palvelusmiehet avasivat meille auton ovet, ottivat matkalaukkumme kantoon ja ajoivat auton parkkiin pois palatsin edestä. Hotelliin astuessani en voinut uskoa silmiäni. Olen viimeksi yöpynyt rähjäisissä likaisissa hostelleissa ja nyt astuin upeaan palatsiin, jossa ihmiset kävelivät iltapuvut päällä ja korkokengät jalassa. Saavuimme hotellille vielä työvaatteet päällä. Ei yhtään hävettänyt suunnistaa ihmisten seassa, kun kananpaskan haisti varmasti hotellin toiseen päähän asti. Näin parhaakseni hautautua huppuni ja aurinkolasieni taakse piiloon ennen hotellihuoneeseen pääsyäni.

Kasino1

Laittauduimme kauniiksi ja aloittelimme juomaan upeassa viiden tähden hotellihuoneessamme tyttöporukan kanssa. Kymmenen aikoihin kävimme nostamassa käteistä kasinoa varten ja lähdimme pelaamaan uhkapelejä. En ole koskaan aikaisemmin mitään uhkapelejä pelannut, jos kerran hedelmäpelin nappulan painamista ei lasketa mukaan. Tosin siinäkin minulle taidettiin kertoa, mitä nappulaa minun tulisi nyt painaa. Haha olin siis täysi neitsyt näiden satojen pelien keskellä, mutta ajattelin kerrankin laittaa rahaa haisemaan, kun sitä kerta kasinolla oltiin. Muutamia kolikkoja voitin jostain hedelmäpelin kaltaisesta nappulapelistä, mutta muuten meni pelaaminen aikalailla saveen.

Kasino3

Australiassa ei tullut kovin moneen kertaan alkoholiin koskettua. Metsäbileissä olin yleensä ihan selvinpäin, kun ilma oli jo valmiiksi niin avoin ja rakastava. Läksiäisbileissä tytöt kuitenkin saivat pääni kääntymään ja absolutismini vaihtui taas kunnon känniääliötismiin. Toivon mukaan tämä olikin sitten viimeinen kerta näitä reissuja. Yhtään juotavaa en tainnut itse ostaa. Vientiä oli kyllä sen verran, että sitä olisi voinut vaikka muille jakaa. Valvoin ja pyörin kasinolla aamu kahdeksaan asti. Lähdin jatkoille puolen tunnin ajomatkan päähän eikä minulla ollut harmainta aavistustakaan, missä koko paikka sijaitsi. Madagaskarista olin joillekin selittänyt, mutta tuskinpa sentään ihan siellä asti oli tullut käytyä?

Kasino4

Long story short, jouduin lähtemään jatkoilta suht pikaisesti pois. (Tämä kuitenkin kaikkia kiinnostaa, niin ehkä joskus morkkiksen ylipäästyäni voin tarinan teille jakaa.) Löysin itseni pian Perthin keskustasta ilman kenkiä, bilemekko päällä, reppu selässä ja skumppapullo kädessä. Kengät olin jonnekin matkanvarrella hukannut. Maatilan prinsessat olivat jo joutuneet uloskirjautumaan hotellista ja lähteneet takaisin maalle. Minulla ei ollut paikkaa, minne mennä. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut yhtä pulsu ja samalla teinimäinen olo. Voi nolous. Se vielä olisi puuttunut, jos joku hoitolapsiperheeni olisi kävellyt vastaan. Onneksi Perth ei kuitenkaan ole ihan niin pieni paikka ja sain rauhassa pulsuilla ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä.

Kasino2

Onneksi aivoni vielä toimivat, vaikka ei siltä ehkä ulospäin näyttänytkään. Aloin soittelemaan lähellä asuvia ystäviäni läpi majapaikan toivossa. Yksi oli onneksi kotona ja itsekin krapulassa, joten vertaistuki kelpasi paremmin kuin hyvin. Loppupäivä meni sängyssä köllötellessä ja Ben ’n’ Jerrys -jäätelöä syödessä. Loppu hyvin kaikki hyvin. Tämän jälkeen ei ole kyllä enää alkoholi jostain kumman syystä maistunut. Eihän siinä ole mitään järkeä. Rahat menee; morkkis ja pahaolo tulee. Se on kaikenlisäksi ihan sairaan pahan makuista. Hyi! Olen löytänyt elämälleni tarkoituksen ja elämässä on nykyään vähän tärkeämpiä asioita kuin baareilu ja alkoholilla läträäminen. Olen kasvanut alkoholin ja bilehile-vaiheen yli. Sori kaverit, se on vain karu fakta. Ja minä 18-vuotiaana uhkailin ravaavani baareissa vielä 40-vuotiaanakin. Niin se ihminen vain muuttuu. Venla ja alkoholi eivät enää samassa lauseessa tule esiintymään. Piste.