Hiiva, mädättäjäbakteerit ja happi

Pitkin syksyä olen yrittänyt saada suolistoni bakteeritasapainoa korjattua. Hiivaongelma minulla on ollut rajuna jo pitkään. Hiivan takia joudun välttämään sokereita, sillä ne käyttävät sokerin alkoholiksi ja kun maksani ei ole ihan kunnossa, saan pienestäkin määrästä ihan kunnon krapulan. Vaikka maksassa ei olisikaan vikaa, niin jos elimistössä on hiivaa – kuten ihan terveelläkin ihmisellä on, sillä hiivat kuuluvat osana elimistön normaaliflooraan – tekevät hiivat sokereista alkoholia ja varsinkin hiivasyndroomasta kärsivälle sokerinsyönti väsyttää raskaasti ja on kuin tissuttelisi alkoholia päivittäin. Eli sokerihumala on ihan todellinen termi: sokerista voi tulla humalaan, kun sitä tarpeeksi syö.

Hiiva on näkynyt minulla paitsi sokerinkestämättömyytenä, niin ulkoisesti korvien takana visvaisena ja karstaantuvana ihottumana. Jos oikein tiukasti välttelin paitsi sokeria, niin myös kaikkea tärkkelystäkin, pysyi ihottuma kurissa, mutta märkiintyi selvästi yhdestä perunastakin. Ihottuma näkyi viihtyvän hapettomassa paikassa ja asiaa auttoi hiusten pitäminen kiinni ja pois korvilta, jolloin korvien taustat saivat paremmin happea. Nyt olen saanut ihottuman pois. Apteekin sieni- yms. salvoista ei ollut mitään apua, mutta homeopaatiltani sain jotain yrttitököttiä, jolla se nopeasti lähti. Hilse on toinen merkki liiasta hiivakasvusta. Sen olen saanut pidettyä melko hyvin aisoissa Elokuun tervashampoolla. System 4 sarjassa on kuulemma tehokas tervashampoo, mutta luettuani mitä kaikkea se sisältää, päätin olla sitä kokeilematta. Kaikki kemikaalit kun kuitenkin imeytyvät iholta verenkiertoon ja sitä kautta maksaan.

Kun aloin tajuta, miten hiivat ja mädättäjäbakteerit dominoivat suolessa, aloin miettiä, että mitä asialle voisi tehdä. En usko hiivanhäätökuureihin sillä jos olosuhteet suolistossa ovat hiivoille otolliset, niin on vain ajan kysymys milloin tilanne on taas samassa jamassa. Halusin lähteä olosuhteiden oikaisemisesta. Mädättäjäbakteerit ovat anaerobisia eli toimivat hapettomissa olosuhteissa, kun taas suoliston toiminnalle välttämättömät maitohappobakteerit ovat aerobisia eli tarvitsevat happea. Toinen mädättäjäbakteereita ylläpitävä seikka on ruokamassan seisominen suolistossa.

Terve ihminen saa happea ja voi pitää yllä elimistönsä hyvää happitilaa reippailemalla ulkona raittiissa ilmassa. Mutta jos elimistö ei ole terve ja happea on suorastaan liian vähän, kuten aiemmat scio-mittaukseni olivat näyttäneet minulla olevan, niin asiaa voi auttaa happijauheella. Kokeilin OxyColon –happijauhetta (magnesiumperoksidi) jo vuotta aiemmin sillä seurauksella, että sain vatsani aivan rikki ja hautasin purkin vihoviimeisenä myrkkynä jonnekin hyllyn takanurkkaan. Mutta vika ei ollutkaan itse happijauheessa vaan sitruunassa, jonka ohjeistettiin tehostavan hapen vapautumista yhdisteestä. Olin ohjeen mukaisesti ottanut sitruunaa jauheen kera, mutta vatsani ei kestänyt tuota hapanta ja se oli se, mikä korvensi vatsani limakalvon rikki.

Nyt olen ottanut happijauhetta ihan vain veteen sekoitettuna, n. 1 tl aamuin illoin ja siitä vapautuu sitten happea sen, minkä vapautuu. Mutta ennen kaikkea tuolla jauheella olen saanut ummetuksen pois ja se on helpottanut oloa aivan valtavasti. Kun ruokamassa ei enää seiso ja haudu paikoillaan suolessa, suolistosta tuleva maksaan ja munuaisiin kohdistuva toksiinirasite pienenee aivan huomattavasti ja se vähentää väsymystä ja nuutunutta oloa ja elimistö pääsee paremmin korjaamaan itseään, kun ei niin suuri osa kapasiteetista enää mene aineenvaihduntajätteiden käsittelyyn.

Happea muuten tarvitaan myös elimistön energian tuottamiseen. Solut tuottavat soluhengityksessä energiaa ja tarvitsevat siihen happea. Jos niillä ei ole happea käytettävissään, on seurauksena voimaton olo.

Ulkoilen niin paljon kuin jaksan ja hyvältä tuntuu. Syksyllä tosiaan oli päiviä, etten jaksanut edes käydä ulkona, mutta nyt olen huomattavasti energisempi. Teen toisinaan parin tunnin kävelylenkkejä ja olen alkanut käydä joka päivä ensin pienellä, puolen tunnin aamulenkillä aamuteen ja aamiaisen välissä, siis jo ennen syöntiä. Koiranomistajille tämä lienee tuttua rutiinia, mutta minulle aivan uutta. Ylipäätään aamupimeään ja kylmään lähteminen on ollut minulle aina aivan kammotus, mutta nyt olen mennyt huolimatta sateesta, viimasta tai pakkasesta. Tänä aamuna huomasin jo malttamattomana odottavani, että saan juotua teeni loppuun ja pääsen ulos. Ehkä jo nousseella, pitkästä aikaa näkyvissä olevalla auringollakin oli osuutensa asiaan.

Myöhemmin lisää asiaa bakteerikannan ja suoliston korjaamisesta bakteereiden, ruoan ja entsyymeiden avulla.

Päänsärkyjä

Baari on siivottu ja puunattu. Tupakanmyyntilupa ja alkoholinmyyntilupa mallia C ovat tulleet. Jäätelöallas, olutlaite ja kylmäkaappi komein Karjala-mainoksin saapuivat viime viikon lopulla. Ensimmäiset juoma- ja jäätelötilaukset on pistetty sisään ja tukusta haettu ensimmäinen täysi autollinen tavaraa. Olen jakanut avausilmoja oman ja lähikylien ilmoitustauluille ja vielä tälläsin tienposkeen kyltin, johon askartelin isoin kirjaimin ”BAARI AVAA 17.4.” niin, että ei voi jäädä keneltäkään ohikulkijalta huomaamatta. Kylätoimikunnan puheenjohtajalla oli kuulemma puhelin soinut pari viikkoa, kun ihmiset olivat soitelleet ja kyselleet, että koska baari aukeaa. Kivaa, kun sitä odotetaan. Minäkin odotan. Vatsanpohjassa on sopivan pieniä sieviä perhosia hörräämässä.

Nopeastihan tämä on mennytkin. Aikaa valmisteluihin ei ole ollut yhtään liikaa. Olen helmikuun alkupuolelta lähtien tehnyt lähes joka päivä jotakin baarin eteen. Toisaalta aikaa ei ole ollut myöskään liian vähän, vaan olen voinut tehdä juuri sitä tahtia kuin olen jaksanut ja asiat ovat rullanneet jouhevasti ja onnistuneesti.

Kyllä minulla meinasi tässä välillä loppua usko kesken tähän hommaan. Aloin nimittäin saada ankaria päänsärkykohtauksia. Minullahan on se yksi päivä viikossa, jolloin käyn sekä jumpassa että käsityökerhossa ja kävelen sinne edestakaisin sen reilun kilometrin suuntaansa. Yhtenä tuollaisena päivänä olin koiranvahtina ja kävelytin vielä koiran kolme kertaa noiden lenkkieni välillä. Seuraavana päivänä nousi terävä päänsärky, joka voimistui lopulta niin, että aloin oksentaa ja puoli päivää meni petissä. Kun olin nukkunut iltaan, särky hellitti. Sama toistui, jos tein hiihtolenkin tai olin päivän asioilla ja rasitin itseni. Aloin yhdistää tämän säryn liikuntaan ja yleensäkin liikkeellä oloon.

Tämä särky oli erilainen kuin se särky, jonka saan proteiineista tai muista sopimattomista ruoka-aineista. Tämä oli samanlainen kuin minkä olin kokenut viime syksyn lopulla, kun kokeilin maksaa puhdistavia yrttivalmisteita. Yhdistelin mielessäni näitä asioita ja sen, että kun maksa ja munuaiset eivät ole toimineet kunnolla aikoihin, niin elimistö on kuonaantunut. Eli yksi liikunnan hyvää tekevistä vaikutuksista perustuu siihen, että se saa elimistöstä kuonia liikkeelle. Koska munuaiseni eivät kykene niitä kuonia samassa tahdissa poistamaan kuin niitä kiertoon vapautuu, niin saan niin sanottuja puhdistusoireita. Maksasta lähtisi töhkää vaikka kuinka, kun vain saisin ne jollain konstilla elimistöstä pihalle.

Kyllä siinä mietin eräänkin kerran, että mitä minun baarinpidostani tulee jos siellä päivän puuhailu nostattaa seuraavalle päivälle lamauttavan päänsäryn ja joka toinen päivä pitää laittaa lappu oveen, että sori vaan, nyt on suljettu ja nähdään sitten huomenna. Mutta onneksi säryt ovat näiden kahden kuukauden aikana koko ajan laimentuneet ja nyt ensimmäistä kertaa viime viikkoisen kellon ympäri asioilla juoksun jälkeen ei päänsärkyä tullutkaan. Eikä edes touhuamisesta tuttua väsymystä, joka on yleensä tehnyt sen, että seuraavana päivänä ei jaksa muuta kuin levätä. Nyt tosiaan tuntuu siltä, että toipuminen etenee vauhdilla ja olo muuttuu niin nopeaan, että sen oikein huomaa.

Vatsa on vieläkin herkkä, mutta tunnen senkin vahvistuneen. Polte on pysynyt kutakuinkin poissa, mutta olenkin pitänyt tiukasti vatsahellästä ruokavaliostani kiinni. Pari kertaa olen kokeillut marjoja ja omaa, hapanjuureen tehtyä leipää, mutta ne alkoivat ärsyttää limakalvoja ja piti vain todeta, että vielä ei ole niiden aika. Vähän mustikoita vatsa kestää jo ja niistä olen iloinen. Olen kaivannut mustikoitani ja ne ovat kuulemma ihan lääkettä maksalle. Mutta vielä se päivä koittaa, kun ruoansulatukseni pelaa normaalisti ja voin taas syödä kaikkea, mitä haluan.

Tässä on terveisiä Rovaniemeltä. Postaus, joka jäi kirjoittamatta. Kävin vähän hiihtelemässä ja harrastamassa sosiaalista elämää. Tulin takaisin poro takakontissa, ihan niinkuin viime kesän käynnillä päätin tekeväni. Jospa jo ennen seuraavaa teurastuskautta pääsisin tätä syömään.

Tässä on terveisiä Rovaniemeltä. Postaus, joka jäi kirjoittamatta. Kävin vähän hiihtelemässä ja harrastamassa sosiaalista elämää. Tulin takaisin poro takakontissa, ihan niinkuin viime kesän käynnillä päätin tekeväni. Jospa jo ennen seuraavaa teurastuskautta pääsisin tätä syömään.

Jokin minua näissä pohjoisen maisemissa kiehtoo ja vetää puoleensa. Takaisin kotiin ajellessani mietiskelin, että enpä yllättyisi jos jonain päivänä matkaisin sinne muuttokuorman kera.

Munuaishuoltoa

Maksan vajaatoiminnassa maksaan kertyy kuona-aineita, jotka on hyvä puhdistaa sieltä pois maksan ja sitä myötä muun elimistön toipumiseksi. En tiedä lähtisivätkö ne kuona-aineet sieltä itsestäänkin pois ajan myötä jos oikein minimoisi kaiken muun kemikaali yms aineiden kuormituksen, jotka elimistössä päätyvät maksan käsiteltäväksi ja poistettavaksi. Mutta ainakin yrttikuurit nopeuttavat kuona-aineiden poistumista ja siten parantumista. Ennen kuin maksaa lähdetään puhdistamaan, on puhdistettava munuaiset, jotta nämä jaksaisivat poistaa sen jätteen, joka maksasta vapautuu. Osa poistuu suolen kautta, mutta suuri osa kulkee munuaisten kautta ja virtsan mukana ulos. Jos maksa on pitkään toiminut vajaalla, niin se on kuormittanut munuaisia ja silloin nekin yleensä toimivat huonommin. Tämä näkyy mm. turvotuksena, etenkin jaloissa lisääntyen iltaa kohti, nivelkipuina, virtsan värittömyytenä ja tarpeena nousta virtsaamaan öisin.
.
Minulla on homeopaatilta hankkimani yrttitabletit maksan puhdistamiseksi ja kokeilin niitä kesäkuun puolivälissä, kolmen viikon munuaisyrttikuurin jälkeen. Ei siitä tullut mitään. Turposin niin mahdottomasti, että oli selvää, etteivät munuaiset jaksaneet. Siispä vähän päälle kahden kuukauden ajan hoidin munuaisia erilaisilla yrteillä ja välttämällä oksaalihappoa sisältäviä ruoka-aineita. Oksaalihappo on virtsakivien rakennusaine ja sitä paitsi syö elimistöstä kalsiumia, jonka saanti minulla on muutenkin tiukalla. Raparperia nyt en olisi syönyt muutoinkaan, mutta olen joutunut kieltäytymään myös suklaasta ja mansikoista.

Virtsakivien liuottamiseen sopii Soria Naturalin Composor 25, joka sisältää isokrassia, sianpuolukkaa ja kultapiiskua. Tästä otetaan 1 ml kolmesti päivässä, jolloin kuuri kestää vähän reilu pari viikkoa. Ihan alkuun otin tällaisen Composor 25 -kuurin sekä aloin puristaa vihannesmehua, johon tulee nestepohjaksi 1 kurkku ja munuaisia hoitaviksi aineiksi 2-3 persiljanvartta, 2-3 sellerinvartta ja pala persiljajuurta. Juon tätä mehua yhä lasillisen päivässä. Kaikkien yrttien kanssa on hyvä pitää välillä taukoja ja tämän mehun kanssa on tullut taukoja ihan luonnostaan kun olen ollut jossain muualla kuin kotona ja koska persiljajuurta on kaupoista huonosti saatavissa, samoin kunnollista, vahvaa persiljaa.

Tein myös teetä kuivatuista nokkosista, voikukan, koivun ja sianpuolukan lehdistä ja lisäsin siihen kultapiisku-uutetta. Näistä sianpuolukka on munuaiskiviä liuottavaa ja muut virtsaneritystä lisäävää. Teetä tein erilaisin variaatioin: joskus vain koivua ja nokkosta, joskus voikukkaa ja sianpuolukkaa. Kultapiiskua saa luontaistuotekaupoista uutteena, A. Vogelin Solidago. Myös Soria Naturalilla on kultapiisku-uute. Kultapiiskua ei tulisi käyttää yhtäjaksoisesti kuin kymmenisen päivää ja sen jälkeen on pidettävä yhtä pitkä tauko. Annostus on selostettu pullon kyljessä. Kultapiisku-uutetta ei käytetä yhdessä Composor 25:n kanssa, koska Composor 25 jo sisältää kultapiiskua.

Eli näillä vaihdellen ja vuorotellen reilut kaksi kuukautta ja nyt turvotus on lähes kokonaan poissa ja kestän maksan puhdistuksen. Myös silmänalusten turvotus on vähentynyt, mutta pussit eivät ole kokonaan vielä poissa. Yöllinen vessassa ramppaaminen on vähentynyt huomattavasti ja virtsa on taas saanut väriä.

Kurkkua, persiljaa, persiljajuurta ja varsiselleriä.