Entsyymejä ja ruoansulatusbakteereita

Hapen ohella toinen osa kampanjassani hiivainfektiota vastaan ovat suoliston ns. hyvät bakteerit. Näitäkin kokeilin jo vuosi sitten ja viime syksynä uudelleen todetakseni taas saman, että eivät käy minulle. Eivät käyneet kapseleina eivätkä hapankaalina. Menin molemmista aivan pökkyrään ja sain ne tyypilliset oireet, joita olen alkanut kutsumaan proteiinioireiksi: niskan lihasten jumittuminen ja siitä ylöspäin nouseva ja lopulta migreeniksi yltyvä päänsärky, lamauttava uupumus, aivosumu, polttava särky hartioissa ja käsivarsissa, hikoilu ja turvotus, varsinkin silmissä ja silmänalusissa. Vasta tämän syksyn aikana opin, että noiden bakteerien kasvatuksessa viljelysalustana käytetään mm. maitotuotteita tai soijaa ja näitä jäämiä sitten on maitohappobakteerivalmisteissa. Reaktioni bakteerivalmisteisiin sai selityksen.

Jätin sitten kaikki kaupalliset valmisteet, sillä oletettavasti noita kasvatettuja bakteereita maitoproteiinijäämineen oli käytetty myös bakteereja sisältäviin elintarvikkeisiin ja aloin itse leipoa juurella gluteenitonta leipää ja aina leipoessani särvin myös taikinaa ja taikinalientä saadakseni varmasti eläviä bakteereita. Alkuun leivän syönti eli lisääntynyt hiilihydraattien käyttö ei tehnyt hyvää, sillä se ruokki hiivaa ja söin leipää vain vähän silloin tällöin. Korvieni takana oleva hiivaihottuma toimi hyvänä mittarina hiilihydraattien määrälle: ihottuman visvaisuus lisääntyi aina, kun hiivat saivat tarpeeksi herkkuja.

Huomasin, että pikkuhiljaa vatsassani alkoi tapahtua. Entisen kuolemanhiljaisuuden sijaan sieltä alkoi kuulua pulputusta ja möyrinää ja ihan suomeksi sanottuna rupesi pierettämään. Mutta en kuitenkaan puhuisi varsinaisesti ilmavaivoista, sillä niistä ei ollut vaivaksi asti. Ei turvotusta, ei kipua eikä sanottavammin hajuakaan. Varsinkaan ei mätänemisen hajua. Nyttemmin ne ovat asettuneet jo paljon alkuajoista ja vuosia kestänyt vatsanahkaa kiristävä pahin pömpötys on poissa. Mistään pyykkilaudasta ei kuitenkaan voida puhua, vaan jonkinmoinen puolipallo tuossa vielä on.

Tunsin, että jotakin on ruoansulatuksessani muuttunut ja sen seurauksena aloin joulun tienoilla kokeilla maitotuotteita. Oireita ei tullutkaan seuraavana päivänä, ei sitäkään seuraavana eikä vielä sittenkään. Kokeilin varovasti myös poronlihakeittoa, eikä tullut siitäkään. Ei niitä tyypillisiä kuin tähän asti, mutta jotain kuitenkin, joka pakotti minut nyt näin kuukauden kokeilun jälkeen jättämään nämä taas pois ja palaamaan suurin piirtein samalle ruokavaliolle kuin tähänkin asti. Väsyin nimittäin lopulta niin, että en jaksanut enää paljoa muuta kuin istua nököttää nojatuolissani ja into tehdä mitään hävisi. Sängystä ylös pääseminen aamuisin venyi jo tunnin kestäväksi projektiksi. Sain myös jonkin verran sitä polttavaa särkyä hartioihini, hiusten lähtö lisääntyi selvästi ja aloin hikoilla runsaasti öisin. Heräilin aamuöisin aivan litimärkänä hiestä. Tämä hikoilu on oire, jota luulen monella virheellisesti hoidettavan PMS-oireena ja sitten elimistöä sekoitetaan vielä lisää hormonivalmisteilla. Totesin, että nämä proteiinipitoiset ruoka-aineet eivät edelleenkään tee hyvää elimistölleni. Jätin ne pois ja nukun taas yöni hyvin ja hikoilematta ja oloni on selkeästi pirteämpi ja iloisempi. Gluteenipitoisia viljoja en edes halunnut kokeilla, sillä niistä olen aina saanut ärhäkimmät oireet, varsinkin vehnästä.

Olen syönyt jonkin aikaa entsyymivalmisteita aterioiden yhteydessä ja en tiedä, että onko niiden ansiota, että reaktioni noihin ruoka-aineisiin on lieventynyt noin paljon vai onko tosiaan jokin muuttunut. Joka tapauksessa ne eivät vielä riittäneet siihen, että voisin syödä mitä tahansa. Opin hiljattain, että noita ruoansulatusentsyymejä valmistetaan bakteerien avulla. Bakteerit tuottava entsyymit, jotka siitä bakteerimassasta sitten eristetään. Mikä osa onkaan siis näillä ns. hyvillä bakteereilla siihen, että syömämme ruoka-aineet pilkkoutuvat suolistossa kunnolla? Epäilen, että niiden osuus toimivassa ruoansulatuksessa on suurempi kuin vielä tänä päivänä tarkkaan tiedetään ja että ne eivät ole ainoastaan tarpeellisia, vaan välttämättömiä ja että ihmisen elimistön itsensä valmistamat entsyymit eivät yksinään riitä. Tosin kaikkienkaan entsyymien pelkkä läsnäolo ei vielä riitä, sillä entsyymit ovat hyvin olosuhdeherkkiä. Toimiakseen ne tarvitsevat mm. juuri oikean pH:n eli ympäristön happamuuden/emäksisyyden. Minulla ei ole riittävästi vatsahappoja, sen tiedän. Tiedän sen siitä, että olen aiemmin oksennellut paljon ja pitkään aikaan se ei maistunut ollenkaan hapoille. Nyt happoja on vähän, mutta en usko niitä olevan niin paljoa kuin ihmisen vatsassa kuuluisi olla. Sillä jos olisi, eivät limakalvoni kestäisi sitä, kun eivät kestä yhtään marjojakaan. Uskon, että elimistö itse säätelee tuon ja tarkoituksella ei eritä enempää kuin minkä vatsa kestää. Gastroskopiassa nimittäin vatsani limakalvon solut todettiin normaaleiksi ja että haponerityskykyni pitäisi olla normaali. Sitä en sitten tiedä, että mistä tämä herkkyys johtuu ja miten sitä korjataan. Intuitioni sanoo sen kuitenkin liittyvän jotenkin maksaan ja sen kuormittumiseen kuona-aineista.

Seuraavaksi minulle onkin näistä entsyymeistä ja bakteereista herännyt kysymys, että kuinka paljon ruoka-aineallergioista mahtaakaan johtua suoliston bakteerikannan epätasapainosta. Tuottaako – yksinkertaistetusti ilmaistuna – yksi bakteerilaji yhtä entsyymiä ja toinen toista ja jos yksi laji puuttuu suolistosta kokonaan, niin sen seurauksena jokin tietty proteiini, sokeri, tms ei enää pilkkoudu tai imeydy ja elimistö reagoi siihen oireilla? Vatsaongelmat ja allergiat ovat niin yleisiä ja koko ajan lisääntymään päin ja kun miettii tätä meidän länsimaista nykyruokavaliota, niin ei se juurikaan vatsabakteerien hyvinvointia lisää. Ruoka on steriiliä, pastöroitua ja suojakaasuihin pakattua ja jos siinä vielä jotain elävää sattuisi olemaan jäljellä, tapetaan se kotona mikrossa. Leivät leivotaan hiivalla, juureen leivottua leipää ei taida edes kaikista kaupoista saada. Harva syö hapankaalia tai muita hapatettuja kasviksia. Hyväolo- ja muut vatsajogurtit ovat tehneet suoranaisen ryntäyksen markkinoille, mutta sikäli kuin minä olen ymmärtänyt, ei niihin lisätyistä vatsabakteereista ole muutama päivä valmistuksen jälkeen enää montaakaan hengissä.

Itse uskon tässä suolistobakteeriasian korjaamisessa enemmän eläviä bakteereja sisältäviin elintarvikkeisiin kuin kapseleihin, joiden en tunne itselleni vieläkään oikein sopivan. Hapankaalia en ole sitten noin vuoden takaisen pökkyröitymiseni edes kokeillut, mutta kaalia en taida oikein kestää ylipäätään, sillä se ei sovi henkilöille, joilla on sapessa jotakin häikkää. Olen etsinyt kaupoista maitohappokäymisellä valmistettuja muita kasviksia, mutta en ole löytänyt. Vasta hiljattain löysin venäläisiä suolakurkkuja, jotka on valmistettu maitohappokäymisellä ja joissa ei ole sokeria eikä etikkaa. Ne ovat nyt uutena tulokkaana ruokavaliossani ja juon jopa osan niiden liemestä.

Maitohappokäymisellä valmistettu kurkku, joka ei sisällä etikkaa tai sokeria. Saatavana ainakin Prismoista. Purkki maksaa alle 3€.

Ainakin jouluna vielä sain kuivatuista luumuista ihan kunnon krapulan enkä ole sen jälkeen mitään sokerista syönyt. Ehkä hiivat kuitenkin ovat jonkin verran joutuneet väistymään paluutaan tekevien maitohappobakteerien tieltä, sillä tunnen kestäväni hiilihydraatteja aiempaa paremmin ja syön nyt enemmän leipomaani leipää. Juureen leivottu leipä kestää ainakin viikon homehtumatta, ehkä pidempäänkin, mutta tulee aina syödyksi viimeistään silloin. Säilytän joko hedelmäpussissa jääkaapissa tai liinaan käärittynä huoneenlämmössä. Juureen tehdyn leivän vatsahyödyt pääsevätkin oikeuksiinsa vasta muutaman päivän vanhassa leivässä, sillä paistamisen aikana bakteereita kuolee ja hengissä selvinneet jatkavat lisääntymistään sitten pikkuhiljaa. Olen myös alkanut juuren siementä käyttäen hapattaa kauraa ja sekoitan aamuiseen tattaripuurooni osan hapatettua kauraa ja käyn tuolla kaurakupilla myös muutaman kerran päivän mittaan pistämässä suuhuni lusikallisen, pari. Kovin happamaksi en viljelmääni päästä, jottei se alkaisi ärsyttämään vatsaani.

Niille kenelle maitotuotteet sopivat, on kefiiri hyvä vatsabakteerien lähde. Kefiiri valmistetaan maitosienen avulla. Valio tekee kefiiriä Baltian markkinoille ja Suomessa myytävä Gefilus-purkki näyttää samalta. En tiedä, onko kyseessä sama tavara vaikka suomalaisen purkin kyljessä ei mainitakaan sanaa kefiiri. Pitäisikin oikeastaan selvittää asia itselleni. Mutta ainakin Prismat myyvät saksalaista luomukefiiriä.

Uskon nyt lujasti tähän reseptiini vatsani toiminnan palauttamisessa. Bakteerikannan korjaamisen ohessa se toinen ihan ehdottoman tärkeä asia on hoidon aikainen ruokavalio. Kaikki, mikä ärsyttää suolistoa tai rasittaa elimistöä, on saatava pois. Suolisto ei voi parantua jos sinne koko ajan työnnetään jotain, mikä sitä ärsyttää. Elimistöllä on paremmin voimaa ja itsellä henkisesti suunnattoman paljon parempi olla ja jonkinlainen elämänlaatukin tässä ohessa mahdollinen, kun ei sopimattomista ruoka-aineista johtuva uupumus ja kivut ja säryt paina päälle. Toisaalta pitää kuitenkin huolehtia siitä, että saa kaikkea, mitä elimistö tarvitsee. Ei se loppujen lopuksi sen monimutkaisempaa ole. Mutta mitään parantavaa pilleriä tähän ei olemassa ja siksi lääkärit ruukaavat sanoa, että ärtynyttä suolta ei voi parantaa. Totta kai voi. Mutta kukaan lääkäri ei voi sitä toiselle tehdä, vaan se työ täytyy tehdä ihan itse.

10 vastausta artikkeliin ”Entsyymejä ja ruoansulatusbakteereita

  1. Hei Virpi ja hyvää alkanutta vuotta! Mukava kuulla, että suunta näyttää taas paremmalta. Ei voi muuta kuin ihailla, millaisella sisulla jaksat jatkaa ongelmien selättämistä. Toivotaan, että suon reuna alkaa pian jo häämöttää…

    • Kiitos paljon! Jotenkin tämä on samalla niin kiinnostavaa: ”Kun teen näin, niin sitten tapahtuu noin ja hmmmm, mikähän tässä on mekanismi taustalla..?” Koko ajan oppii! Ja joo, hirmusti jo kiinnostaa, että miltähän maailma siellä suon toisella puolella mahtaa näyttää.

      Hyvää alkanutta vuotta sinullekin. :)

  2. Tulipa mieleeni tuosta kefiiristä, että niitä maitosieniä on aina välillä ”kaupan” ihan yksityishenkilöillä ja niistä voi sitten jalostaa itselleen kefiiriä. Laita googleen hakusanaksi kefiiri, niin löytyy aika paljon juttua aiheesta. En muista oliko jollain fb-sivustolla niitä tarjolla, mutta sieltä olen ainakin tutustunut yleensä koko sienen olemassaoloon.
    Toinen juttu, joka tuli tässä nyt mieleeni ja jonka haluan kertoa kaikille lukijoille on se, että usein nykyään elimistömme on liian happamassa olotilassa ja sen takia on paljon kaikenlaista vaivaa. Minulla on ollut massiivisia sydämentykytyksiä närästyksen lisäksi ja kun niitä ihmettelin tuossa eräälle tutulleni, niin hän totesi, että kuulostaa ihan elimistön happamuudesta johtuvilta jutuilta ja suositteli käyttämään Lapinkoivun tuhkaa (ja jättämään esim. lihan syöntiä vähemmälle). Minulla sattui olemaan kotona tuota tuhkaa ja otinkin sitä sitten heti ja voi ihmettä miten paljon se olotilaa helpotti ihan sama tien kun sitä otin.
    Ja siis Virpi sinulla tilanne on sellainen, että tiedän kyllä, ettet muutenkaan syö ollenkaan kaikkia ruoka-aineita joita moni meistä päivän mittaan syö, mutta ehkä tämä voisi olla avuksi ainakin jollekin lukijalle. Ja kannattaa pitää ainakin mielessä jos joskus haluaa kokeilla…

    • Elimistön happamoituminen on tosiaan yksi asia, johon minä ainakin uskon, mutta joka tietääkseni ei ainakaan ihan standardina kuulu jokaisen koululääketieteen edustajan tietopankkiin. Ilahduin kovasti, kun näin jossain lehdessä artikkelin, jossa osteoporoosiliiton puheenjohtaja, ylilääkäri Olli Simonen mainitsee elimistön happamuuden olevan iso tekijä osteoporoosin synnyssä. Että on ainakin joku ihan oikea lääkäri, joka tunnustaa tällaisen ilmiön olemassa olon.

      Tosiaan minun ruokavaliostani on suurimmat happamoitumista aiheuttavat ruoka-aineet jo pois eli sokeri, kofeiini, proteiinien ylimäärä ja hiilihappoiset virvoitusjuomat ja syön runsaasti kasviksia. Sitä en sitten tiedä, että miten aineenvaihdunnan kuona-aineiden kertyminen elimistöön vaikuttaa elimistön happoemästasapainoon.

      Minullakin tuota koivutuhkaa on joskus takavuosina ostettuna purkillinen ja olen sitä välillä vähän ottanut ja todennut sitten taas, että ei tee mieli ja palauttanut purnukan takaisin hyllyn perukoille.

      Saisikohan sillä sienellä viljeltyä jotakin muuta kuin maitotuotetta, kun minulle eivät maitoproteiinit käy vieläkään, mutta se pöpökasvusto voisi kyllä olla vatsalle hyväksi?

    • Olen miettinyt, että onkohan bakteerit noissa purkeissa sittenkään enää elossa, kun happihan niiltä loppuu jossain vaiheessa. Toisaalta, lähteehän taikinajuurikin toimimaan sekä pakastetusta että kuivatusta taikinasta. Mutta hyviähän ne kurkut ovat eikä niistä ainakaan haittaa ole. Tuoreita jos saa, niin sitten varmasti saa niitä bakteereitakin.

  3. Kiinnostava blogi! Itsekin vatsavaivaisena ja erilaisia ruokakokeiluja tehneenä oli kiva törmätä tähän sivustoon. Asutko pääkaupunkiseudulla? Jos asut, niin ainakin Kairoon Maatilatuotteen Pirteitä Porkkanoita saa Raakatori.fi:n kautta. Kyselin lisätietoja, ja Kairoon tuotteissa ei käytetä heraa maitohappokäymisen aikaansaamiseen. Itselläni on todettiin just syksyllä maitoallergia, joten nuo heralla maitokäytetyt tuotteet ei oikein toimi siksi… Eilen juuri löysin myös nuo suolakurkut ja opin, että ne on eri asia kuin maustekurkut (joissa etikkaa ja sokeria) :) Oletko muuten törmännyt die-off -käsitteeseen probioottien ja ylipäänsä suoliston bakujen osalta? Kunnon probiootit voi aiheuttaa aikamoisia reaktioita varsinkin alussa, jos huonot bakut suolistossa alkaa kuolemaan ja vapauttaa kuollessaan myrkkyjä. Itselläkin meni niskat totaalisen jumiin ja päänsärky oli kovaa… Proteiinia olen lisännyt ruokavaliossa, koska olen suoliston hoidon takia täysin viljaton ja maidoton (ja nyt myös peruna ja riisi, eli runsastärkkelyksiset pois), mutta enpä osannut yhdistää noita huonoja viboja suurempiin proteiinin määrään. Ehkä pitää kokeilla vähentää niiden osuutta. Jostain vaan pitäis saada riittävästi kaloreita, ettei kuihdu pois tässä prosessissa – ja vielä siten, ettei sokeria tulis vedettyä liikaa, ettei hiivasta tule ongelmaa…

    • Juu, talvi on mennyt noissa die off -oireissa kieriskellessä. Jatkuva krapula päällä. Päänsärky ja väsymys. Asetaldehydiähän sieltä erittyy eli samaa kuin etanolin hajoamistuote, joka krapulaoireet aiheuttaa. Niitä voi lievittää maarianohdakkeella, glutamiinilla ja isoilla annoksilla C-vitamiinia, mutta välillä ei mikään tunnu riittävän. Välillä on onneksi parempia päiviä.

      Sen olen jo oppinut, että nälkään ei hiivaa voi tappaa eli hiilihydraatittomasta ruokavaliosta ei ole hiivan lopulliseksi nitistäjäksi, mutta se on tarpeen hiivan hillitsemiseen ja siihen, että niitä myrkkyjä ei tulisi niin paljon. Sokerinhan hiiva tietenkin käyttää etanoliksi ja siitä tulevat sitten krapulaoireet, kun maksa on jo niin kuormittunut.

      Olen ollut jo useamman vuoden tällä ruokavaliolla eli ilman maitoa, lihaa (ml. linnut), gluteenia (kaura käy), pähkinöitä & siemeniä, palkokasveja, munia. Mitäs niitä proteiiniruokia vielä onkaan..? Sokerittomalla sisältäen kaikki hedelmät. Myös tärkkelyksen jätin välillä, mutta ihan nyt tällä viikolla, kun tunnen jo kestäväni hiilihydraatteja paremmin, olen alkanut syödä tuon tekemäni leivän lisäksi myös perunaa, yhden päivässä. Jestas, että voikin olla hyvää. Proteiininlähteeni on siis kala ja ehkäpä tuon chlorellankin voi sellaiseksi laskea. En ole mitenkään kuihtunut, vaan saanut yli kymmenen kiloa lisää niihin heikoimpiin ameba-aikoihin verrattuna. Iso osa tuosta painonlisäyksestä lienee selluliittia, mutta on siellä lihastakin joukossa, sillä olen fyysisesti ihan tuntuvasti vahvemmassa kunnossa kuin pitkiin aikoihin.

      Mutta kuonaa on kertynyt. Vaikka olen hoikka, ovat jalkani ihan muhkuraiset selluliitista ja sitä samaa ryyniä on kaikkialla, ihan nilkoista kyynärvarsiin. Ja kun liikun enemmän, niin nuo kuonat lähtevät liikkeelle ja taas ollaan päänsäryssä ja uuvuksissa.

      Rasva on hyvää energiaa. Syön kirkastettua voita ja nyt taas kookosrasvaakin, kun en enää ole sille allerginen. Rasvaa ei hiiva pysty käyttämään eikä se ärsytä suolistoa. Ei syömästäni rasvasta taida kaikki imeytyä, mutta imeytyy sen minkä imeytyy. Selluliitiin muodostumisesta en syytä rasvan syöntiä, vaan kuona-aineiden kertymisestä elimistöön. Läskiähän keho pystyy rakentamaan yhtä hyvin niin hiilihydraateista, proteiineista kuin rasvastakin.

      En asu pääkaupunkiseudulla, mutta tuo porkkanavinkki voi olla hyödyksi jollekulle lukijalle.

  4. Moikka. Haluisitko laittaa sun leipäohjeen jakoon? Vatsavaivainen kun oon ja kovasti kiinnostaisi kokeilla leipää mikä ei sekoita vatsaa ihan kokonaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *