Käänteen tekevä kuukausi

Joulukuun alkupuolella kävin sciossa noin vuoden tauon jälkeen. Analyysissä nousi esiin kaksi suurinta ongelmakohtaa: adrenaliini ja stressi yleensä sekä suoliston tukkoisuus. Lisäksi oli yhtä ja toista pientä, mutta kokonaisuutena tilanne on parantunut huomattavasti siitä, mitä se on ollut ja mitä se oli vuosi sitten.

Syksy oli todella raskas. Toipuminen otti semmoiset takapakit, että minulta jo loppui usko paranemiseen. Syksy on ollut täynnä päänsärkyjä ja väsymystä, taas niitä päiviä, kun ei saa mitään tehdyksi. Olen yrittänyt ulkoilla mahdollisimman paljon, mutta on ollut monia päiviä, kun en ole jaksanut edes ulos mennä. Usko paranemiseen on ollut koko ajan läsnä näiden vuosien aikana ja vasta nyt sen huvetessa oikein kunnolla tajusin, miten välttämätön kantava voima se on ollut. Ilman sitä ei ole mitään. En kestäisi ajatusta siitä, että koko loppuelämä olisi tätä samaa. Enkä kestänytkään. Epätoivo pääsi voitolle ja olin aivan tuskastunut ajatuksesta, että en paranekaan. Scio-terapeuttini kuitenkin kertoi, että toipumisprosessissa takapakki pidemmän hyvän kauden jälkeen on ihan normaali vaihe ja että kun sen saa selätettyä, niin sitten paraneminen saa uutta vauhtia, hyvät jaksot pitenevät ja huonojakin voi vielä tulla, mutta ne ovat lyhyempiä. Ja että kuumeilut ovat vielä helppoja kestää, mutta paluu siihen vanhaan huonoon oloon on henkisesti kaikkein raskain vaihe kestää. Minua helpotti tämä heti. Suuri huoli oli pois harteilta – ja vatsasta – kertaheitolla. Vielä kun näkee toisen puhuvan omasta kokemuksesta, on asiasta helppo vakuuttua.

Näin jälkeenpäin on toki helppo nähdä, että oli tuo kesän työrupeama minulle ihan liian raskas fyysinen ponnistus ja varmasti teki haittaa toipumiselle. Mutta henkisesti ja taloudellisesti se oli hyvinkin tarpeellinen enkä kadu siihen ryhtymistä yhtään. Ennemminkin olen kiitollinen siitä, että minulle sellainen tilaisuus annettiin.

Suolisto oli vähän ärtyneessä tilassa ja nyt sitä, kuin myös munuaisia ja sydäntä rasitti adrenaliini. Tuo huoleni omasta tilastani oli toinen stressitekijäni ja erittäin vaativa lähiomaissuhde toinen. Puhelin saattoi soida montakin kertaa päivässä ja varsinkin se soi silloin, kun olin sanonut olevani täysin kiinni baaritöissäni. Niin, minulla on ollut muutama baariviikonloppu tässä syksyn aikana ja oli pikkujoulua ja joulumyyjäistä, tapania ja uutta vuotta. Aina sieltä luurista kippaantui se sama kaikki voimat imevä likasanko niskaan tai sitten olisi pitänyt olla milloin mitäkin antamassa tai hyppäämässä johonkin ja väsyneenä en jaksanut enää muuta kuin räjähtää. Puhelun jälkeen saattoi mennä parikin tuntia ennen kuin lakkasin tärisemästä ja tunsin, miten jokainen suuttumus oikein korvensi vatsassa. Päätin, että nyt on valittava joko minä tai hän ja niin ilmoitin pistäväni suhteen toistaiseksi kokonaan jäähylle, koska mitään kohtuutta en siihen osannut taikoa. Eihän se kokonaan mielestä pois ole, mutta helpotti paljon näinkin. Pitää ottaa työn alle uusilla voimilla sitten jonain parempana aikana. Toivottavasti siihen tilaisuuden vielä saan.

Sitten oli vielä se, että suolen sisältö seisoo suolessa ja mätänee, minkä olin itsekin jo todennut. Hiivat ja mädättäjäbakteerit jylläävät. Tämä on minulla ollut ongelmana jo pitkään. Sellainen mätäneminen tuottaa koko ajan myrkkyjä ja kuonaa elimistöön rasittaen kehon puhtaanapitolaitoksia eli munuaisia ja maksaa, kuonaa kertyy kudoksiin ja väsyttää aivan kamalasti. Visibliniähän käytetään paljon suolen toiminnan parantamiseen, mutta minä en ole sitä kokeillut, koska se sisältää sokeria. On olemassa myös sorbitolilla makeutettu versio, mutta noihin sokerialkoholeihin en koske sen pahemmin, sillä olen kerran tullut kunnolla kipeäksi maltitolilla makeutetusta suklaasta. Mutta olen kokeillut ruokakaupasta saatavaa puhdasta psyllium-kuitua eikä siitä apua ollut. Päinvastoin, tuntui, että suoli oli täynnään sellaista liisteriä, ettei varmasti mikään liikkunut eteen eikä taakse.

Mutta löysin siihen ratkaisun ja se yhdessä noiden stressitekijöiden poiston sekä vatsa-asioiden suhteen alitajuntaa erittäin paljon avaavan regressio-session avulla olen päässyt ihan tämän kuluneen vajaan kuukauden aikana niin paljon eteenpäin, että nyt ainakin tällä hetkellä tuntuu olevan jo ihan toinen meno päällä ja olen päässyt laajentamaan ruokavaliotanikin. Vielä hieman epävarmoin tuloksin, mutta kuitenkin. Ainakin ne kaikkein hulluimmat ja rajuimmat oireet ovat vielä pysyneet poissa. Tästä tarkemmin ensi kerralla.

Ja vielä: oikein hyvää alkanutta uutta vuotta ja kiitos edellisestä. Ihanaa, kun olette jaksaneet seurata mukana.

3 vastausta artikkeliin ”Käänteen tekevä kuukausi

  1. Ihanaa kuulla, että voit paremmin. Ja kivaa, että sait sciosta jälleen apua.

    Mullakin vihdoin 1,5 vuoden oireiden jälkeen vaikuttaa olotila paremmalta. Toivottavasti jatkuu sellaisena.

    • Hei!! Kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa ja että hyviä uutisia on sinullakin. Mikä on saanut sinut nousuun vai onko tilanne lähtenyt korjautumaan itsestään?

      • No siis itse asiassa en edes ole varma. Se scio ja se ruoka-aineiden välttäminen oli yksi askel eteenpäin. Ja ne kaikki muut apujutut mitä sciosta silloin sain. Mutta siitähän on aikaa. Se antoi uskoa siihen, että joskus voi olla vielä paremminkin.
        Vaan onhan tämä sellaista aaltoilua ollut. Viime keväänä sain vihdoin sitten thyroxinin kokeeksi ja yllätys yllätys se vei osan oireistani pois. Sen lisäksi muutamat lisäravinteet ovat tehneet selkeästi hyvää. Rautalisä ja moni muu. Mutta tiedätkö tämän hetken hyvään tilanteeseen liittyy myös se, että se kysta kaulastani on ilmeisesti itsestään tyhjentynyt ja ne lähes viikottaiset ”myrkytysoireet” (joita siis lääkäreiden mukaan ei mitkään kystat kilpirauhasessa voi aiheuttaa) ovat siinä samalla hävinneet.
        Kunnossa en todellakaan vielä ole, mutta nyt en tärise koko ajan, ei ole koko ajan huimausta ja öklöä oloa, sydämentykytyksetkin ovat vähentyneet, silmät toimivat paremmin, horkkapalelu on hävinnyt, aineenvaihdunnastakin on taas jotain merkkejä ilmassa jne jne. Mutta siis tämä on monimutkainen kuvio ja varmasti tähän on auttanut moni asia. Ihanaa kuitenkin, että tilanne on nyt tällainen.
        Toivottavasti sinäkin voit mahdollisimman hyvin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *