Amebainfektion oireet

Netin syövereistä varmastikin löytyy lukuja siitä, kuinka monen ihmisen maapallolla arvioidaan amebainfektiota kantavan, mutta en nyt lähde niitä tähän kaivamaan. Hämärästi muistan jossain nähneeni sellaiset luvut kuin että Yhdysvalloissa tartuntoja olisi 50-80 miljoonaa. Arviolta. Suurin osa amebainfektioista on täysin oireettomia, joten niitä ei edes lähdetä diagnosoimaan ja oireisenkaan tartunnan diagnosointi ei oman kokemukseni perusteella näyttäisi olevan helppoa. Ameba on vaikea ulostenäytteestä löytää. Vasta-aineiden kuuluisi verikokeesta näkyä, mutta syystä, jota en tiedä, ei itseltäni noita vasta-aineita löytynyt. Jostain luin, että tuon verikokeen virhemarginaali olisi jopa muutaman kymmenen prosenttia.

Kun amebainfektio voi olla täysin oireeton tai sitten aiheuttaa todella vakavia maksa- ja ruoansulatusongelmia, niin siihen väliin mahtuu kaikenlaista. Eli yhdellä voi olla yhtä ja toisella toista, osin eri oireita, osin samoja mutta ehkä eri vahvuisina. Täten oireet voivat vaikuttaa varsin epämääräisiltä. Jotkin oireista ovat suoraan ameban aiheuttamia, mutta suurin osa on välillisiä, maksan toimintahäiriöistä ja ravinteiden puutteesta johtuvia.

Ameba-tartunnan saa ruoan ja juoman mukana. Täten se joutuu ensimmäisenä vatsalaukkuun. Terveellä ihmisellä, jolla vatsahapot ovat kunnossa, ameban matka saattaa päättyä jo tähän. Ihmisen puolustuskyky on suurelta osin vatsassa, jossa hapot tekevät selvää ulkoapäin tulevista mikrobeista.

Tyypillisesti ensimmäinen ameban aiheuttama reaktio on ripuli, mahdollisesti yhdessä oksennustaudin kanssa, jotka johtuvat siitä, että elimistö yrittää heittää tunkeutujan pihalle. Kuratauti päättyy aikanaan, mutta ameba ei välttämättä ole lähtenyt sen mukana pois, vaan jäänyt elimistöön. Itse en muista tällaista turistiripulia sairastaneeni, mutta siitä seuraavat ensimmäiset oireet muistan kyllä: kutinan peräaukon seutuvilla.

Ameba leviää verenkierron mukana koko elimistöön. Ruoansulatuskanavasta se hakeutuu maksaan, joka näyttäisi olevan sen lempipaikka. Sieltä se matkaa eteenpäin keuhkoihin ja pienen verenkierron matkassa aivoihin. Niveliin se menee mieluusti, saa aikaan inflammaatiota eli tulehdusreaktion ja siitä seurauksena on viiltävä kipu nivelissä, joka ensimmäisenä ja selvimmin tuntuu polvissa. Oikeassa kyljessä voi tuntua kipua. Itselläni ei kylkikipuja ole ollut, polvikipuja on.

Maksassa ja haimassa ameba saa paljon tuhoa aikaan. Kun maksa tilttaa, niin tilttaa koko ihminen. Maksan entsyymituotanto heikkenee ja sitä myötä heikkenee ruoansulatus. Kun ruoka ei sula kunnolla, alkaa se mädäntyä suolistossa, vatsa turpoaa, suolisto ärtyy ja ajan myötä syntyy vuotava suoli, jossa suolen seinämän läpäisevyys on lisääntynyt niin, että suolen sisältöä tihkuu muualle elimistöön. Ulosteessa on sulamatonta ruokaa ja tyypillisesti ripuli ja ummetus vuorottelevat tai sitten on jatkuvaa ummetusta, kivikovaa lampaanpapanaa. Suolen bakteerikanta vinksahtaa ja hiiva pääsee kasvamaan liikaa. Naisilla hiivan kasvu aiheuttaa helposti emättimen hiivainfektioita ja valkovuotoa. Korvantaustojen rähmiminen on jollain lailla kytköksissä suoliston huonoon tilaan.

Maksan kyky poistaa kuona-aineita heikkenee ja siitä tulee aikaa myöten väsynyt ja tukkoinen olo. Kun maksa ei jaksa hoitaa jätehuoltoa kunnolla, rasittuvat munuaiset ja seurauksena on turvotusta. Silmän ympärystät turpoavat, joskus myös kädet ja loppupäivästä sääret ovat turvoksissa. Säärten turvotus voi johtua paitsi munuaisista, myös sydämen tai lymfan toimintahäiriöistä – joita niitäkin seuraa, jos tilanne jatkuu pitkään. Kun normaalit kuonanpoistokanavat ovat ylikuormittuneet, puskee elimistö jätteitä ulos ihon kautta. Yöllinen hikoilu on maksan kuormittumisen merkki. Myös liikkuessa hikoilee erittäin helposti ja välillä voi tulla kohtauksia, jolloin tuskanhiki pukkaa päälle. Kuona-aineiden kertyminen näkyy kasvojen ihossa epäpuhtauksina ja rasvoittumisena. Rinnassa, kaulassa ja selässä voi olla pieniä talinäppylöitä, jotka kuivuessaan kutiavat. Ruumiinlämpö laskee ja paleltaa helposti. Itse mittasin pahimpina aikoina normaaliruumiinlämpötiloja 35,9-36,0°C.

Maksa on ihmisen energiavoimala ja kun se alkaa käydä vajaalla, on seurauksena uupumus. Maksan tehtäviin kuuluu hiilihydraattien muuntaminen osin glukoosiksi, joka päästetään verenkiertoon elimistölle polttoaineeksi, osin glykogeeniksi, jota se varastoi ja muuntaa glukoosiksi sitä mukaa kuin on tarvis. Maksa muuntaa myös muut ravintoaineet eli proteiinit ja rasvat energiaksi silloin, kun niitä on ylimäärin elimistön muihin tarpeisiin nähden. Kun lähes kaikki ravinteet kulkeutuvat suolesta ensin maksaan, on siellä asuvalla ameballa pöytä katettuna. Se popsii kaiken suihinsa ja isännälle ei paljoa tähteitä jää. Paitsi ravinteista, niin ihan energiastakin on puute, koska maksassa ei sitä normaalia energiavarastoa ole ja kun virta loppuu, se loppuu kerralla ja ruokaa on saatava heti tai tulee todella huono olo. Olen myös huomannut sen, että jos yhtenä päivänä touhuaa vähän normaalia enemmän, niin seuraava päivä menee sängyssä. Tällaiseksi touhuamiseksi riittää esimerkiksi kauppareissu lähikaupungissa ja parin muun asian hoitaminen samalla. Isot marketit imevät mehut niin, että en aina jaksa etsiä kaikkea tarvitsemaani, vaan pois on päästävä ja heti, kun voimat alkavat hiipua. Yleensä minulta jää aina ostamatta jotakin, mitä olen listaan kirjoittanut eikä siksi, että en muistaisi, vaan siksi, etten jaksa. Pahimpina aikoina uupumus oli totaalisen lamauttavaa ja näiden kuuden ja puolen vuoden aikana on kulunut paljon aikaa ihan vain sängyssä pötköttämiseen, kun ei ole muutakaan jaksanut tehdä – ja niinhän tuota kuluu vieläkin. Varsinkin aamuisin energian puute voi olla niin paha, että sitä vain tärisee eikä oikein jaksa olla edes jalkeilla. Helpottaa sitten, kun saa syötyä. Muutenkin nälkä on lähes jatkuvasti ja syödä pitää parin tunnin välein. Minnekään ei voi lähteä ilman eväitä tai voi käydä niin, että veto loppuu kesken eikä kotiin ennätä ennen kuin huono olo iskee.

Maksan kiukkuileminen voi aiheuttaa migreeniä, niskan jumittumista ja yläselän kipuja. Itselläni nämä oireet olivat todella rajuja ja aina yhteydessä ruoka-aineisiin, joita elimistöni ei pystynyt käsittelemään tai jotka suoranaisesti ärsyttivät maksaa. Yläselän polttavat kivut ovat yksi sapen oireista. Ihon keltaisuus on merkkinä siitä, että maksa ei jaksa hajottaa vanhoista punaisista verisoluista peräisin olevaa bilirubiinia. Alhainen hemoglobiini ja veren rauta on yksi maksahäiriön merkki. Itselläni ainakin on ollut koko ajan kova jano, joka on jo helpottanut, mutta juon vieläkin painooni nähden liikaa nestettä. Homeopaattini mukaan kehossani on silti nestevaje.

Nukkuminen menee huonoksi, unta on vaikea saada ja helposti heräilee aamuyöllä valvomaan joksikin aikaa. Maksan ärtyminen vaikuttaa myös mielialaan saaden aikaan herkkäitkuisuutta ja pahimmillaan todella mustia fiiliksiä, jolloin tuntee olevansa niin tuhoon tuomittu, ettei halua edes elää. Näitä tuli aina yhdessä migreenin ja selkäkipujen kanssa ja niin ollen myös ne olivat yhteydessä sopimattomiin ruoka-aineisiin. Palaan tähän maksan ja mielialan yhteyteen jossain vaiheessa myöhemmin tarkemmin.
Tulee ns. aivosumua, ajatus ei kulje eivätkä reaktiot pelaa. Ei jaksa ajatella, eikä oikein edes puhua. Meteliherkkyyttä. Oman arvioni mukaan nämä johtunevat ihan energian puutteesta.

Ravinteiden puute saa sitten pitkään jatkuessaan aikaan jo vaikka mitä. Lihasten kankeus ja selkäongelmat johtuvat paitsi kertyneistä kuona-aineista, myös mineraalien puutteesta. Hampaat reikiintyvät helposti, kynnet ovat pehmeät ja viiruiset. Muutkin elimistön toiminnat alkavat reistailla ravinteiden puutteista, esim. kilpirauhasen toiminta heikkenee jodin puutoksen seurauksena, joka puolestaan heikentää ruoansulatusta entisestään. Sydän kärsii EPA-rasvahappojen puutteesta ja minulle ainakin on tullut hetkiä, jolloin sydän alkaa ihan levossakin yhtäkkiä hakata aivan hulluna.

Pahimpana aikana eli silloin, kun elimistöni kieltäytyi ottamasta vastaan mitään muuta ravintoa kuin tärkkelystä ja rasvaa, maksa-arvoni olivat – lääkäreiden mukaan marginaalisesti – koholla. Oloni on kohentunut niistä ajoista todella paljon. Maksa-arvoni ovat normalisoituneet, mutta ei se maksa silti vielä ihan kunnossa ole. Voin jo syödä ilman, että reagoin ruokiin, mutta ongelmana on ruoan sulamattomuus. Olen vieläkin melkoisen voimaton ja aikani kuluu pääasiassa syöden ja leväten, mutta varsinaiset huonovointisuudet, tärinät ja huippaamiset ovat jo poissa. Vaikken olekaan saanut amebaa yrttilääkkeillä hengiltä, niin olen saanut pidettyä sen sentään lepotilassa, jolloin ruoansulatukseni aina alkaa toimia paremmin ja sitä myöten olen päässyt toipumaan ja vahvistumaan. Olen käyttänyt maksaa ja munuaisia vahvistavia yrttejä ja homeopaattisilla hoidoilla on pönkitetty elimistön omaa vastustuskykyä. Minulla on kokonainen arsenaali ravintolisiä ja noudatan aika tiukkaa ruokavaliota, sillä se on tässä se kaikkein tärkein tekijä. Näistä kirjoittelen ihan kohtapuoliin tarkemmin.

Vaikka maksaan ja ruoansulatukseen liittyvät oireet vaikuttaisivatkin täsmäävän, niin kyseessä ei välttämättä ole ameba. Maksansa saa kyllä oireilemaan muutenkin. Siihen ei tarvita muuta kuin runsaasti tätä meidän nykyisin niin tavallista länsimaista ruokavaliota, johon kuuluu paljon ravintoarvoltaan köyhiä valmiseineksiä ja muuta teollista ruokaa lisäaineineen sekä sokeria, sokeria ja lisää sokeria. Kuitenkin, jos epäilee amebaa eikä ole ollut kaukomatkoilla tai edes Suomea pidemmällä, niin on hyvä muistaa, että ameban saadakseen ei välttämättä tarvitse edes matkustaa: niitä on täällä meilläkin.

6 vastausta artikkeliin ”Amebainfektion oireet

  1. Moikka! Minuakin kovasti kiinnostaisi millä yrteillä pääsit eroon? Olisin älyttömän kiitollinen vastauksesta

  2. Hei! Satuin vain ”puolivahingossa” sivuillesi, kun googlasin sanan ’ameeba’. Aloin lukea kirjoituksiasi asiasta, ja tuli kyllä heti semmonen olo, ihan ku itsestäni ois lukenu..! Oon jo yli 40 vuotias, ja kärsiny aina, lähes koko elämäni samoista vaivoista! Ulkomailla en oo käyny ku ainoastaan kokonaisen yhden kerran, ja se oli joskus 90-luvun alussa, olin sillon jotain 14v. Espanjassa Puerto ricossa käytiin. Aikalailla tasan siitä lähtien, vois sanoa että noita luettelemiasi oireita on ollu, ruoansulatushäiriöitä, ilmavaivoja jotka vaan iän myötä pahentuneet ym. ym…..! Masennusta, uupumusta, käsittämätöntä väsymystä jne. Vuodesta toiseen eri lääkäreillä käynyt, ja sairaslomaputki ei ota loppuakseen. Ja kolmen lapsen äitinä on jaksettava olla kotonaki. Vuosi sitten mulla todettiin adhd/add, sitä ennen traumaperäinen stressihäiriö ja masennus. Mielialalääkkeitä oon syöny nuoresta asti. Samoin verenpainelääkettä yli 6v. Avohoidossa psyk.osastolla oon ollu jo 2 kertaa, uupumuksen vuoksi. Nytki on semmoinen olo ja tilanne, että en jaksa kotona enää olla, makaan vaan sohvalla enkä jaksa liikkua mihinkään, saan käsittämättömiä hermoromahduksia! Tuo ameeba on kyllä semmoinen asia, joka alkoi kiinnostaa, voisko mullaki kenties olla tuo..?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *