Hermoratahieronnassa

Kesällä ostin kirpputorilta lehtiä saadakseni kuvia aarrekarttaani. Innostuin myös lukemaan niitä ja yhdessä oli artikkeli hermoratahieronnasta. Se jotenkin kolahti ja takaraivooni jäi jankuttamaan, että tuonne minun pitää mennä, tuota tarvitsen, tuo on minun juttuni. Normaalisti olisin lähtenyt etsimään hermoratahierojia netistä, mutta kun jonkin aikaa aiemmin tullut puhelinluettelon Oma Osa sattui vielä lojumaan pöydällä, niin vilkaisin siitä keltaisia sivuja. Siellä oli tasan yksi hermoratahieroja: sama kuin jota oli haastateltu lukemaani artikkeliin. Eikä ollut edes kovin kaukana, joten sinne siis.

Kroppaani jumittavat aiempi mineraalien puute ja muu huono ravitsemustilanne, siihen maksan ja munuaisten huonon toiminnan vuoksi kertyneet kuona-aineet, kuukausien liikkumattomuus, itkemättömät itkut ja voimattomuuden takia suuttumattomiksi jääneet suuttumukset ja pettymykset. Asiaa pohtiessani mieleeni muistui myös, miten Scio-hoitajani keväällä sanoi, että hermoimpulssit kulkevat huonosti.

Niska-hartiaseutu ja alaselkäni ovat pahimmin jumissa. Juuri nämä ovat parasympaattisen hermoston aluetta. Parasympaattinen hermosto mm. lisää suolen peristaltiikkaa eli suolen sisältöä eteenpäin työntävää liikettä ja ruoansulatusnesteiden eritystä. Se myös rauhoittaa sydämen sykettä. Näin ollen odotan hermoratahieronnasta apua ainakin ummetukseen ja pulssiani laskemaan, joka on vieläkin korkea, levossakin yli 80. Ylimääräistä plussaa olisi, jos siitä olisi apua myöskin ruoansulatukseen ja kehoni alkaisi tuottaa niitä entsyymejä, joiden puute nyt estää minua syömästä proteiinipitoisia ruoka-aineita. Hermoston aktivoinnilla voi olla muitakin myönteisiä vaikutuksia, joita en osaa edes arvella, kun en tiedä mikä mistäkin johtuu enkä edes, että mikä kaikki ei toimi niin kuin pitäisi.

Hoito kestää noin kaksi tuntia. Siinä maataan hoitopöydällä pelkät pikkuhousut päällä, mutta lämpimässä viltin alla. Itse hieronta on peukalonpäällä kevyttä pyöritystä ja perään napakka painallus juuri niihin kaikkiin muikeisiin paikkoihin. Koko keho vatsan seutua lukuun ottamatta käydään läpi eikä todellakaan tunnu siltä, että hoito loppuisi kesken. Parissa tunnissa ehtii rentoutua mukavasti ja pediltä noustua on jonkin aikaa aivan pää pökkyrässä.

Käsittelyjä otetaan sarja ja käydään kerran viikossa. Käyntikertojen määrä riippuu toki hoidettavan kunnosta. Itse olen ajatellut ottavani kymmenisen kertaa. Olen käynyt nyt kolme kertaa ja ihan ensimmäinen vaikutus oli, että olen joka kerta nähnyt hoitopäivän jälkeisenä yönä unia. Sekavaa soopaa, mutta unta kuitenkin. Unet ovat olleet pitkään, ainakin puolitoista vuotta, lähes kokonaan poissa ja olen kaivannut niitä. Toinen huomaamani vaikutus on, että ummetus on tosiaankin hellittänyt hiukan. Nyt olen alkanut myös venyttelemään ja tekemään kevyitä joogaliikkeitä tehostaakseni hoidon vaikutusta.