Päänsärkyjä

Baari on siivottu ja puunattu. Tupakanmyyntilupa ja alkoholinmyyntilupa mallia C ovat tulleet. Jäätelöallas, olutlaite ja kylmäkaappi komein Karjala-mainoksin saapuivat viime viikon lopulla. Ensimmäiset juoma- ja jäätelötilaukset on pistetty sisään ja tukusta haettu ensimmäinen täysi autollinen tavaraa. Olen jakanut avausilmoja oman ja lähikylien ilmoitustauluille ja vielä tälläsin tienposkeen kyltin, johon askartelin isoin kirjaimin ”BAARI AVAA 17.4.” niin, että ei voi jäädä keneltäkään ohikulkijalta huomaamatta. Kylätoimikunnan puheenjohtajalla oli kuulemma puhelin soinut pari viikkoa, kun ihmiset olivat soitelleet ja kyselleet, että koska baari aukeaa. Kivaa, kun sitä odotetaan. Minäkin odotan. Vatsanpohjassa on sopivan pieniä sieviä perhosia hörräämässä.

Nopeastihan tämä on mennytkin. Aikaa valmisteluihin ei ole ollut yhtään liikaa. Olen helmikuun alkupuolelta lähtien tehnyt lähes joka päivä jotakin baarin eteen. Toisaalta aikaa ei ole ollut myöskään liian vähän, vaan olen voinut tehdä juuri sitä tahtia kuin olen jaksanut ja asiat ovat rullanneet jouhevasti ja onnistuneesti.

Kyllä minulla meinasi tässä välillä loppua usko kesken tähän hommaan. Aloin nimittäin saada ankaria päänsärkykohtauksia. Minullahan on se yksi päivä viikossa, jolloin käyn sekä jumpassa että käsityökerhossa ja kävelen sinne edestakaisin sen reilun kilometrin suuntaansa. Yhtenä tuollaisena päivänä olin koiranvahtina ja kävelytin vielä koiran kolme kertaa noiden lenkkieni välillä. Seuraavana päivänä nousi terävä päänsärky, joka voimistui lopulta niin, että aloin oksentaa ja puoli päivää meni petissä. Kun olin nukkunut iltaan, särky hellitti. Sama toistui, jos tein hiihtolenkin tai olin päivän asioilla ja rasitin itseni. Aloin yhdistää tämän säryn liikuntaan ja yleensäkin liikkeellä oloon.

Tämä särky oli erilainen kuin se särky, jonka saan proteiineista tai muista sopimattomista ruoka-aineista. Tämä oli samanlainen kuin minkä olin kokenut viime syksyn lopulla, kun kokeilin maksaa puhdistavia yrttivalmisteita. Yhdistelin mielessäni näitä asioita ja sen, että kun maksa ja munuaiset eivät ole toimineet kunnolla aikoihin, niin elimistö on kuonaantunut. Eli yksi liikunnan hyvää tekevistä vaikutuksista perustuu siihen, että se saa elimistöstä kuonia liikkeelle. Koska munuaiseni eivät kykene niitä kuonia samassa tahdissa poistamaan kuin niitä kiertoon vapautuu, niin saan niin sanottuja puhdistusoireita. Maksasta lähtisi töhkää vaikka kuinka, kun vain saisin ne jollain konstilla elimistöstä pihalle.

Kyllä siinä mietin eräänkin kerran, että mitä minun baarinpidostani tulee jos siellä päivän puuhailu nostattaa seuraavalle päivälle lamauttavan päänsäryn ja joka toinen päivä pitää laittaa lappu oveen, että sori vaan, nyt on suljettu ja nähdään sitten huomenna. Mutta onneksi säryt ovat näiden kahden kuukauden aikana koko ajan laimentuneet ja nyt ensimmäistä kertaa viime viikkoisen kellon ympäri asioilla juoksun jälkeen ei päänsärkyä tullutkaan. Eikä edes touhuamisesta tuttua väsymystä, joka on yleensä tehnyt sen, että seuraavana päivänä ei jaksa muuta kuin levätä. Nyt tosiaan tuntuu siltä, että toipuminen etenee vauhdilla ja olo muuttuu niin nopeaan, että sen oikein huomaa.

Vatsa on vieläkin herkkä, mutta tunnen senkin vahvistuneen. Polte on pysynyt kutakuinkin poissa, mutta olenkin pitänyt tiukasti vatsahellästä ruokavaliostani kiinni. Pari kertaa olen kokeillut marjoja ja omaa, hapanjuureen tehtyä leipää, mutta ne alkoivat ärsyttää limakalvoja ja piti vain todeta, että vielä ei ole niiden aika. Vähän mustikoita vatsa kestää jo ja niistä olen iloinen. Olen kaivannut mustikoitani ja ne ovat kuulemma ihan lääkettä maksalle. Mutta vielä se päivä koittaa, kun ruoansulatukseni pelaa normaalisti ja voin taas syödä kaikkea, mitä haluan.

Tässä on terveisiä Rovaniemeltä. Postaus, joka jäi kirjoittamatta. Kävin vähän hiihtelemässä ja harrastamassa sosiaalista elämää. Tulin takaisin poro takakontissa, ihan niinkuin viime kesän käynnillä päätin tekeväni. Jospa jo ennen seuraavaa teurastuskautta pääsisin tätä syömään.

Tässä on terveisiä Rovaniemeltä. Postaus, joka jäi kirjoittamatta. Kävin vähän hiihtelemässä ja harrastamassa sosiaalista elämää. Tulin takaisin poro takakontissa, ihan niinkuin viime kesän käynnillä päätin tekeväni. Jospa jo ennen seuraavaa teurastuskautta pääsisin tätä syömään.

Jokin minua näissä pohjoisen maisemissa kiehtoo ja vetää puoleensa. Takaisin kotiin ajellessani mietiskelin, että enpä yllättyisi jos jonain päivänä matkaisin sinne muuttokuorman kera.

4 vastausta artikkeliin ”Päänsärkyjä

  1. Ihania kuvia Lapista. Siellä asustaminen ei ole jokaisen asia….minä viihdyn onneksi Pohjois-Karjalassa. Hyvää kevään alkua ja tsemppiä yritykselle. Jos eksyn seudulle, poikkean baariisi.

    • Pohjois-Karjala on kaunista seutua. Siellä tuli lapsuudessa vietettyä kesiä, Höytiäisen rannalla.

      Kiitos vain ja lämpimästi tervetuloa. Pistän myöhemmässä vaiheessa paikasta kuvia ja tietoa tarkemmasta sijainnista.

  2. Onnea oikein roppakaupalla yrityksellesi! Toivottavasti kaikki alkaa mennä mallikkaasti, Ja mikä ettei. Myöskin poikkean jos sinnepäin tieni tuo.

    • Kiitos, kiitos! Eilen illalla paistettiin mun toisen kesä- & viikonlopputyöntekijän kanssa koepizzoja ja oltiin molemmat ihan yhtä innoissamme. Kivaa oli ja hyvää tuli! Tervetuloa vain!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *