Miksi perunakuuri toimii

17.7.2011

Olen yllättynyt siitä, miten ravinteikas elintarvike peruna on. Minulla meni vuosia, etten syönyt perunaa. Söin sitä kyllä, jos jossain oli tarjolla, mutta en itse käyttänyt ruoanlaitossa. Olin kai kyllästynyt perunaan, kun sitä oli lapsena kotona joka päivä. Ehkä myös halveksuin perunaa ruokana, se kun on ”vain perunaa” ja ”sisältää vain nopeita sokereita”. Mutta nyt kun olen tutustunut paremmin perunan ravintosisältöön, niin enpä halveksu enää.

Sokeria eli imeytyviä hiilihydraatteja perunassa on yllättävän vähän. Diana Schwarzbeinin (tehnyt TheProgram ravinto-ohjelman lisämunuaisuupumuksesta toipumiseksi) mukaan yläraja yhden aterian hiilihydraattimäärälle on 35g, jolloin verensokeri ei vielä nouse niin korkealle, että se aiheuttaisi merkittävää insuliinipiikkiä ja ylös alas heilahteluita verensokerissa. Tuohon hiilihydraattimäärään saa syödä noin 250g perunaa eli pari reiluhkon kokoista pottua. Minä ainakaan en kerralla enempää jaksaisikaan.

Päivän kokonaishiilihydraattimäärän tulee olla vähintään 150g. Se perustuu siihen, että aivojen päivässä kuluttama energia vastaa tuota määrää hiilihydraatteja. Saadakseen tuon hiilihydraattimäärän kasaan pelkistä perunoista, niitä tulee syödä noin yksi kilo. Elimistö voi käyttää energianaan muutakin kuin hiilihydraatteja, mutta hiilihydraatit ovat elimistölle helpoimmin käyttöönotettavaa energiaa ja sitä paitsi lisämunuaisuupumuksessa elimistön muut keinot tuottaa energiaa tai käyttää kehon energiavarastoja eivät toimi kunnolla. Perunan hiilihydraatit ovat tärkkelystä ja tärkkelys muodostuu glukoosiyksiköistä eli siitä sokerin muodosta, joka on elimistölle käyttökelpoinen sellaisenaan. Täten maksan työtä hiilihydraattien muuntamiseen glukoosiksi ei tarvita. Ravinnon hiilihydraattien pilkkoutuminen tapahtuu syljen entsyymin amylaasin vaikutuksesta, joten perunan muuttaminen elimistön käyttöön energiaksi ei vaadi juurikaan vatsahappoja eikä haiman ruoansulatusentsyymeitä. Näin heikoissakin kantimissa oleva ruoansulatuselimistö kykenee hyödyntämään perunaa ja kun syöntivälit pidetään lyhyinä, saavat aivot koko ajan tarvitsemansa energian. Syön päivässä vähintään 1,2 kg perunoita ja jaan sen vähintään kuuteen ateriaan.

Minun kokoiseni ja ikäiseni naisen perusaineenvaihdunta kuluttaa päivässä vajaat 1300 kcal. 1,2 kg perunoita antaa noin 900 kcal. Lisää energiaa tulee kirkastetusta voista, jota käytän 10-15g/ateria. Näillä pääsen noin 1600 kcal:iin päivässä eli peruskalorimäärä on kasassa sekä vähän päälle, jotta jaksan tehdä jotain pientä, kuten harrastaa kevyttä liikuntaa.

Perunassa on paljon C-vitamiinia, magnesiumia ja kaliumia ja näiden päivittäiset saantisuositusminimit täyttyvät kevyesti. Proteiinin osuus perunassa ei ole suuri, mutta kun perunaa yli kilon päivässä syö, niin kertyyhän siitä lopulta ihan mukava määrä ja perunassa on, yllättävää kyllä, kaikkia kahdeksaa aikuiselle ihmiselle välttämätöntä aminohappoa (http://nutritiondata.self.com/facts/vegetables-and-vegetable-products/2556/2) ja lisäksi vähän muitakin. Perunan proteiini sulaa helposti, sillä en ole saanut siitä minkäänlaisia oireita. Lihaksia näillä proteiinimäärillä ei kasvateta, mutta se ei ole nyt tavoitteenakaan, vaan suolen korjaaminen ja välttämättömien entsyymien ja hormonien tuotanto.

Se, mitä perunasta uupuu, löytyy sitten suolasta ja voista. Käytän pääosin ruususuolaa, koska se on hyvän makuista ja siitä saa myös hivenaineita. Välillä käytän myös hieman ihan tavallista pöytäsuolaa varmistaakseni riittävän jodin saannin. Pääasia on, että suola sisältää natriumia. Vaikka yksi tämän päivän ravinto&terveystrendeistä on natriumista paasaaminen, niin kyllä sitäkin tarvitaan. Natrium (Na) ja kalium (K) toimivat parina solujen ionipumppuina ja ovat siten tärkeitä solun aineenvaihdunnassa ja solun nestejännityksen ylläpitäjinä. Monesti natriumin ylimäärässä onkin kyse vain kaliumin vajauksesta. Paitsi natriumin saannin suhteen on suola tällä kuurilla tärkeää myös kloorin lähteenä. Suolan suolot ovat klorideina (NaCl, KCl, MgCl2), ja kloori (Cl) on suolahapon (HCl) eli vatsahapon ainesosa. Ruususuolassa on reilusti rautaa ja käyttämäni n. 7g päiväannos kattaisi päivän raudantarpeen moninkertaisesti. En kuitenkaan ole ottanut sitä laskelmissa huomioon, sillä en tiedä miten hyvin se elimistössä imeytyy ollessaan näin epäorgaanisessa muodossa.

Voista saa päivän A-vitamiinitarpeen ja rasvahappoja. Voi sisältää paljon lyhytketjuisia tyydyttyneitä rasvahappoja, jotka elimistön on helppo käyttää hyväksi. Tyydyttyneiden rasvojen lisäksi voissa on myös omega-6 ja omega-3 rasvahappoja. Suoli, niin kuin kaikki muutkin pehmytkudokset, tarvitsee erityisesti juuri rasvaa.

D-vitamiinia ei tästä ruoasta tule kuin ihan vähän, mutta näin keskikesällä sitä saa kyllä auringosta. B12-vitamiinia ei tästä ruokavaliosta saa yhtään, sillä sitä saa joidenkin levien lisäksi vain eläinkunnan tuotteista. Mutta B12-vitamiinin imeytymiseksi tarvitaan suhteellisen normaalin hapan vatsa, sillä B12 ei imeydy, jollei vatsalaukku kykene erittämään ns. F-tekijää. Eli tuskin olen saanut B12-vitamiinia enää pitkiin aikoihin – riippumatta siitä, mitä olen syönyt. Toinen kokonaan tästä kuurista puuttuva ravintoaine on kalsium. Olen syönyt kalsiumia ravintolisänä syksystä 2009, jolloin jätin maitotuotteet ruokavaliostani kokonaan pois. Tuskin tuo purkkikalsium on paljoa auttanut, sillä hampaani ainakin ovat tänä aikana reikiintyneet helposti ja huomaan niiden menneen kovin keltaisiksi. Eli kalsiumin suhteen ihan sama mitä nyt syön; nämä muutamat viikot eivät tässä konkurssissa enää paljoa tee. Jos ei ruoka sula kunnolla, ei niitä ravintoaineita kuitenkaan pysty hyödyntämään ja sellaisesta ruoasta, jota ei pysty sulattamaan on elimistölle tässä kunnossa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Pistän tähän vielä ravintoainetaulukon laskettuna niillä ruokamäärillä kuin päivässä syön. Pitoisuudet ovat Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen Finelin sivuilta www.fineli.fi ja ruususuolan osalta http://users.jyu.fi/~mikvapa/MerisuolaaVaiVuorisuolaa.pdf. Päivittäisten saantisuositusten (RDI) lähteenä olen käyttänyt pääosin sivustoa http://www.ravintoaineopas.fi/index.

Näissä ruoka-aineissa ei ole mitään, mikä rasittaisi suolta tai laukaisisi elimistössä immuunivasteen. Päivittäiset ravintoainetarpeet tulevat likipitäen tyydytetyiksi, kaloreita saa riittävästi perusaineenvaihduntaan ja energia on helposti käytettävässä muodossa. Siksi vuotava suoli voi rauhassa parantua.

6 thoughts on “Miksi perunakuuri toimii

  1. Hyvä että peruna maistuu ja ennen kaikkea sopii vatsalle! Pystytkö syömään yrttejä ja mausteita, ettei maku käy liian yksitoikkoiseksi? Oletko vertaillut eri lajikkeita? Tavallisessakin marketissa on yleensä ainakin 4-5 eri lajiketta myytävänä. Valmistustapakin muuttaa makua, onko sinun kannalta merkitystä onko peruna keitetty, paistettu, uunissa haudutettu, grillattu jne?

    • Ostettiin pari säkkiä suoraan tuottajalta, ovat tosi hyviä. Mieli tekee enempi jauhoisia lajikkeita, kai ne sitten ovat helpompia sulamaan. Joskus olen laittanut tilliä keitinveteen, mutta yrttejä en rupea syömään – selluloosaa sisältäviä rehuja nekin ovat. Mausteet taas työllistävät maksaa. Näinpitkään kun ruoan kanssa on taistellut ja eri ruoka-aineita joutunut välttelemään, niin ruoan maulla ei oikeastaan enää ole väliä. On ihan sama miltä se ruoka maistuu tai maistuuko miltään ja ihan sama vaikka syö samaa joka päivä ja monta kertaa päivässä. Sellaiset seikat kuin maku ja vaihtelu menettävät merkityksensä siinä vaiheessa, kun on vain löydettävä jotain, mikä pitää hengissä ja josta ei tule kipeäksi. Valmistustavalla ei muutoin ole väliä, kunhan vain rasvoja ei ole käristetty tai uunissa pitkään kuumennettu. Veteen keitettynä ja haarukalla murskattuna vellinä paras.

  2. Vaikka kaikkeen en ajatuksissasi ravinnon suhteen yhdykään, niin sen verran pakko kommentoida, että C-vitamiini edesauttaa raudan imeytymistä (oikeassa ionimuodossa, oliko se nyt sitten kaksi- vai kolmiarvoinen Fe mikä imeytyy paremmin…) – eli peruna ja rautaa sisältävä suola ovat ihan hyvä yhdistelmä :)

    • Tosiaan, rupesin katsomaan ruususuolan rautapitoisuutta ja sitähän tulee ihan reippaasti siitä. On vain jostain syystä tipahtanut tuosta taulukostani suolan osalta pois ja vain perunan rauta on mukana. En muista tuota ”parempaa” raudan hapetuslukua. Tuossa ruususuolan sisältödokumentissa mainittiin raudan oksidi ja sehän voi olla kumpaa tahansa. Voihan seassa olla molempia. Se on mulle vähän hämärän peitossa, että kun tässä on kyse epäorgaanisesta raudasta, niin miten on sen imeytymisen kanssa. Muistelen, että sellaiset mineraalit ja hivenaineet imeytyvät paremmin, jotka ovat orgaanisesti sitoutuneet eli peräisin kasveista tai eläimistä.

      Mielelläni kuulisin ajatuksiasi mistä et ole kanssani samaa mieltä. En ole millään lailla kaikkitietävä enkä usko olevani kaikessa oikeassa. Hyvässä hengessä esitetyistä eriävistä ajatuksista on aina mahdollisuus oppia.

  3. no, no tuossa nyt mentiin harjaan niin, etten viitsinyt lukea edes kahta riviä.
    Perunana on nimenomaan sitä nopeaa hiilihydraattia ja erittäin epätervellistä kypsennettynä.
    Voi teitä! :)

    • Jos kaikki, mitä olet blogistani lukenut, ovat tämän ainoan postauksen pari ensimmäistä riviä, niin silloin et tiedä, mistä on ollut kyse ja siinä tapauksessa tämä ymmärrettävästi kuulostaa hölmöltä.

      Mutta tuohon aikaan elimistöni ei suostunut ottamaan vastaan eikä pystynyt käsittelemään muuta kuin tärkkelystä. Mikään muu ei onnistunut vaikka kuinka yritin. Sittemmin on tilanne muuttunut ja peruna jäänyt pois juurikin siksi, että on nopea hiilari kun maksa ja haima eivät ole ihan kunnossa eikä sovi siksikään, kun suolistossa ovat hiivat vallalla ja ruokkii sitten niitä.

      Epäterveellisenä en perunaa missään nimessä pidä, päinvastoin. Mutta ruokavalio vatsan kunnon mukaan. Hiivasyndroomasta kärsivälle se ei missään nimessä käy ja hiiva lienee aika yleinen ongelma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.