Monthly Archives

toukokuu 2016

Hengissä ollaan

Päätin vain ilmoittaa, että hengissä ollaan! Pakko pitää vielä viikon tai kahden blogitaukoa, kun on tuollainen reilu 1300 sivuinen anestesia ja tehohoito-kirja luettavana. Pääsin siis kesätöihin tehovalvontaan eikä sitä opiskelut ihan valmistumiseen vielä päättyneetkään. Elämä kuitenkin rullaa radallaan. En voisi onnellisempi olla. Indonesia jätti jälkensä ja minusta tulee kohta virallisesti Buddhalainen. Sain myös viikko sitten iloista sähköpostia Ugandan orpokodista, jossa olin vapaaehtoistyöntekijänä. Saimme myös välimme kuntoon Australialaisen ex-poikaystäväni kanssa enkä kanna hänelle enää kaunaa. Miten niin pienistä asioista voikin tulla niin onnelliseksi! Minä palailen toivottavasti pian Indonesian kuulumisiin! Huippua kesää kaikille!

P1010233

Paluu menneeseen

Koskaan ei voi tietää, minne elämä vie. Elämä on yllätyksiä täynnä. Viikko sitten sain tietää Australialaisen ex-poikaystäväni olevan myös Indoissa. Tuli jotenkin niin puun takaa koko homma, että en voinut muuta kuin nauraa räkättää koko illan. Miten on mahdollista, että päädymme molemmat samaan maahan viikon sisällä ja yöpaikatkin ovat 15 minuutin kävelymatkan päässä toisistamme. Minun elämä on välillä kuin suoraan jostain saippuasarjasta. Ensin eroan yhdestä, sitten löydän viikon päästä uuden. Eroan taas tästä ja parin viikon päästä edellinen tulee mukaan kuvioihin. Emme edes koskaan halunneet Aaronin kanssa erota, mutta olosuhteiden pakosta ero oli ainut järkevä vaihtoehto.

Mitään en ollut suunnitellut, mutta palaset tuntuvat vain loksahtavan kohdilleen. Aaronkin oli juuri eronnut, joten tuntui hyvältä saada toisesta jonkinlaista vertaistukea ja turvaa. Olemme muutenkin pelottavalla tavalla samanlaisia. Molempia alkaa ahdistaa rutiinit. Molemmat pelkäävät sitoutumista ja liian pitkään samassa paikassa asumista. Kyllästymme nopeasti asioihin ja tarvitsemme jatkuvalla syötöllä muutoksia elämään. Tuntui itseasiassa todella hyvältä viettää aikaa Aaronin kanssa. Välillä on niin vaikea ymmärtää itseään ja sitä, miten jotkut pystyvät elämään paikoillaan. Aaronin seura oli juuri se, mitä tässä vaiheessa elämääni kaipasin.

Luulin Aaronin ja minun eron olleen lopullinen, mutta nyt en enää tiedä mitä ajatella. Vietimme viimeisen viikon Aaronin kanssa yhdessä Balin-saarta kierrellen. Yhdeksän kuukauden tauko tuntui ennemminkin viikon tauolta. Jatkoimme siitä, mihin viimeksi jäimme. Ehkä meidät on luotu yhteen tai ehkä tämä olikin vain sattumaa. Ei voi tietää. Aaron muuttaa Aasiaan asumaan pariksi vuodeksi. Itselläni ei vielä ole kunnon suunnitelmaa. Ensin kesätöihin Suomeen ja sitten Aasiaan tai Afrikkaan. Aaron pyysi minua kanssaan Thaimaaseen, mutta minulla on jo kesätyöpaikka odottamassa Suomessa. Olen kuitenkin aika varma, että meidän tarinamme ei tule päättymään vielä pitkään aikaan.

P1010237

Terkkuja Indoista näiltä kahdelta pallinaamalta!

Indonesiaan

Perthiin tuli yhtäkkiä kunnon talvi. Lämpöasteet tippuivat kahdenkymmenen alapuolelle eikä ulos enää voinut mennä pelkällä T-paidalla ja shortseilla. Minulla oli päällä sukkahousut, verskat, flanellipaita, huppari ja lämpösukat ja silti tärisin kylmyydestä. Miten voi 15 astetta tuntua niin ylitsepääsemättömän kylmältä?! Suomessa tuossa lämpötilassa oltaisiin jo melkein rannalla ottamassa aurinkoa. En olisi ikinä uskonut, että Australiassa voi olla niin kylmä. Eikä kuulemma vielä edes ole kylmintä, vaan todellinen kylmyys iskee vasta ensi kuussa. En yhtään tykkää palella ja teinkin pikaisen päätöksen ottaa äkkilähdön Indonesiaan. Olen tehnyt ”raskasta” työtä kolme kuukautta putkeen, joten enköhän ole itselleni miniloman ansainnut! Beachiä, snorklausta, surffausta, uimista, uusia tuttavuuksia, joogaa, luontopolkuja ja hyvää ruokaa. Niistä on tämän vilukissan loma tehty. Alla vielä kuvat Perthistä viikko sitten 15-asteessa ja kuukausi sitten yli 40-asteessa. Sain onneksi kavereilta lainattua talvivaatetta, kun en ihan tajunnut untuvatakkia tai lapasia Suomesta Australiaan mukaani raahata haha. Bright blessings to your beautiful souls! Stay blessed and amazing! Peace, love and light to you. xx

P1010541

P1010075

Sydänsurut

Puolitoista viikkoa sitten melkein neljä kuukautta kestänyt suhteeni päättyi. Tiedän, ettei neljä kuukautta ole kovin pitkä aika, mutta se on kuitenkin tarpeeksi pitkä kiintymyssuhteen syntymiseen. Asuimme yhdessä kolme päivää viikosta ja erossa ollessamme viestittelimme ja soittelimme toisillemme jatkuvasti. Puolitoista viikkoa sitten minut valtasi tyhjyys poikaystäväni ilmoitettua minulle, että tämä oli tässä. Tulin jätetyksi omasta mielestäni pahimmalla mahdollisella tavalla ja se tuntui todella pahalta. Emme edes saaneet  juteltua asioita halki, mikä teki erosta vielä kipeämmän.

P1010132

Me molemmat tiesimme, että eroaisimme viimeistään kolmen viikon päästä minun lähtiessäni pois Australiasta viisumini umpeuduttua. Sydänsurut olisivat siis joka tapauksessa tulleet ennemmin tai myöhemmin. En kuitenkaan osannut odottaa poikaystäväni haluavan eroa ennen minun lähtöäni. Olin ihan palasina neljä päivää. Ruoka ei maittanut, vaan tuli yhtä nopeasti samaa reittiä ulos. Ensimmäisenä kahtena päivänä söin yhteensä yhden banaanin, yhden omenan ja lautasellisen puuroa. Makasin sängyn pohjalla ja rypesin itsesäälissä. Itkin, itkin ja itkin. Poltin neljässä päivässä kolme askia tupakkaa, vaikka en edes ole tupakoitsija. Jostain syystä nikotiini sai kuitenkin mieleni rauhoittumaan. Se sai pääni kivasti pyörälle ja parin minuutin hyvän olon tunteen.

P1010006

Ensimmäisenä kahtena päivänä nukuin yhteensä pari tuntia. Kolmantena päivänä rohkenin ottamaan kunnon dropit unilääkkeitä, jotka saivatkin lähes samantien tajuni kankaalle. Kunnon yöunien jälkeen oloni alkoi helpottaa. Jaksoin nousta sängystä ja mennä kävelylle. Jaksoin tavata kavereita ja katsoa taas eteenpäin. Neljäntenä päivänä pidettiin farmin emännän kanssa kahdestaan kartanobileet. Joimme kalsarikännit, laitoimme musiikit täysille ja tanssimme 90-luvun-musiikkiin. Viidentenä päivänä vihdoin heräsin hymyssä suin. Näin tunnelin päässä valoa ja tiesin, että tästä selvittäisiin.

P1010013

Sydänsuruja on lähes mahdotonta välttää. Vaikka asiat hoitaisi miten aikuismaisesti, voi silti toisen tai molempien sydämet särkyä. Näin kävi viime suhteessani, kun rakkautemme väliin tuli pelkkä välimatka. Vaikka mitä tekisi, sydänsurut tuntuvat aina yhtä pahalta. Alussa luulee, ettei siitä pahasta olosta voi selvitä millään. Päivät matelevat hitaasti ja haluaisi vain hukuttautua omiin kyyneliin. Niin kurjalta, kuin se kuulostaakin aika parantaa haavat. Vaikka se aika olisikin pelkkää huutoa, itkua ja itsesäälissä rypemistä. Nyt on mennyt vasta puolitoista viikkoa ja tuntuu kuin olisin uusi ihminen. Minua ei tunnistaisi, jos minut olisi nähnyt viikko sitten. Olin aivan palasina, mutta nyt olen ikionnellinen. Hymyni paistaa kilometrien päähän.

P1010002

Olen onnellinen, että sain rakastaa ja tulla rakastetuksi. Olen onnellinen, että otin riskin tulla satutetuksi. Uskalsin päästää ihmisen lähelle, pintaa syvemmälle ja uskalsin avata tälle sieluni. Tiesin, että siinä voisi käydä huonosti, mutta annoin tunteiden viedä. Ilman tätä riskiä elämä olisi tasapaksua ja yksitoikkoista. Rakkaus on jotain todella kaunista, joka antaa elämälle ihan uudenlaisen merkityksen. Tämä on oikeastaan juuri sitä, mitä elämältä halusin. Halusin tuntea äärimmäisyyksiin meneviä tunteita. Halusin tehdä elämästäni vuoristoradan ja nähdä, miten siitä selviäisin. Pohja ei jatku ikuisuuksiin ja ainut suunta sieltä on ylöspäin.

P1010113

Olen kiitollinen, että tapasin näin upean ihmisen. Ihmisen, jonka seurassa tunsin olevani turvassa ja oma itseni. Ihmisen, jonka kanssa vietin uskomattomat neljä kuukautta. En tule ikinä unohtamaan meidän kahden viikon roadtrippiä pitkin Länsi-Australian hiekkadyynejä tai niitä syvällisiä keskusteluja tähtitaivaan alla. Meidän leffailtoja takapihalla, beach-elämää tai hauskoja yhdessä tekemiämme piloja. Meidän jokaviikkoisia take-away-sushi-treffejämme tai yhdessä ottamaamme manikyyriä. Neljä ihanaa lämmön täyttämää kuukautta. Kaikki tämä on nyt pakattu kauniiksi muistoiksi, on aika päästää irti ja siirtyä eteenpäin.

P1010070

 You and I were probably never meant to be but I loved every single second that I spent with you. You’ll always have a special place in my heart!