Pedin pohjalta

15.3.2012

Kerrotaanpa vointikuulumisia pitkästä aikaa. Homeopaattinen lääkitys on pikkuhiljaa poistanut kipureaktiot ruokaan. Marras-joulukuu meni vielä osin oireillessa ruoan takia, mutta tammikuun alkupuolelta lähtien olen kyennyt syömään täysin ilman oireita. Tosin ruoka sulaa hyvin huonosti.

Tammikuu olikin hyvä kuukausi. Koko joulukuun käytin yrttilääkitystä loisia vastaan ja se auttoi. Ruoka alkoi sulaa paremmin, sain voimia ja olin selvästi virkeämpi. Juuri sopivasti niin, että sain muuttoni hoidettua. Jatkoin homeopaatilla käyntiä ja scio-mittaukset näyttivät ameeba-vasteen pienentyneen.

Noin kuukausi sitten alkoivat voimat huveta taas ja viime viikolla tehty scio-mittaus näytti ameeban jylläävän jälleen. Jossain vaiheessa tammikuuta punnitsin itseni ja totesin saaneeni painoani takaisin 8kg niistä lukemista, joista alimmillaan olin. Nyt siitä on taas puolet lähtenyt eli olen laihtunut 4kg reilussa kuukaudessa. Syön mielestäni paljon ja monta kertaa päivässä, mutta ilmeisesti ruokani menee parempiin suihin enkä saa ravintoaineita käyttööni.

Ei ole enää epäilystäkään, etteikö kyseessä olisi ameeba, sanokoot herrat gastroenterologian erikoislääkärit mitä hyvänsä. Arvelen käyneen niin, että olen saanut jonkin sortin seuralaisen jo 2006 ja nyt Kambodzan matkaltani toisen ja ärhäkämmän, koska siellä oloni huononi ja oireeni pahenevat ihan mahdottomiksi.

Etsin netistä ihmisten kokemuksia ameeboista ja josko löytyisi joku lääkäri, jolla jo on kokemuksia tällaisista asioista. Helsingin antioksidanttiklinikan lääkäreille Päivi Mäkeläiselle ja Erkki Antilalle ei ollut aikoja lainkaan. Mehiläisen kautta Erkki Antilalle olisi päässyt toukokuun loppupuolella. Kysyin sitten josko heillä olisi joku trooppisiin tauteihin erikoistunut lääkäri ja näin päädyin Kristiina Peldanille, jolle sain ajan ensi viikolle.

Vähän hirvittää, että miten tuosta Helsingin reissusta selviydyn. Voimat ovat niin tipotiessään, että pelkkä pystyssä oleminenkin on haparoivaa ja kun ravitsemustilanne menee huonoksi, niin siitä seuraa vaikka minkälaista muuta riesaa. Menetin hampaan, joka oli lohjennut ja tulehtunut todella pahasti ja sitä vähän suren, kun se on niin lopullista. Selkä on ollut pahasti jumissa; lihaksethan kramppaavat mineraalien puutteesta. Nuo kireät lihakset ovat vetäneet lantioni vinoon, jonka seurauksena toinen lonkkani on inflammoitunut ja käveleminen tekee kipeää. Sain homeopaatiltani nestemäistä mineraalivalmistetta ja se auttoi heti. Jo seuraavana päivänä hartiakipuni olivat poissa ja selkäni selvästi rennompi. Varmaankin sen rentoutumisen johdosta noustessani ylös kumarasta alaselässäni vinksahti jotain. Lihaskipu on jo hellittänyt ja voin jo oikaista itseni ja pääsen kävelemään, mutta pitää kävellä varoen, sillä jotain sinne rankaan jäi, joka vihlaisee aina sopivaan asentoon osuttuaan.

Että ei paljon naurata. Nyt yritän selviytyä tuonne lääkärille ja toivon saavani tilastani kunnollisen diagnoosin ihan mustaa valkoisella ja virallisesti hyväksytyn lääkärin kirjoittamana. Katsotaan sitten, miten eteenpäin.

2 vastausta artikkeliin ”Pedin pohjalta

  1. Kylläpä sinulla on sitkeät seuralaiset, vai miksi niitä sanoisi. Pöpöiksikö? Jokin täsmäisku niille pitäisi saada, vaan liekö sellaista olemassakaan. Tässä en osaa oikein muuta kuin huomisen kevätpäiväntasauksen ja lisääntyvän valon myötä toivoa selkenevää oloa. Parempaa huomista ja jaksamista. Kerrothan miten asiat sujuvat, kun tokenet :-) Puhtia toimissasi. t Leena

    • Kiitos Leena. Kauan ne ovat tosiaan viihtyneet. Olen selvitellyt, että minkälaisia täsmäiskuja on olemassa ja lähden niitä kokeilemaan ja kerron niistä myöhemmin. Ensin pitäisi saada diagnoosi. Vaikka itse tiedänkin, että kyseessä on loinen ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä ameeba, niin haluan diagnoosin tekemään lopun kaikista ”se on psyykkistä” -jutuista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *