19.6.2012 Saariharju
Kajaani tuli sitten katsastettua. Sen verran pitää siitä paikasta vielä sanoa, että kajaanilaiset vaikuttivat olevan mukavaa porukkaa. Majapaikkani isäntäväki oli todella ystävällinen ja kaupoissa kajahti vastaan aina reipas ”terve”, ihmiset juttelivat ja myyjät katsoivat silmiin ja kassoilla sanottiin vielä heiheit. Oikein hyvä mieli jäi eilispäivästä ja Kajaani on minun mielessäni nyt sellainen iloisten ihmisten kaupunki.
Sitten eteenpäin. Tiedä mitä paikalliset ovat asiasta mieltä, mutta kylttien mukaan tämä on Lappia. Maisemat ovat tällaisen etelän ihmisen silmään näyttäneet Lapilta jo pitkään ja poronhoitoalueen rajakin tuli vastaan jo yli sata kilometriä sitten, mutta Lapin rajalta ei ole kovin pitkälti.
Pohjanmaa ei olekaan pelkkää aakeeta ja laakeeta, kuten olen aina luullut, vaan voi näyttää myös tältä. Syöte ei ole Lappia, vaan Pohjois-Pohjanmaata.
Saariharjulla äkkäsin tien vieressä pienen mökkikylän ja päätin, että nyt on aika pysähtyä. Sain majakseni pienen sievän yhden huoneen mökin, jossa on kaikki tarvittava: peti, jääkaappi, keittolevyt ja vesi.
Täällä ollaan.
Mitäpä Saariharjulla? Eipä paljon mitään. Kylän keskusta on tämä mökkikylä ja toisella puolen tietä oleva vanha koulu. Siellä on kahvila ja pistäydyin siellä katsomassa ja jututtamassa paikallisia. Kyläläiset ovat talkoovoimin pistäneet kesäajaksi entiselle koululle pystyyn kahvilan ja sen yhteyteen kirpputorin. Koulu on lakannut olemasta koulu 11 vuotta sitten ja nyt ala-astelaiset käyvät kouluaan vajaan 10 kilometrin päässä ja yläastelaiset 30 kilometrin päässä Ranualla. Ranualla on myös lähin ruokakauppa, kun kyläkauppa sulki ovensa jo vuosia sitten ja kauppa-autotkin lakkasivat kulkemasta, kun kalusto vanheni eikä uuteen kannattanut enää satsata.
Saariharjulaista rieskaa on kesäaikaan myynnissä koulutalon kahvilassa. Sisältää ohrajauhoja, vettä, tankkimaitoa, vehnäjauhoja, suolaa ja soodaa. Ohrat ja maito ovat oman kylän tavaraa.
Tässä on järvi ihan vieressä. Taidankin lähteä sinne rantaan iltakävelylle, kun sade näyttää jo vähän hellittäneen.
Sateessa on tämä päivä ajeltu.
Lappi alkaa Vuotson porokylästä :-)
Mut juu kuka ajattelee mitenkin. Jos oot pohjoisemmaksi ajelemassa niin Rovaniemen pohjoispuolella on Norvajärvellä saksalaisten toisessa maailmansodassa kaatuneiden muistopaikka. Se on vaikuttava, kannattaa poiketa jos ei ole kiire mihinkään. Sitten jos menet vielä pohjoisemmaksi ja haluat nähdä vaikuttavan tunturinäkymän niin suosittelen Nattastuntureiden Terävä Nattasta. Kävelyä on tieltä jonkun verran enkä tiedä kuntoasi mutta kauniilla ilmalla sieltä on huikeat näkymät. Tukevien kenkien lisäksi suosittelen hansikkaiden ottamista koska jossakin kohdassa nuosua ainakin itse menin nelin kontin.
Hyvää yötöntä yötä sinne pohjoiseen.
Jatkan Rovaniemeltä pohjoiseen, mutta en tiedä reittiäni vielä. Kiireet ovat osaltani loppuneet jo aikoja sitten. Tukevat kengät on mukana ja hansikkaatkin, mutta ne olen ottanut mukaan lähinnä hyttyssuojamielessä. Reitti kuulostaa sen verran rankalta, että on kyllä liikaa minulle. Varmaan sen kykenisin kulkemaan, mutta pari seuraavaa päivää menisi toipuessa.
Nattasilla on myös muistaakseni sukunattanen mutta sekin voi olla rankka nousta. Googlettelemalla selviää. Kiilopää ennen saariselkää on helpohko kohde nousta kävellen. Sen alkupää on lankusta tehtyä pitkospuuta ja helppoa kulkea. Reitti lähtee Kiilopään eräkeskuksen pihasta. Kaunispäälle taas pääsee autolla. Norvajärvestä löytyy googlettamalla jos se viel kiinnostaa. Samoin tietysti kaikesta muustakin. Kirjoitelen vain omista huippu kokemuksistani.
Jokos on juhannustaiat mielessä.
Timo
Tekisi mieli kuljeskella ihan vaan jotain vaellusreittejä, katsella maisemia ja keitellä trangialla perunoita. Mutta hyttysiä on niin pirusti, ettei tuolla voi olla.
Justiin käytiin ulkona kävelyllä ja seitsemän sortin kukat keräämässä. Nyt jännätään tulevia yöunia.