Homeopaatilla

Myrskylä 15.9.2011

Oli tukalat kaksi viikkoa, kun kaupasta loppui vanha peruna kuin veitsellä leikaten ja muutaman päivän yrityksen jälkeen jouduin toteamaan, että kesäperuna ei minulle käy. Se ei sula, joten väsyin, vatsaa rupesi korventamaan ja meni koko systeemi tukkoon. Ruokahalu lähti kun tuntui, että se peruna vain ei kulje vatsassa eteenpäin eikä sinne niin ollen voi tunkea kurkusta alas uutta perään. Vanhaa perunaa löytääkseni soittelin läpi tuottajia ja tukkuja ja Porvoon vihannestukusta tärppäsi. Sain sieltä erittäin hyvää palvelua. Sanoivat, että kyselevät tuottajiltaan ja soittavat minulle takaisin päin jos onnistuvat joltain toimittajaltaan vanhaa perunaa saamaan. Tunnin sisällä soittivat ja sanoivat, että Pohjanmaalta on tulossa 40 kiloa. Viikon päästä tuosta pääsin hakemaan nuo varmaan tältä erää koko Suomen viimeiset vanhat perunat ja ajan niitä odotellessani sitkittelin valkoisella riisillä ja pakasteperunoilla. Riisi on hyvää, mutta vitamiineja ja mineraaleja siinä on heikosti ja rupesin tuon puutteen jo tuntemaan lihassärkyinä ja arkuutena ikenissä. Pakasteperunat taas maistuivat aivan kammottavilta eivätkä ihan sujuvasti menneet alas nekään. Yksi erä tuntui melko sopivalta, toinen sitten taas ei ollenkaan ja tilanne oli ihan sama kuin kesäperunaa syödessäni.

Alkuun oli vaikea saada sitä vanhaakaan perunaa syötyä enää kokonaista kiloa päivässä, mutta jo viikon päästä olo oli parempi ja syöminen helpompaa. Sitten kokeilin pientä palaa porkkanaa kerran päivässä perunavellin sekaan muussattuna, mutta huonoin tuloksin: uuvuin ja korventava tunne vatsassa palasi ja palasin taas pelkälle perunalle.

Nyt odottelen pääsyä tutkimuksiin Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Olin yksityislääkärin vastaanotolla 27.8. ja hän laittoi lähetteen 8-30 vrk:n kiireellisyydellä. Sain ajan sairaalan poliklinikalle 11.10. eli näin äkkiä laskettuna 45 vrk:n kuluttua lääkärillä käynnistäni. Nyt maanantaina soitin homeopaatille ja sain ajan kahden päivän päähän eli keskiviikolle. Olin siis eilen elämäni ensimmäistä kertaa homeopaatilla. En tiennyt lainkaan, mitä odottaa, muuta kuin että tutkimus kestäisi kolme tuntia ja maksaisi 140€ ynnä mahdolliset lääkkeet päälle.

Homeopaatilla minut istutettiin mukavaan suureen laiskanlinnaan ja samalla kun kuvailin oireyhtymääni ja taustojani ranteisiini ja nilkkoihini laitettiin metallista kellonhihnaa muistuttavat rannekkeet, jotka olivat johdoilla kytkettyinä johonkin masiinaan. Vielä panta tarranauhalla kiinni otsalle ja kone käyntiin ja mittaamaan. Sieltä sitä tuli kaikenlaista: hormonitasoja, eri elimien toimintakykyä, tulehduksia, ärsytyksiä, basilleja ja viruksia, vitamiini-, kivennäis- ja hivenainetasot sekä allergiat.

Immuunipuolustukseni on kuralla, joten olen ottanut avosylin vastaan yhtä ja toista pikku vierailijaa. Basilleja oli kuulemma odotettua vähemmän, mutta viruksia senkin edestä. Minulla on muun muassa krooninen poskiontelotulehdus, joka ei kuitenkaan ole antanut minulle minkäänlaisia tyypillisiä oireita. Flunssaahan en ole potenut vuosikausiin lukuun ottamatta pari alkavaa nuhaa, jotka ovat tyrehtyneet päivän tai parin kuluttua. Itse olen ajatellut asian niin, että kehoni ei kerta kaikkiaan jaksa sairastaa ja ajaa flunssaviruksia ulos ja sitten, kun se päivä viimeinkin koittaa, että makaan oikein kunnon räkätaudissa, niin siitä tiedän toipuneeni jo huomattavasti. Homeopaatti oli tästä samaa mieltä kanssani. Punkin puremista näkyi pöpöjälkiä, mutta ilkein kaikista näistä löytyneistä vieraista kehossani on ameeba, joka kuulemma ensin tekee tuhojaan suolistossa ja asettuu sitten lopulta maksaan. Tällaisen ameeban voi saada vaikkapa huonosti huuhdellusta salaatista ja enkähän minä ole salaattejani koskaan juurikaan pessyt. Kambodzan reissultani en usko tuon mönkiäisen olevan peräisin, sillä juuri epäilyni maksavaivasta sai minut menemään alun perin lääkäriin tuolloin vuoden 2010 alussa. Maksa-arvoissani ei kuitenkaan näkynyt mitään poikkeavaa, mutta uskoin tuolloin ja uskon yhä edelleen maksassani olevan jotain vikaa. Näin päättelen muun muassa siitä, että en kestä yhtään alkoholia, että ihoni oli selkeästi keltainen vielä vuosi, pari sitten, että en kestä sokeria ja että minulla ei tunnu olevan juuri minkäänlaisia energiavarastoja, vaan kun veto loppuu niin ruokaa on saatava lisää ja pian. Maksanhan kuuluu toimia sokerivarastona muuntaen kaikki sokerit glukoosiksi ja annostellen sitä sopivina määrinä verenkiertoon ja varastoiden ylimäärän glykogeenina, jota se sitten purkaa taas tarvittaessa glukoosina vereen.

Nyt elimistä kilpirauhanen osoittautui pahimmaksi pullonkaulaksi. Tuolloin 2010 minulta mitattiin myös kilpirauhashormonitasot, mutta lääkäreiden mukaan niissäkään ei mitään vikaa ollut. Ylävatsan ärtymys näkyi, samoin ienten – jota en ollut itse ottanut puheeksi lainkaan. Suolistossa näkyi ärtymystä paikka paikoin, mutta kunto oli kohtuullisen hyvä. Itsekin olen sitä mieltä, että suoleni on kesän aikana parantunut ja rauhoittunut. Vatsakipujahan minulla ei ole ollut missään vaiheessa, mutta edes vatsaa painellessa ei enää tunnu aralta. Lisämunuainen ei ollut ihan tiltissä, mutta siinä näkyivät jäljet burn outista ja huomattavaa oli, että adrenaliinitasoni oli alle puolet normaalista. Happea en saa kunnolla. Tiedä sitten onko syy hengityselimissä, tämän sairauden aiheuttaman henkisen rasituksen vuoksi kramppaamaan taipuvaisessa palleassani vaiko anemiassa. Myös B-vitamiinien puutoksella voi olla osuutta asiaan.

Puutetta minulla näytti olevan entsyymeistä ja mineraali- ja hivenainepuolella magnesiumista, kalsiumista, sinkistä, mangaanista, seleenistä, jodista, raudasta, boorista ja yllättäen kaliumistakin, vaikka saan sitä perunasta reilusti yli päivittäisen saantisuosituksen. Siis joko se ei imeydy tai jokin elimistössäni saa sitä kulumaan yli normaalitarpeen. Luustoni on jo kärsinyt tästä enkä ihmettele yhtään, sillä kalsiumiahan en ole saanut ravinnostani aikoihin ja aiemmin syömäni purkkikalsiumin imeytymiseen suhtaudun hyvin skeptisesti. Vitamiinitilanteeni oli ilahduttavan hyvä; vain B-ryhmän vitamiineista oli puutetta ja sen jo olisin arvannutkin, sillä perunasta tai voista ei B-vitamiinia saa.

Sitten päästiin ruoka-aineallergioihin ja lista on nyt seuraava: gelatiini, maissi, katkaravut, munankeltuainen, tomaatti, päärynä, pavut mix (eli kaikki pavut, linssit ilmeisesti myös), chili, sitruuna, ananas, avokado, vehnä, kookos, lammas, pinaatti, kahvi, mustapippuri, ruis, peruna (!), maito, banaani, suklaa, kiivi, tyrni, viinirypäleet, saksanpähkinä, kaalit mix (mainittu esimerkkeinä parsakaali, valkokaali, kukkakaali, idut), aprikoosi, munakoiso, käristetyt kasviöljyt, kana, persikka, muskottipähkinä, hiiva, hunaja, porkkana, mantelit, vuohenjuusto, seesaminsiemenet, kalkkuna, raparperi, appelsiini ja ohra. Vaikka lista on pitkä, niin mielestäni se ei ole kaiken kattava, sillä näin äkkiseltään voin kokemuksesta lisätä siihen ainakin munan valkuaisen, niin sian kuin naudankin lihan ja sisäelimet sekä kalan. Perunan tulkitsen tässä tarkoittavan tuota kesäperunaa, jonka tärkkelys ei vielä ole muuntunut sellaiseksi kuin se on vanhassa perunassa ja jota siis voin syödä. Lisäksi näytin allergisoituneen homeille. Listassa oli pitkä rivi erilaisia homeita ja nyt mietin, että onko tuo altistuminen peräisin edelliseltä työpaikaltani, jossa sateella tiputteli vettä katon läpi käytäville vai onko se uudempaa ja asunko hometalossa nyt. Tämä vanha talo kyllä tuntuu ilmavalta ja hyvältä hengittää, joten minun on vaikea uskoa, että tuo homealtistus olisi peräisin täältä.

Tämän koneen suorittaman analyysin lisäksi sain arviolta reilun vartin mittaisen akupunktiokäsittelyn noin kymmenellä neulalla. Olin odottanut olevani aivan puhki tämän pitkän käynnin jälkeen, mutta sen sijaan tunsinkin itseni pirteämmäksi poistuessani kuin mitä olin ollut tullessani. Akupunktio piristi. Mitään varsinaisia ruokavalio-ohjeita en saanut mukaani, ei niitä oikein ollut tähän tilanteeseen antaa, muuta kuin että voisin kokeilla tattaria. Lääkkeeksi sain jotain tippoja, joita tiputetaan joka aamu kielen alle viisi kappaletta ja uuden ajan kuukauden päähän. Sellaisen neuvon tattarivinkin lisäksi sain, että yritänpä mitä tahansa uutta, niin ei peräkkäisinä päivinä, vaan ainoastaan joka toinen päivä ja että nyt on parempi olla laittamatta vatsaan mitään sitä ärsyttävää eli ei mitään ravintolisiä tai vastaavaa, vaan odotetaan että tipat alkavat vaikuttaa ja sitten ruvetaan syömään ruokaa.

Homeopatiaa olen kuullut kritisoitavan paljon. Sanotaan, että siinä myydään hyväuskoisille vettä ja että kyllähän mikä tahansa auttaa, jos siihen oikein tosissaan uskoo. Nimitetään uskomushoidoksi kuten monia eri kehoterapiamenetelmiä. Kritisoijat eivät homepatiaa kokeile, koska sanovat sen olevan humpuukia. Olen kuullut myös tarinoita, joissa ihmiset ovat saaneet apua homeopatiasta ja muutama ihan omasta tuttavapiiristänikin. Mutta ikinä en ole kuullut kenenkään homeopaatilla käyneen sanoneen, että se ei olisi auttanut. Lääkäreillä käyneiltä sen kommentin saa sen sijaan kuulla useinkin. Tämän asian tiimoilta tähän asti tapaamani lääkärit ovat tarjonneet ratkaisuksi rautavalmistetta ja masennuslääkkeitä ja joko suoraan tai vihjaillen ilmaisseet minun potevan masennusta tai mahdollisesti olevan anorektikko. Niin että niihin verrattuna tämä homeopaatilta saamani analyysi on tähän astisista ylivoimaisesti järkevin ja täsmää parhaiten omien kokemuksieni ja niistä vetämieni johtopäätösten kanssa. Nyt otan tippojani ja katsotaan, mitä tapahtuu.

11 vastausta artikkeliin ”Homeopaatilla

  1. kaikki mikä vain auttaa on hyvästä. jos tipoista on apua, niin hyvä. mielenkiinnolla odotan kokemuksia

    • HIENOA!! On mulla kyllä erilainen olo jotenkin, vahvempi. Tosin ihan mahdotonta sanoa onko se tippojen ansiota vaiko sitä, että olen nyt ollut rauhassa kunnon perunalla (sekä vähän riisiä, joka toimii myös) enkä ole syönyt mitään mihin ikävällä tavalla reagoin.

    • Minkälaisia olivat? En ole ikinä akansieniä maistanut. Ukonsienen olen löytänyt vain kerran elämässäni, viime syksynä. En kyllä muista söinkö sen itse ja miltä maistui. Huomenna lähden etsimään suppiksia, jos kunto sallii eikä tule liian paljoa vettä.

    • Hieno linkki, kiitos! Juuri näin, tunnistan itseni tuosta aivan täysin. Itselläni on varsinkin tuossa kuvaillut keskushermostoon liittyvät oireet. Oireiden tulo viiveellä on hyvin tyypillistä ja siksi alussa olikin niin vaikea lähteä oireiden syitä jälijittämään. Varsin ison prosentin väestöstä tuossa arvioidaan yliherkkyyksistä kärsivän, enkä itse asiassa pidä sitä liioiteltuna. Juurikin oireiden ilmestymisen viiveen takia ja niiden ollessa lievempiä kuin minulla, niitä ei osata lähteä jäljittämään ruoasta johtuviksi ja ne hukkuvat ”kaiken maailman pikku krempat” -nimikkeen alle ja jäävät hoitamatta. Itselläni on nyt paras olo viiteen, kuuten vuoteen, kun olen jättänyt ruokavaliostani kaiken ärsyttävän pois. Se vain on niin harmillisen paljon ruoka-aineita ja tässä alkaa tulla aliravitsemus vastaan.

  2. Oletko käynyt antioksidanttilääkärillä. Minä käytin veljeäni joulukuussa ja häneltä otettiin verinäyte ja ulostusnäytteet ja lääkäri lähetti ulostusnäytteet USA:han ja verinäytteet Hesaan. Eilen 7.1 käytin häntä uudelleen kuulemassa tulokset kokeista. Vastaus Ameeba . Ne pitää häätää pois, niitä ei saada pois suolistosta muuten kuin tappamalla. Paitsi Tsapperilla, jolla ne tuhotaan elektronisesti. (Lue Hulda Cklarkin kirja Parantuminen kaikkiin sairauksiin, Lootuskirja.fi)Lääkäri laittoi veljeni syömään 2 erilaista antibioottia 20 pv:n kuurina. Lisäksi liuta vitamiineja, hivenaineita, rasvahappoja, entsyymiä, maitohappobakteereita, rajoitetusti ruoka-aineita.

    • Siinä se nähdään! Minulle ovat lääkärit toitottaneet, että ei kai se voi mikään ameeba olla, kun semmoiset ovat niin harvinaisia. Voi pöllö, mikä ajattelutapa! En lähtenyt sinne antioksidanttiklinikalle, kun oli tuo homeopatiahoito ja se vaikutti auttavan. Söin sen yrttilääkekuurin ja tuota tsappausta (tsäppäystä?) on tehty myös. Toivottavasti se on nyt pois, ettei tarvitsisi antibiootteja syödä, voisivat olla liian tujakoita minun vatsaani tällä hetkellä. Mutta jos jonkinlaista pilleriä, pulveria ja tippoja on muita nyt minullakin.

      Minkä nimisellä lääkärillä veljesi kävi ja missä? Voisin ottaa yhteystiedot talteen ihan varmuuden vuoksi, jos ei se pöpö ole vielä nujerrettu kokonaan, vaan lähtee uudelleen lisääntymään ja olo huononee.

      Mitä oireita veljelläsi oli ja onko hän kaukomatkaillut vai olisiko voinut saada ameebansa ihan jopa täältä Suomesta/Euroopasta?

      Miksi ulostenäytteet lähetettiin USA:han? Eikö niitä osata Suomessa tutkia? Minulta eivät ulostenäytteistä löytäneet mitään ja epäilen kyllä, että eivät ole osanneet etsiä oikeita asioita. Siellä tietenkään mitään madon munia ole.

      Minkälaisia ruokarajoituksia veljesi sai? Minä tässä yritän keksiä syömiseni kokeilemalla mikä hyvältä tuntuu ja yrittämällä kuunnella, että mitä kroppa sanoo ja mitä sen tekee mieli. Heikkoahan tuo ruoan sulaminen on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *