Proteiinit ja maksa

Alkuun oli vaikea jäljittää oireideni syytä, mutta pikkuhiljaa niiden ärhäköityä ja vasteajan lyhennettyä huomasin proteiinipitoisten ruoka-aineiden aiheuttavan minulle todella kovia oireita. Noin vuorokausi, kaksi, sellaisten ruokien syömisen jälkeen oireet alkoivat aivosumulla ja hartiaseudun ja niskan jäykkyydellä, joka sitten eteni migreeniksi. Väsymys oli kova ja monesti tähän liittyi myös pahoinvointia. Tätä sitten podettiin sängyssä vuorokausi, pari nukkuen 5-6 tunnin pätkissä, välillä heräten juomaan ja käymään vessassa ja todeten, että hereillä ei jaksa olla vieläkään ja takaisin sänkyyn. Hikoilin kovasti, selän kipu oli polttava ja silmät ja naama turposivat. Oireisiin kuului myös itkuisuus ja varsin synkät ajatukset.

Mitä tarkemmin sain oireiden aiheuttajat selville ja kartoin niitä, sitä paremmin voin. Pientä tai kovempaa väsymystä on ollut koko ajan, mutta noita aivan hulluja oireita pystyin välttämään silloin, kun en syönyt muita varsinaisia proteiinin lähteitä kuin kalaa. Silloin, kun en kyennyt syömään muuta kuin tärkkelystä ja tosiaan pitäydyin siinä, olin aivan virkeä, oireita ei ollut lainkaan. Tosin voimat sitten loppuivat muuten, eihän kukaan pelkällä perunalla ja rasvalla pidemmän päälle pärjää.

Ihminen käyttää ravinnokseen proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja. Näitä kaikkia elimistö voi käyttää energiantuotantoon, mutta uusia kudoksia, entsyymeitä ja hormoneja ei voi rakentaa vain hiilihydraateista ja rasvasta, vaan siihen tarvitaan aina proteiineja. Proteiinit eroavat rasvoista ja hiilihydraateista siinä, että ne sisältävät typpeä. Jotta elimistö voisi hyödyntää proteiineja kudosten, entsyymien ja hormonien rakentamiseen, on sen ensin pilkottava proteiinit perusosasiinsa eli aminohapoiksi. Nämä aminohapot sisältävät amiiniryhmän, NH2, ja siinä tuo N on se typpi.

Jos proteiineja syödään yli sen määrän, mitä elimistön rakennusaineiksi tarvitaan, muutetaan loput energiaksi. Tällöin tuo amiiniryhmän typpi jää tarpeettomaksi ja se poistetaan elimistöstä aineenvaihdunnan kuona-aineena. Maksan tehtävänä on valmistaa typpijätteistä ureaa, joka sitten poistuu munuaisten kautta. Amiini eli NH2 muuntuu ensin ammoniakiksi NH3, joka sitten muunnetaan ureaksi NH2-CO-NH2. Nyt jos maksa ei jaksakaan tehdä töitänsä kunnolla, jää elimistöön ammoniakkia, jonka tiedetään olevan neurotoksiini eli hermostolle vahingollinen. Minulla scio on nähnyt elimistössä ammoniakkia ja syksyllä, kun niitä verikokeita otettiin enemmänkin, pyysin kerran, että katsoisivat veren pH:n. Se oli aavistuksen ylärajan yläpuolella eli liian emäksinen ja ammoniakkihan on vahva emäs. Elimistölle haitallisia aineita syntyy proteiineista myös siinä tapauksessa, että ne eivät pilkkoudu täydellisesti.

Maksaenkefalopatia on vaikeaan maksasairauteen liittyvä oireyhtymä, jonka ravitsemushoidossa rajoitetaan proteiinien käyttöä, sillä niiden tiedetään aiheuttavan aivo-oireita. Myös maksakirroosipotilaalla voi aivo-oireiston laukaista liika proteiinin syöminen. Aivo-oireiden syytä ei vielä täysin tunneta, mutta aiheuttajiksi on esitetty mm. ammoniakkia ja erilaisia rikkiyhdisteitä (merkaptaanit). Myös tiedetään erilaisten bakteeritulehdusten, nestetasapainon häiriöiden sekä diureettien ja rauhoittavien lääkkeiden käytön voivan pahentaa oireita.

Minun maksani ei ollut ihan niin huonossa kunnossa, että olisin maksakoomaan asti joutunut. Toisaalta, en tiedä, mitkä olisivat voineet olla seuraukset jos olisin syönyt vaikkapa ihan normaalin aterian silloin, kun elimistöni ei suostunut ottamaan vastaan mitään muuta kuin perunaa tai valkoista riisiä ja sitä kirkastettua voita. Ruokavaliolla on tässä ihan ratkaiseva merkitys, niin tällaisissa lähes ääritapauksissa kuin myös pienemmissäkin toimintahäiriöissä.

Lähdekirjallisuus:
Antti Aro, Marja Mutanen, Matti Uusitupa: Ravitsemustiede, 2007
J. Koolman, K. H. Roehm: Color Atlas of Biochemistry, 2005

7 vastausta artikkeliin ”Proteiinit ja maksa

  1. Mielenkiintoista! Mihin perustuu että elimistö ei voinut ottaa muuta vastaan kuin perunaa ja riisiä? Niistähän varoitellaan hirveästi piilevän tulehduksen aiheuttajina. yliopistotason tutkimus jossa peruna ensin halkaistiin puoliksi. Raa´asta perunanpuolikkaasta löytyivät tutkittaessa tietyt kemikaalit. Toinen perunanpuolikas keitettiin. Keitetystä puolikkaasta tutkimuksessa löytyi 450 aivan uutta yhdistettä verrattuna raakaan perunanpuolikkaaseen. Yhdisteet tutkittiin yksi kerrallaan. Tutkija ehti tutkimuksessaan numeroon 50. Kaikki nämä 50 yhdistettä olivat syöpää aiheuttavia. Tässä vaiheessa tutkimuksen rahoittaja kieltäytyi jatkamasta rahoitusta. Neljäsataa yhdistettä jäi tutkimatta.
    http://www.greenmedinfo.com/blog/rice-potato-tomato-may-be-inflammatory-wheat

    • Mä luulen sen johtuvan siitä, että sekä peruna että riisi koostuu suurimmaksi osaksi tärkkelyksestä, joka pilkkoutuu suoraan glukoosiyksiköiksi. Maksahan muuttaa kaikki sokerit glukoosiksi, jossa muodossa sokeri siirtyy vereen ja solujen käytettäväksi. Näin maksan ei tarvinnut tehdä töitä tämän ruoan kanssa eikä siis tästä kuormittunut. En tiedä, johtuuko se tuosta, mutta näin olen sitä päässäni pähkäillyt.

      Perunasta tiedän, että se aika helposti on sopimatonta ruokaa silloin, kun suolistossa on tulehdusta. Mutta miten niin riisi? Sen pitäisi olla helpoimmin sulavaa ja vatsaystävällisintä ruokaa ikinä. Tuon artikkelin perusteella en vielä muuta käsitystäni riisistä. Enkä noista muistakaan ruoka-aineista. Terve elimistö osannee nuo aineet käsitellä, sairaalle ne voivat ongelmia aiheuttaa. Tomaatti muuten on ollut ihan alkumetreillä pois ruokavaliostani, siihen tuli vastenmielisyys jo aikaisessa vaiheessa ja on vielä nytkin scio-mittausten mukaan kieltolistallani. En ole kuullut puhuttavan noista linkissä mainituista ruoka-aineista piilevän tulehduksen (inflammaation, puhutaankohan samasta asiasta?) aiheuttajina, vaan ylimäärästä omega6:a.

  2. Hei,

    Löysin tämän palstan googlen kautta. Tästä aiheesta ei paljoa puhuta ja on vaikea löytää tietoa tästä. Kovin mielelläni kuulisin, että miten sait maksa-arvot kuntoon ja millaisella ruokavaliolla tänä päivänä elät. Itselläni todettiin korkea s-ferritiini arvo. Olen syönyt pitkään proteiinia vähintään 2gr per painokilo. Pidän niiden mausta, mutta viimeiset 2 kuukautta on ollut ihmeellisiä oireita ja näistä inhottavimpina juuri kasvojen turvotus. Millainen on tänä päivänä ruokavaliosi makrojen suhde ja pystytkö mielestäsi terveelliseen ruokavalioon, jonka avulla pysyt hyvinvoivana ja energisenä.

    Kiitos jo etukäteen!

    • Virallisestihan minun maksa-arvoissani ei todettu kuin lievää koholla oloa. Mikä on s-ferritiini? Mistä ominaisuudesta se kertoo ja mitkä ovat suositusarvot ja paljonko on sinun korkea arvosi? Ovatko kuitenkin perinteiset ALAT, ASAT ja AFOS normaaleja? Voisin penkoa papereistani, että katsottiinko minulta koskaan kyseistä arvoa, kun aina puhuttiin vain noista.

      Ruokavalioni on supistunut vielä noista ajoista, mutta se on mielestäni nyt kohdallaan niin, että ruoka ei aiheuta minulle väsymystä. Kun en tee syömisissäni virheitä, niin olen ihan toimintakykyinen, toisinaan jopa ihan pirteä. Proteiinin lähteenä minulla on kala, jonka pitää olla ei-viljeltyä ja ei isoja merikaloja, kuten esim tonnikala ja merilohi. Ilmeisesti niiden proteiini on vaikeammin pilkkoutuvaa kuin pienempien kalojen. Viljellyissä kaloissa taas soijan ja vehnän proteiinit ilmeisesti haittaavat. Kasviproteiinejakaan en ole uskaltanut vielä lähteä kokeilemaan kuten esim hamppujauhetta tai kvinoaa. Kvinoaa aion kyllä kokeilla tässä kohta puoliin, jos se jo alkaisi mennä. Täytynee vain vetää tehosekoittimella hienoksi se, muutoin tulee kyllä kokonaisena toisesta päästä ulos.

      Minulla oli kanssa tuo kasvojen turvotus ihan huomattavaa. Silmät olivat niin turvoksissa, että aivan roikkuivat luomen liikkuvan osan päällä. Ja nytkin vielä jos syön sopimattomia, niin silmien alusista näkee, että turpoavat ja väsymys menee sen kanssa ihan käsi kädessä.

      Nykyisistä maksa-arvoistani en tiedä. En ole käynyt lääkärissä enää tuon syksyn 2011 jälkeen. Tuskinpa niissä mitään näkyisi, kun ei muka näkynyt silloinkaan. Tuo s-ferritiini kiinnostaa kyllä.

      • Muuhun puuttumatta ihmettelen aina miksi netissä kirjoittaessa pitää kysyä toiselta mikä on esim. s- ferritiini, kun asia selviäisi googlella 20 sekunnissa.

  3. Heippa. Luin näitä viestejä ja kiinnostaisi tietää enemmän.Minulla ferritiini on 262,5 (10-150) ja Hb 146. Olo on kamala, turvottaa väsyttää, nivelkivut, lihasten jäykistyminen. Liharuokien jälkeen paha olo. Kilpirauhasarvot heittelee vaikka lääkitys sama. Osaako joku kertoa onko kysymys liasta rraudasta vai tulehduksesta.

  4. Hemokromatoosisi eli raudankertymäsairaus saattaa olla kyseessä silloin kun on korkeat ferritiiniarvot.Vaatii lääkärin seurantaa.Johtaa maksakirroosiin mm.Tuhoutunutta elintä ei voi korjata, mutta taudinkulkua voi hidastaa venesektiolla , jolla saadaan poistettua liikaa rautaa elimistöstä.ks Terveyskirjasto Duodecim.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *