Rasvoista

25.7.2011 Espoo

Vaikka on monia ruoka-aineita, jotka minulle eivät sovi, niin mistään en ole tullut niin kipeäksi kuin käristetyistä paistoöljyistä. Olin työmatkalla Englannissa ja kävin kahtena peräkkäisenä iltana syömässä aasialaisessa buffetissa. Tuohon aikaan olin jo selvillä herkkyydestä proteiineihin ja sokeriin, joten osasin väistellä niitä. Mutta en vielä tiennyt, mitä paistorasvat saavat aikaan. Toisen peräkkäisen buffet-illallisen jälkeinen aamu alkoi sumuisena, tuntui kuin en heräisi lainkaan. Töissä oli vaikea seurata mukana palavereissa, en meinannut tajuta, mistä puhuttiin enkä pystynyt kunnolla seuraamaan mukana asioissa. Englannin kielen taitoni tuntui unohtuneen jonnekin ja aloin sammaltaa. Päänsärky alkoi hiipiä niskaa ylöspäin ennen puolta päivää. Kun vihdoin illalla pääsin kotiin ja sänkyyn, en sieltä sitten pariin vuorokauteen noussutkaan. Migreeni, polttavat hartia- ja niskasäryt ja pahoinvointia. Monityydyttymättömät rasvahapot hapettuvat kuumennettaessa ja mitä huonolaatuisempi öljy, sitä enemmän. Tuo käristettyihin öljyihin reagoiminen tuli testattua vielä myöhemmin uudelleen matkallani Aasiassa syksyllä 2009. Vielä yhdestä annoksesta paistettua riisiä ei oireita tullut, mutta kun olin syönyt sitä muutaman päivänä peräkkäin, niin johan tuli sänkypäivä taas. Onneksi käristettyjä ruokia on helpompi vältellä kuin proteiineja, niin tämä ei ole ollut varsinaisesti mikään ongelma tässä kaiken muun ohessa.

En tiedä miten tuo kasvisrasvojen väitetty terveellisyys on saanut niin vankan jalansijan meidän kulttuurissamme. Siis tarvitseehan ihminen omega6-rasvahappoja eli kasvisrasvaa, mutta ei pelkästään sitä eikä niin paljoa kuin mitä me sitä syömme. Ihminen on fysiologialtaan eläin ja tarvitsee myös eläinrasvaa. Ihmisessä on paljon rasvaa. Kaikissa pehmytkudoksissa on rasvaa. Iho, limakalvot, jänteet, suoli – kaikki kudokset, joiden tulee joustaa, tarvitsevat rasvaa pysyäkseen kimmoisina. Aivoista 70% on rasvaa. Hermosoluja ympäröi rasvakerros, joka on aivan välttämätön hermoston oikeanlaiselle toiminnalle ja vieläpä sen rasvahappokoostumus tulee olla tietynlainen, jotta hermosolut toimisivat normaalisti.

On olemassa tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä rasvahappoja. Hieman yksinkertaistaen tyydyttymättömiä ovat omega3- ja omega6-rasvahapot ja tyydyttyneitä ovat eläinrasvat eli läski ja voi (joka tosin sisältää jonkin verran tyydyttymättömiä rasvahappoja), sekä kookosrasva. Tyydyttymättömät rasvahapot hapettuvat eli härskiintyvät helposti. Tyydyttyneen rasvan kemiallinen rakenne on stabiilimpi ja siksi se ei hapetu. Ihmisellä solujen rasvoista puolet on tyydyttynyttä rasvaa. Tyydyttymättömät rasvahapot ovat elimistölle välttämättömiä ja tyydyttyneen rasvan tehtävänä siellä tyydyttymättömien rasvahappojen välissä on suojella näitä tyydyttymättömiä rasvahappoja hapettumasta eli menemästä piloille. Näin kun syömme hyvälaatuisia ja kaikenlaisia rasvoja oikeassa suhteessa, pysyy kehomme rasvahappokoostumus kunnossa ja solut ja kudokset rakentuvat ja toimivat niiltä osin niin kuin pitääkin.

Minä jojolaihdutin yli kymmenen vuotta. Vuonna 2001 menin Painonvartijoihin ja tein totaalisen elämäntaparemontin. Mutta koska kontaktini kehooni ei ollut hääppöinen ja nälkä-kylläisyys –signaalit olivat hukassa, jäin vielä moneksi vuodeksi laskemaan Painonvartijoiden Points-ohjelmassa määriteltyjä ruokapisteitä. Kun söisin päivässä tietyn pistemäärän edestä energiaa, niin paino pysyisi kurissa. Ja pysyihän se. Söin terveellisesti – niin sanotusti. Söin paljon kasviksia, kuituja, tummaa leipää, kalaa ja lihaa. Roskaruoan, limsojen, naksujen, einesten ja karkin syönnin lopetin jo tuolloin. Lopetin myös rasvan syönnin. Rasvasta sakotettiin ankarasti pisteohjelmassa, joten sitä ei ollut varaa syödä ja uskoin rasvan olevan se, mikä lihottaa. Söin kevyttuotteita ja jotta saisin niitä hyviä ja välttämättömiä rasvahappoja, otin pellavaöljyä teelusikallisen tai kaksi joka päivä. Käytännössä en syönyt eläinrasvaa lähes lainkaan viiteen, kuuteen vuoteen. 

Nyt tiedän, että pellavaöljy ei ole mikään hyvä rasvahappojen lähde ihmisravinnoksi. Ihmisen elimistö pystyy hyödyntämään vain murto-osan kasvisperäisestä omega3:sta (ALA eli alfalinoleenihappo), omega6:a ei ikinä tarvitse ottaa ravintolisänä, sillä kaikki kasvikset, liha, kala ja varsinkin vilja sisältää sitä runsaasti ja sitä kertyy päivän aikana ihan normaaliravinnosta enemmänkin kuin riittävästi. Lisäksi pellavaöljy härskiintyy hyvin helposti muodostaen myrkyllistä vetysyanidia eli sinihappoa.

Tuolloin en myöskään tiennyt sitä mitä nyt tiedän margariinien ja kevyttuotteiden valmistuksesta ja ravintosisällostä, enkä tyydyttyneen rasvan välttämättömyydestä ihmiselle. Itse en jaksa kahlata tieteellisiä tutkimuksia läpi, mutta uskon ruotsalaista lääkäriä Annika Dahlqvistia hänen sanoessaan, että ei ole olemassa sellaista tieteellistä tutkimusta, joka osoittaisi voin aiheuttavan sydän- ja verisuonitauteja. Uskon tuolla eläinrasvan välttelylläni tehneeni paljon vahinkoa suolelleni ja sen olevan yhdessä stressin kanssa pääsyy siihen, että suolistoni on siinä kunnossa kuin se nyt on.

Olen jo pitkään unelmoinut syöväni kunnollisia, täysrasvaisia maitotuotteita. Kun olen itkuisena ja särkyisenä maannut sängyssä saatuani vahingossa ns. tiukkoja proteiineja, joita elimistöni ei kykene normaalisti käsittelemään, olen unelmoinut niistä päivistä, kun olen terve ja söisin aamupalaksi kotimaisia marjoja ja partajogurttia. Sitten kun voin taas syödä maitotuotteita, niin minun taloudessani ei näy margariineja, kasviskermoja eikä kevyttuotteita, vaan voita, oikeaa kermaa ja makeuttamatonta täysrasvaista jogurttia.

9 thoughts on “Rasvoista

  1. Seurasin joskus aikoinaan MOT’in ohjelmaa eläinrasvoista, josta sain kimmokkeen voin syöntiin. Siitähän on vatvottu puolesta ja vastaan. Tässä pari linkkiä asian tiimoilta:
    http://sundqvist.blogspot.com/2010/06/sydankirurgi-myontaa-erehtyneensa.html
    http://www.anttiheikkila.com/index.php
    Näyttää vain siltä että y.o. henkilö on nykyään enemmänkin rahastuspuolella, mutta voit saattaa saada joitain virikkeitä hänen artikkeleista ja väitteistä joitten perusteella voi etsiä lisää tietoa.
    Tässä taas vatsahapoista ja linkkejä muihinkin blogeihin:
    http://www.pronutritionist.net/hapoton-maha-syyt-ja-ravitsemukselliset-seuraukset/
    http://valtsuhealth.blogspot.com/2011/04/vatsahappojen-puute.html
    http://valtsuhealth.blogspot.com/2010/05/mielenkiintoista-terveyslukemista.html
    Proteiinien sulautumisesta: http://www.jci.org/articles/view/100582

    Jaksamista toivotellen :)

    • Kiva nähdä, että olet vielä kuulolla, vaikka olenkin kirjoitellut nyt kovin harvakseltaan ja matkakertomukset ovat vaihtuneet ravintojuttuihin. Kiitos linkeistä, täytyypi vilkaista.

      • Kyllä sitä seuraillaan jatkuvasti vaikken ole ollut äänessä.

        Tuo perunakuurisi toi veden kielelle :b. Täytynee käydä torilla katsastamassa josko olisi hyviä perunoita tarjolla.
        En toki aio syödä niitä säkkikaupalla, vaan ihan rupesi tekemään mieli kunnon härmäläisiä pöperöitä. Perunasta kun saa niin monimuotoisia ruokia. On vain kovin arvokasta, kun samalla hinnalla saa kahden riisikilon verran parasta laatua.

        Tuo perunakuuri tuntuu olevan oiva aloitus suolen parantamiseksi. Vieläkö löytyisi keino tärkeiden hivenaineiden ja vitamiinien saamiseksi niin paketti olisi kasassa.
        Sama ajatus oli nuorempana olutkuurilla. Puuttui vain joitain tärkeitä aineosasia, jotta olisi voinut elää pelkällä kaljalla :D

        • Noita perunakilon vitamiineja ja hivenaineita kun yhteen summailin, niin suurin osa niistä on kasassa. B12:sta en ole huolissani, kun ei se tässä tilassa imeytyisi muutoinkaan, mutta kalsiumia mietin. Nokkosessahan on runsaasti kalsiumia ja olen kohta viikon verran juonut nokkosteetä. Jos nokkosen kalsiumista edes osa liukenee siihen teehen, niin sekin on kotiin päin.

    • Todella hyvä oli tuo ensimmäinen linkki artikkeliin ruotsalaisesta kirurgista Lundellista. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan.

      Heikkilää en jaksanut lukea. Tekstin sävy oli – ihan niinkuin sanoit – kaupallinen ja hänen oman toimintansa markkinointia.

      Valtsu onkin minulle jo ennestään ”tuttu”. Ollaan ”tavattu” karppausfoorumilla ketjussa, jossa käsitellään lisämunuaisuupumusta ja keinoja siitä toipumiseksi.

      Viimeinen oli liian tieteellisen ja kuivan näköinen, jotta olisin jaksanut syventyä sitä lukemaan.

      • Lundellia seurasin aikoinani todella tarkasti ja olen myös samaa mieltä hänen näkemyksistään. Sen takia aloitinkin terveelliset elämäntavat eli margariinit roskiin ja voi tilalle. Auringokukka- ja rypsiöljyjä käytämme pääsosin ruoanlaitossa. Samoin kuin oliiviöljyä.
        Kolesteroliarvot ovat hyvät, joten ei ainakaan säännöllisesti syötyä voita eikä kylmäpuristettua kookosöljyä voi minun tapauksessa syytellä.

        Karppaus on nyt tapetilla ja pikkuhiljaa otettu käyttöön. Vaatii vain mieletöntä itsekuria että pystyisi siihen. Pienet poikkeukset olen itselleni suonut – ihan vain mielenterveyden säilyttämiseksi :D

        • Olen karppausfoorumilta lueskellut ketjua Misukisun optimoinnit ja oppinut paljon karppaamisen vaikutuksesta kehoon. Siis pitkäaikaisella ketoosillakin voi saada itsensä lisämunuaisuupumukseen. Mutta ruotsalaisen Annika Dahlqvistin suosittelema LCHF ruokavalio tuntuisi sopivan minulle hyvin. Ehdin jotakin sinne päin noudattaa puolisen vuotta ennen reissuun lähtöäni ja sielläkin mahdollisuuksien mukaan. Että syökää ihmeessä hiilareita joka päivä. Mutta liikaahan niitä tähän nykylänsiruokavalioon helposti eksyy, kun syödään niin paljon sokeria. Esim. perunassa, tummassa leivässä ja riisissä hiilarit ovat ihan paikallaan. Limpparit, patongit ja baakelsit joka päivä ovat sitten ihan toinen juttu.

  2. kevytrasvoista olen samaa mieltä. en tiedä onko soveliasta laittaa näkyviin tuotemerkkiä, mutta jätän sen tekemättä. eräs kovasti myyty, puanisessa rasiassa oleva kevyt-rasvalevite
    on ollut meidän pöydässämme monta vuotta. kerran vahingossa yritin paistaa sillä jotain. se muuttui venyväksi harmaaksi liejuksi. yritin poistaa sen meidän pöydästämme tuon kokemuksen jälkeen, muuta kun se lasten mielestä maistuu hyvälle. en tiedä mikä neuvoksi. nyt olen saanut heidät aika hyvin syömään oikeaa voita.

    • Jos leivälle levittämisongelman saa ratkaistua, niin varmaan se voikin sitten menee. Pehmeän juuston höylällä voi voita leikata leivän päälle tai sitten pitää huoneenlämmössä pienissä erissä kerrallaan niin, että ehtii käyttää sen ennenkuin härskiintyy. Säilyyhän se voi muutaman päivän lämpimässäkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.