Pakkovegaaniudesta

15.4.2011 Hanoi, Vietnam

Olen tässä mietiskellyt kovasti tilannettani sen jälkeen, kun tajusin, että olen allergisoitunut myös kalalle. Nyt kun katselen tilannetta taaksepäin, niin ehkä olen sitä ollut koko ajan, mutta vasta nyt allergiareaktioni kalaan ovat äityneet kunnolla ärhäköiksi. Lihan syönnin lopetin vuonna 2007, kun ei se tuntunut enää menevän alas. Maitotuotteet seurasivat perässä vähän myöhemmin, välillä söin vähän ja sitten taas en. Pehmeän leivän syönnin lopetin 2008 alkupuolella. Tummaa näkkileipää söin vielä ehkä vuoden, sitten vaihdoin spelttinäkkileipään. Kunnes sitten jätin sekä maitotuotteet että gluteenilliset viljat kokonaan pois syksyllä 2009. Se oli kova pala tuo päivä, kun tajusin, että molemmista on luovuttava. Ihmettelin, että mitä minä nyt sitten enää voin syödä. Lopulta keksin keitellä kalakeittoa tumman riisin ja kasvisten kera ja laittaa sekaan runsaasti rasvaa ja sillä mentiin muutama kerta päivässä ainakin yli vuoden. Kiinnostus ruoanlaittoon alkoi olla tässä vaiheessa jo aika olematonta, joten en kauheasti jaksanut etsiä variaatioita. Muutoinkin alkoi olla jo ihan sama mitä syö, kunhan vain saa jotain sellaista, josta ei tule kipeäksi. Munista en ollut koskaan erityisemmin pitänyt enkä niitä siksi syönyt. Olen niitä tässä jossain välissä kokeillut ihan siksi, että tiettyjen ravintoaineiden lähteet alkavat olla vähissä, mutta todennut, että ne allergisoivat myös.

Nyt pitäisi sitten saada sulatettua tämä, että ei enää edes kalaa. Kaikki eläinperäinen ravinto on nyt pois. Luonto ei ole luonut ihmistä kasvissyöjäksi. Ihminen on fysiologialtaan eläin, joka tarvitsee eläinravintoa. Ihmiselle välttämättömät, ainoastaan eläinkunnan tuotteista saatavat ravintoaineet ovat B12-vitamiini ja omega3-rasvahapot ja omegoista nimenomaan EPA-muoto. Joissakin kasveissa on omega3-rasvahappoja, mutta kasveissa ne ovat ALA-muodossa, jota ihmisen elimistö ei pysty hyödyntämään. Vain muutama prosentti syödystä ALA:sta muuntautuu EPA:ksi, jota solut voivat käyttää. Aivoista ja hermosoluista muistaakseni n.70% on rasvaa ja niissä omega3 ja omega6 –rasvahappojen suhde kuuluu olla 1:1. Siksi kasvisöljyjen syöminen ei voi korvata eläinkunnan rasvojen tarvetta. Omega3:a saa onneksi purkista ja sitä olen purkista jo lähes vuoden verran syönytkin ja vielä on varastoja pariksi kuukaudeksi. Täältäkin sitä saa lisää, tosin yhtä hyvälaatuisia tuotteita en ole täällä kaupoissa nähnyt, mutta pitää sitten ottaa useampi nappi.

B12-vitamiini on hankalampi. Sitäkin myydään purkissa, mutta ei se siitä otettuna imeydy. Siksi sitä annetaan puutostiloihin pistoksina. Ainoat ei-eläinkunnan tuotteet, jossa B12-vitamiinia on, ovat jotkin merilevät. Chlorellassa sitä on ja 4-5 g:n päiväannos chlorellaa kattaa noin puolet päivän B12-vitamiinitarpeesta. Kiitän sitä inspiraatiota, joka sai minut ostamaan ison purkin chlorellaa Phnom Penhin kiinalaisista rohdoskaupoista. Sitä riittää nyt ehkä noin kuukaudeksi näillä päiväannoksilla, mutta kohtapuoliin pitää löytää lisää. Pahitteeksi ei olisi myöskään nostaa päiväannosta. Nyt sen voisi ehkä jo tehdä, kun näyttää elimistö siihen tottuneen. Chlorellahan on voimakkaasti elimistöä puhdistava, joten alussa voi tulla puhdistusoireita ja siksi on aloitettava pienistä annoksista. Olen jo lähellä tuota suositeltua 5 g:n päiväannosta, joka on elimistön puhdistukseen sopiva määrä. Nyt ravintotarpeitani ajatellen minun olisi syytä syödä sitäkin enemmän.

Ihmisen kehossa kuolee joka päivä uusia soluja ja joka päivä niitä rakennetaan uusia korvaamaan vanhat. Välttämättömiä solujen rakennusaineita ovat aminohapot. Aminohappoja on (aikuiselle) ihmiselle kahdeksaa eri sorttia välttämättömiä. Se tarkoittaa sitä, että keho ei voi niitä muista ravinteista valmistaa, vaan ne on saatava suoraan ravinnosta. Kun ihminen saa ravinnostaan nämä kahdeksan peruspalikkaa, voi elimistö niistä rakentaa kaikkia muita tarvittavia palikoita. Aminohappoja saa proteiineista. Ruoansulatusentsyymit pilkkovat proteiinit perusosasiinsa eli aminohapoiksi ja niistä sitten kasataan ihmisen rakentamiseen tarvittavia uusia proteiineja. Ravinnon hiilihydraateista, rasvoista ja proteiineista voidaan kaikista valmistaa sokeria elimistön energianlähteeksi, mutta vain proteiineista voidaan saada aminohappoja ja uusia proteiineja.

Eli proteiinit ovat välttämättömiä ravinnossa, jotta ihminen pysyy terveenä. Aikuisen ihmisen proteiinintarve on 0,5-1,5 g painokiloa kohti. Minun keskimääräinen proteiinin päivätarpeeni on siis jossain 60 g hujakoilla ja 30 g teoreettinen minimi. Chlorellassa on hyvälaatuista (eli sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja, kaikki proteiinit eivät sisällä) proteiinia 50-60%. Keitetyssä riisissä on proteiinia Finelin sivustojen mukaan 2,4g /100g. Riisin proteiini ei sisällä kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Kasviksissa ja hedelmissä ei ole proteiinia tuonkaan vertaa ja rasvoissa ei yhtään. Tästä voi itse kukin laskeskella, että minkä verran saan proteiinia ravinnostani. Soijaa, linssejä, papuja ja pähkinöitäkään kun en voi syödä juurikin niiden proteiinien takia. Pari päivää sitten kokeilin varmuuden vuoksi vielä tofua. Söin pari palaa ja tunsin sen seuraavana päivänä nahoissani.

Aminohapot ovat paitsi perusrakennuspalikoita uusille soluille, mutta myös entsyymit ja hormonit valmistetaan aminohapoista. Entsyymit siis pilkkovat proteiineja aminohapoiksi ja aminohapoista tehdään lisää entsyymejä. Hormonit säätelevät muun muassa aivojen ja ruoansulatuselimistön toimintaa. Iso yhtälö, joka lakkaa toimimasta, jos proteiinien saanti estyy.

Tällä hetkellä maalailen kauhukuvia siitä, että kauanko kestää ennen kuin rupean reagoimaan esimerkiksi niihinkin pieniin proteiinimääriin, jotka saan riisistä. Toinen päässäni pyörivä kauhuskenaario on, että kauanko ihmisen elimistö kestää romahtamatta jos ei syö proteiineja. Vaikka en varmasti pystynytkään täysin hyödyntämään syömiäni kalan proteiineja, uskon saaneeni siitä kuitenkin edes jotain. Jos en muuta, niin ainakin vatsani täyteen.

Nyt on sekin ongelma, että en tiedä enää, millä nälkäni tyydytän. Riisi ja kasvikset eivät kauaa nälkää pidä. Lisäksi pelkkien hiilihydraattien syöminen johtaa nopeisiin veren sokeri- ja insuliinipitoisuuden vaihteluihin. Hiilihydraattiaterian jälkeen veren sokeripitoisuus nousee nopeasti, perässä tulee insuliinipitoisuuden nousu, sen seurauksena veren sokeri romahtaa alas ja sitten on heti kohta nälkä taas. Lisäksi olen herkkä hiilihydraateille ja reagoin niihin liiallisella insuliinin erityksellä (reaktiivinen hypoglykemia). Se näyttäisi vähän rauhoittuneen siitä, mitä se on aiemmin ollut, mutta en voi oikein hyvin, jos syön paljon riisiä ja hedelmiä, jotka nekin sisältävät enimmäkseen sokeria. Rasvaa; kirkastettua voita ja kylmäpuristettua kookosrasvaa käyttäisin mielelläni nälän loitolla pitämiseen, mutta niitä ei ole täältä helppo löytää. Siksi metsästin isoa supermarkettia muutama päivä sitten. Täytyy jatkaa etsintöjä.

Rakastan hyvää ruokaa ja olen kranttu syömisieni laadusta. Ruoan pitää maistua raaka-aineiltaan – ei lisäaineilta, liemikuutioilta tai grillimausteelta. Siinä pitää olla väriä ja tuoreutta ja sen tulee olla puhdasta ja ravitsevaa. Olen oppinut tarkaksi syömäni ruoan laadun suhteen näinä vuosina. Mutta olen väsynyt ulkona syödessäni kyselemään mitä mikäkin sisältää ja olen väsynyt muistamaan mistä kaikista aineista minun tulee kysyä. Olen väsynyt saamaan eteeni ruoka-annoksia, joissa on jotain sellaisia kielletyistä aineistani, joita en millään muotoa osannut olettaa kyseisen ruokalajin sisältävän ja joista en siksi huomannut kysyä. Syöminen ei ole minulle enää nautinto, siitä on tullut ikävä velvollisuus ja monesti on mielessä käynyt, että kunpa voisi olla ilman. Tulin eilen kolmepäiväiseltä järjestetyltä retkeltä, jossa ruoat kuuluivat retken hintaan. Kyseessä ei ollut mikään gourmet-painotteinen retki, joten kun tarjottujen ruokalajien joukosta jätin ottamatta kalaa, katkarapuja, tofua ja liharuokaa, niin jäljelle jäivät riisi ja kaali. Olen elänyt viimeiset kolme päivää keitetyllä riisillä ja kaalilla ja mukanani olleilla kuivatuilla hedelmillä, joita olen – liiallisen sokerin välttämiseksi mahdollisimman säästeliäästi – napsinut suuhuni, kun on tullut nälkä aterioiden välillä. Tänään aamunuudelisoppakulhon ääressä istuessani todella vihasin syömistä ylipäätään. Vihaan nuhjuista hotellihuonettani. Vihaan koko matkaa.

21 vastausta artikkeliin ”Pakkovegaaniudesta

  1. Voimia ja parempaa oloa ja mieltä toivottelen sinne kauas!

    En tiedä ravintoasioista juurikaan joten voisi olla parempi olla sanomatta mitään, mutta miten sulle sopii simpukat, osterit, mustekalat yms. merenelävät? Tropiikin merissä on varmaan kaikenlaista muutakin syötävää, merisiilit, merimakkarat yms. (suomalaisen kannalta) oudot jutut.
    Tai sitten ne todella oudot jutut joista jossakin postauksessa kirjoitit, eli hyönteiset. Ei kuullosta houkuttelevalta, mutta kaipa kaikkeen tottuu. Varsinkin jos niistä olisi apua.
    Entä sienet? En muista että olisit niistä mitään kirjoittanut.

    • Kiitosta! Mustekalan opin tuossa yrityksen ja erehdyksen kautta Phnom Penhissä oloaikanani, että ei käy. Se ja nuo muutkin merenelävät ovat vielä huonommin sulavia kuin kala. Minun ruoansulatukseni ei vain jaksa pilkkoa niitä proteiineja. Sienistä en usko, että reagoisin. Sienethän ovat yleisesti huonosti sulavaa ruokaa, mutta ei proteiinin vaan kuidun vuoksi. Proteiineja niissä on suurin piirtein sen verran kuin kasviksissakin. Lähinnä niistä saa mineraaleja ja hivenaineita. Hyönteisten suhteen arvelisin olevan sama asia kuin muutkin eläimet: proteiini kuin proteiini. Jotkut hyönteisethän kuulemma ovat hyvinkin proteiinirikkaita. Varmasti reagoisin.

      • Onkohan eri kalalajeilla eroa? Kävisikö joku toinen kalalaji jos yksi ei sovi.
        Itse olen laktoosivammainen, mutta eipä se paljoa haittaa kun melkein kaikki on nykyään vähälaktoosista. Sen olen kyllä huomannut että välillä on herkempi ja välillä sietää paremmin. Myös eri tuotteet vaikuttavat eri tavalla, esim. kerma ei aiheuta oireita juuri lainkaan, mutta tiettyihin maustesekoituksiin käytetään (jostakin ihme syystä) ainesosana laktoosia ja näitä sekoituksia on syytä välttää. Sellaistakin olen kuullut että luomumaito ja vuohenmaito sopisivat myös laktoosi-intolerantikoille. En ole kyllä kokeillut. Suurin syy ilmeisesti ei ole siis laktoosi vaan se missä muodossa tai yhteydessä se on.

        Voisiko sinulla vaikuttaa se miten ja missä ravinto on kasvatettu/viljelty/valmistettu? Vrt. esim. raaka kala (graavi)/paistettu/keitetty/säilötty (öljyyn/etikkaan) jne. Tai luomu/teollinen.

        Eikö säilötty ruoka ole helpommin pilkkoutuvaa?

        • Joidenkin kalojen liha on tiiviimpää kuin toisten, mutta en tiedä onko sillä tekemistä proteiinikoostumuksen kanssa. Kun ongelma on proteiinimolekyylin pilkkoutumattomuus aminohappoihin, niin sillä ei ole merkitystä, että onko se esim. luomu vai teollinen tai miten se on valmistettu, kun ei valmistustapa pilko proteiineja. Kalan proteiini on helpommin sulavaa kuin esim. lihan ja siksi olen sitä voinutkin syödä pitkään, mutta en näköjään enää. Allergiassani on kyse siitä, että nuo epätäydellisesti pilkkoutuneet proteiiniosaset päätyvät elimistön kiertoon, elimistö tunnistaa vieraan proteiinin, tulkitsee sen viholliseksi ja hyökkää. Ja kun kyseessä on autoimmuunireaktio, niin samalla elimiston puolustumekanismi aktivoituessaan hyökkää omiakin proteiinejaan vastaan.

          Säilykkeitä olen vältellyt. Olen viime vuodet yrittänyt syödä mahdollisimman lisäaineettomasti. Kun ruoansulatuselimistö reistaa, niin siellä on myöskin myrkkyjen puhdistaja maksa, joka ei pelitä täysillä. Eikä esim. purkkitonnikalalla olisi mitään eroa proteiineja ajatellen tuoreeseen kalaan verrattuna. Ainakaan tässä yhteydessä.

          Hapansilakan sanotaan olevan helposti sulavaa ja sitä on kuulemma ennen vanhaan käytetty Ruotsissa sairaalaruokana. Mutta mistäpä sitä tähän hätään enkä jaksa enää lähteä experintoimaan noilla. Kyllä sen verran kipeä olo on ollut koko tämän alkuvuoden. Nyt on parempi, kun olen jättänyt kalankin pois.

          • Surströmming! Kan den inte köpas i Vietnam?

            Jos olen oikein ymmärtänyt niin laktoosi-intoleranssi johtuu siitä, että elimistöstä puuttuu joku entsyymi jonka tehtävänä on pilkkoa laktoosi niin ettei se aiheuta ongelmia. Voin hyvin syödä laktoosia, kunhan ensin otan pillerin joka sisältää pilkkojaentsyymejä. Eikö ole sellaista lääkettä joka auttaisi pilkkomaan proteiineja niin että pystyt ne oikealla tavalla hyödyntämään?

            Säilyke tuli mieleen sellaisesta gourmet-elämyksestä kuin savusärki. Kun ekan kerran sain purkin, olin vähän skeptinen. Mutta kokemus oli mahtava. Maku oli täydellinen, parasta suomalaista herkkua, ruotoineen ja nahkoineen päivineen. Valmistusaineiksi ilmoitetaan ”savustettu särki, kasviöljy, suola”. Ei siis lisäaineita, eli pitäisi olla terveellistä.

          • Olen joitain entsyymivalmisteita kokeillut, enkä ole huomannut mitään sanottavaa eroa. Kalliita ovat vain.

            Voin hyvin kuvitella savusärjen olevan hyvää. Tykkään savukalasta yleensäkin.

  2. Hej taas :)

    Tuli tuossa otettua ravitsemustieteen kertaus ja pari asiaa pomppasi esille:
    Oireesi kuullostaa enemmänkin imeytymishäiriöinä kuin allergiana. Syitä niihin voi olla monia ja niiden selville saaminen voi olla salapoliisityötä.
    Väärä vatsahappotaso (suolahappo), krooninen haimatulehdus ovat usein esille tulleista oireista stressiä unohtamatta. Vatsahapon puutteen voi testata kotikonstein suolahappotabletin kanssa.
    Suosittelen kuitenkin lääkärillä käyntiä tarkempien tutkimuksien tekemiseksi.

    Tsemppiä reissuun :)

    P.S. Kiina oppaat odottavat edelleen etälataustasi. Pidän ne siellä esillä vielä viikon verran.

    • Hei :). Luitko aiemman vastaukseni EsaT:lle? Se on minun teoriani: pilkkoutumishäiriö & allerginen reaktio noihin proteiinijämiin. Rokotteista sain todella voimakkaat reaktiot. 5-7 tuntia rokotteiden saamisesta kauheat oireet. Koko yö meni niinkuin olisi työnnetty kuuma veitsi niskasta ylös päähän ja tuskanhiki päällä. Sekin tukee teoriaani allergiasta. Luulin silloin, että kyse oli rokotteiden sokeriliuoksista, mutta myöhemmin olen tajunnut, että ne olivat ne proteiinit. Jos kyseessä olisi imeytymishäiriö, niin silloinhan en voisi niihin reagoidakaan kun eivät ne imeytyisi, vaan ne tulisivat läpi ja ulos.

      Vatsahappoja minulla on liian vähän. Ja entsyymejä. Siksi proteiinit eivät pilkkoudu.

      Suolahappotabletti? Kuulostaa oudolta. Tiedän, että ruokasoodalla voi testata. Jos ei röyhtäytä, kun vetää ruokasoodaliuosta, niin ei ole happoja vatsassa. Suolahapon nauttiminen kuulostaa suorastaan vaaralliselta.

      Eipä tässä nyt ole lääkäreitä mihin mennä ja muutenkin alan olla saanut noista lääkäreistä ihan tarpeekseni. En jaksa niiden kanssa, kun vaikuttavat niin typeriltä kaikki. No, en tosin ole vielä kokeillut parempia yksityis- ja erikoislääkäreitä.

      Kiitti. :)

      • Tässä hieman mitä olen keräillyt asian tiimoilta:

        Jos suolahappoa on liian vähän, proteiinit pääsevät suolistoon ja mätänevät sulamisen sijasta. Tämän lisäksi hiilihydraatit pääsevät käymään, jos haima ei tuota riittävästi ruoansulatusentsyymejä. Rasvan sulatus on myös riippuvainen vatsahaposta, sillä se laukaisee haiman erittämään lipaasia ja sappirakon erittämään sappea. Näiden makroravinteiden huono sulatus tarkoittaa siten perusenergialähteidemme huonoa imeytymistä.

        Alhainen vatsahappotaso myös kasvattaa ruokamyrkytyksen riskiä, sillä se alentaa kehosi kykyä puolustaua bakteereilta ja ruoan patogeeneilta.

        Tässä on muutama liian alhaisen vatsahappotason aiheuttama oire:
        1. Röyhtäily ja ilmavaivat tunnin sisällä aterioinnista
        2. Ähky ja täyttymisen tunne hetken kuluttua syömisestä
        3. Ruokahalun katoaminen lihaa kohtaan
        4. Pahoinvointi lisäravinteiden tai vitamiinien syömisen jälkeen
        5. Hauraat kynnet
        6. Sulamatonta ruokaa ulosteessa
        7. Pahanhajuinen uloste
        8. Vatsakipu
        9. Pahanhajuinen hengitys
        10. Ruokahalun katoaminen
        11. Estrogeenin kertyminen kehoon, ts. rasva kertyy erityisesti alavartaloon
        12. Akne
        13. Masennus

        Vatsahapon vähäisyyteen on monia syitä kuten B-vitamiinin puute, liiallinen hiilihydraattien syönti, kilpirauhasen vajaatoiminta, ruokayliherkkyydet, H. Pylori –tulehdus, hiilihapollisten virvoitusjuomien kulutus ja ikääntyminen. Yleisin aiheuttaja on kuitenkin stressi.

        On olemassa myös yksinkertainen kotona tehtävä testi. Ravintoon erikoistuneet lääkärit yleensä määräävät tämän kokeen sinkkikokeen yhteydessä. Siihen vaaditaan purkki Betaine HCl:ää, 200 mg:n vahvuisena kapselia kohden. Koe suoritetaan näin:

        1. Syö paljon proteiineja sisältävä kiinteä ateria (ei pirtelöitä tms.). Käytetään esimerkkinä 350 gramman pihviä ja vihanneksia.
        2. Syö noin puolet proteiinipitoisesta ruoasta, eli noin 175 g pihviä.
        3. Nielaise 200 mg:n kapseli suolahappoa (Betaine HCl:ää, 200 mg)
        4. Syö ateria loppuun.
        5. Odota 15 minuuttia.
        6. Jos vatsahappotasosi on normaali, sinusta tuntuu kuin olisit juonut lämmintä teetä (tai tunnet pientä närästystä). Jos et tunne mitään, tarvitset suolahappoaravintolisän.

        Mitä teet seuraavaksi? Toista kohdat 1-6 jokaisen aterian kohdalla. Lisää annokseen aina yksi kapseli ateriaa kohden kunnes tunnet lämpimän tunteen vatsassasi tai pientä närästystä. Jos sinulla menee siihen viisi ateriaa, tarvitset jatkossa neljä kapselia ateriaa kohden. Jos pääset seitsemään kapseliin asti etkä vieläkään tunne mitään, keskeytä testi – et tuota vatsahappoa lähes ollenkaan!

        Tämän testin tuloksen perusteella voidaan jo päätellä paljon enemmän vaivojesi syistä.

        Tsemppiä :)

        • Noinhan se menee. Minulta puuttuu vatsahappoja ja/tai entsyymejä. Entsyymejä joko puuttuu tai ruoansulatuselimistön pH on väärä, jolloin entsyymit eivät aktivoidu. Näiden entsyymien ja ruoansulatusnesteiden erityksestä vastaavien elimien toimintaa säätelee kilpirauhanen, jota säätelee aivolisäke, jota säätelee hypotalamus. Eli ollaan siinä samassa taas. Tuota haimatulehdusta muuten guugletin ja sen kanssa eivät oireeni täsmää.

          Tuo on mielenkiintoinen tuo suolahapporavintolisä. En tiennyt sellaisia olevan olemassakaan. Tuota testiä en lähde tekemään, sillä en varmasti syö proteiinipitoista ateriaa, sen verran kovat oireet sellaisesta saan, mutta minulle ei olisi pahitteeksi napsia muutama tuollainen tabletti päivittäin. Pistän korvan taakse ja kun osun sellaisiin kauppoihin, joista saattaisi saada, niin katsastan.

          • Oikealla suunnalla ollaan :)

            Liian matala vatsahappotaso tunnetaan hypoklorhydriana.
            Liian vähäinen vatsahapon määrä estää tärkeiden mineraalien kuten sinkin, mangaanin ja kalkin riittävän imeytymisen, koska ne eivät ionisoidu.
            Vatsahapot hajottavat ruokaa muuntaen sitä kemiallisesti niin, että keho pystyy poimimaan siitä tarvitsemansa ravinteet esim. lihasten ylläpitoon ja kasvattamiseen. Vatsahappo aloittaa proteiinien sulattamisen vatsassa ja laukaisee haiman erittämään ruoansulatusentsyymejä sekä saa sappirakon vapauttamaan sappea ohutsuoleen. Se myös tuhoaa ruoan mukana elimistöön tulevia tauteja aiheuttavia bakteereja.

            Kuuri
            Lisää annokseen aina yksi kapseli ateriaa kohden kunnes tunnet lämpimän tunteen vatsassasi tai pientä närästystä. Jos sinulla menee siihen viisi ateriaa, tarvitset jatkossa neljä kapselia ateriaa kohden. Jos pääset seitsemään kapseliin asti etkä vieläkään tunne mitään, keskeytä testi – et tuota vatsahappoa lähes ollenkaan! Aika mennä asiantuntijan luokse!!

            Parantuminen on alkanut kun alat tuntemaan polttoa vatsassa alkuperäisen ottamasi annoksen kohdalla. Jos esimerkiksi totesit viiden kapselin olevan alkuperäinen suolahapon tarpeesi, saatat kolmen päivän jälkeen huomata polttoa, jolloin voit tiputtaa määrän neljään kapseliin tyypillisen proteiinipitoisen kiinteän aterian kanssa. Ja niin edelleen.

            Suurin osa ihmisistä pääsee normaalille tasolle kahdeksan viikon sisällä vaikka he alottaisivatkin seitsemällä kapselilla. Joillakin prosessi kuitenkin kestää jopa 18 kuukautta. Jotkut tarvitsevat kaksi kapselia päivässä pysyvästi – stressaantuneet.

            Lopetettuasi suolahapon syönnin, suurin osa funktionaalisen lääketieteen eksperteistä suosittelee, histidiinin ottamista 2g annoksena päivittäin vatsahappojen tuotannon tukemiseksi. Käytä jotain hyvää monivitamiinia kerran päivässä aloitettuasi suolahapon syönnin, sillä se nopeuttaa parantumista.

            Huomioi myös, että suolahappotuotteesi tulisi sisältää probioottista pepsiiniä sekä ruoansulatusentsyymejä, papaiinia ja pankreatiinia, sillä ne toimivat synergisesti suolahappoterapian kanssa.

            Yksi yleisimmistä positiivisista suolahappoterapian vaikutuksista on unen laadun paraneminen. Miksi? Koska viimeinkin elimistösi pystyy imeyttämään kaiken sen lisämagnesiumin, jota olet otat säännöllisesti. Mineraalit tarvitsevat sähkövarauksen imeytyäkseen. Tarvitset riittävästi suolahappoa sitä varten.

            Näiden hoito-ohjeiden lisäksi voit tehdä myös seuraavaa. Vältä hiilihapotettuja juomia. Useat yrtit kuten katkero (gentian root), piparminttu ja piparjuuri voivat auttaa suolahapon määrän kasvattamisessa.

            Jos epäilet kärsiväsi liian alhaisesta vatsahappotasosta, ota ongelma vakavasti. Et hyödy ruoasta tai ravintolisistä kunnolla jos et pysty hajottamaan niitä imeytymistä varten.

            Tsemmpiä :)

          • Mitähän mahtaisivat olla suolahapporavintolisä ja proteaasivalmisteet kiinaksi…? Hiilihapotettuja juomia en ole juonut vuosiin, koska ne ovat tuntuneet ”vääriltä”. Samoin en ole myöskään juonut mitään kylmää, ei tunnu hyvältä.

  3. Betaine hydrochloride (HCL) = 甜菜碱盐酸盐

    Aspergillus oryzae (A. oryzae) = 麴菌, 麴霉菌, 曲霉菌, Japanese: 麹, kōji, or 麹菌, kōji-kin.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Aspergillus_oryzae
    Sitä (seigiku) käytetään mm. Sake’n teossa ja siitä saatua entsyymiä käytetään mm. Laktaasi-proteaasivalmisteen valmistuksessa. Sellaisenaan sitä ei syödä, vaan sitä käytetää erilaisissa käymisprosesseissa joiden anti hyödynnetään. Esim Miso valmistetaan A. oryzae’n avulla samoin kuin Rice Koji. Miso keitto onkin erittäin ravitsevaa ja terveellistä. Meillä sitä syödään viikottain.

    Tempeh (甜培 tian pei, 天贝 tian bei, 印尼豆腐) taasen on Indonesialaista alkuperää. Me teemme sitä soijapavuista ja riisistä. Siitä saa tosi herkullista vegaani ruokaa.
    http://www.tempeh.info/tempeh-history.php

    Tässä tuli ihan vesi kielelle :b tätä kirjoittaessa. Taidanpa paistaa iltapalaksi Tempeh hampurilaisen :D

    Tsemppiä :)

    P.S. Löysin juuri lähteen mistä saan ilmaiseksi water kefir grain’s (WKG) eli niillä voi valmistaa vesikefiiriä esim. kookosvedestä. Erittäin hyvä vaihtoehto niille joilla on maidon kanssa ongelmia.

  4. Betaine HCl = 甜菜碱盐酸盐

    Aspergillus oryzae (A. oryzae)(麴菌, 麴霉菌, 曲霉菌, pinyin: qū meí jūn; Japanese: 麹, kōji, or 麹菌, kōji-kin. Tätä ei syödä sellaisenaan vaan käytetaan esim Saken ja Mison teossa. Myöskin Koji riisi on valmistetaan tämän avulla. Sienirihmastosta eritettyä entsyymiä käytetään mm. Laaktoosia pilkkovien lääkeaineiden tekoon. Miso keittoa meillä nautitaan viikottain :b

    Indonesialaista alkuperää oleva ”Tempeh” (印尼豆腐)valmistetaan samalla tavalla kuin Koji riisi. Me syömme sitä säännöllisesti. Tosi hyvää Vegaani ruoan valmistamiseksi :b

    Olen myös aloittanut kokeilut vesi kefiirin siemenillä (WKG) Niitä voi käyttää kookosveden kanssa laktoosittoman kefiirin valmistamiseksi. Odottelen myös maitokefiirin siemenien saapumista. Kombucha teen tekeminen on myös listalla.

    Kohta taloni on täynnä purnukoita sisältäen mitä ihmeellisimpiä eläviä rihmastoja ja limanuljuskoja. Toivottavasti eivät jonain päivänä pistä meikäläistä poskeensa :D

    Tsemppiä sinne viitakkoon :)

    • Poikkean lounaalle seuraavan kerran ohi kulkiessani! :D

      No niin, Kiinassa ollaan. Kopioin tuon HCl:n kiinaksi wordiin, suurensin ja piirrän vielä paperille mukaan repussa kulkemaan. Sitten, kun sattuu oikean näköinen kauppa kohdalle, niin kysymään. Myydäänkö näitä apteekeissa vai ovatko luontaistuotekauppojen tuotteita? Tosin täällä ne taitavat olla saman katon alla niin lääkkeet kuin ravintolisätkin.

    • Hei!

      Jos sulla olis myytävänä noita vesikefiirin siemeniä niin olisin kiinnostunut ostamaan…

      • Hei arimus,

        Kauko Matkailijasta ei ole kuulunut aikoihin mitään. Hän asuu Thaimaassa, joten en tiedä, onnistuisiko kefiirinsiemenkauppa kuitenkaan. Mutta jos haluat, voin kaivaa hänen sähköpostiosoitteensa ja vinkata, että hänelle on täällä vanhassa postauksessa kommenttiviestiä.

        Mitä nuo vesikefiirin siemenet oikein ovat? Siis ovatko ne siemeniä vaiko jotain sienirihmastoa?

  5. Heippa!
    Kylläpä luin koettelemuksiasi kylmin värein.
    Itse jouduin useamman vuoden ajan lukemaan kaikkien mahdollisten ruoka-aineiden selostukset, aina etukäteen mietin kaikki ruoka-aineet mukaan jos jonnekin lähdimme, ravintolassa tai yleensäkään missään ulkona ei tullut pahemmin syötyä, koska koskaan ei voinut olla varma, oliko ruoka tosiaan ihan oikeasti maidotonta tai muuten pojalleni sopivaa. Poikani oli allerginen lähes kaikille elintarvikkeille… pahimmassa tapauksessa hän pystyi syömään vain kesäkurpitsaa, banaania, broileria, riisiä ja riisimaitoa. Ja silti oli iho-ongelmia, eli tiesin, että vieläkin joukossa oli jotakin sopimatonta.

    Tulihan siinäkin yhtä kokemusta rikkaammaksi, mutta koska koin sen hetkittäin äärimmäisen raskaana aikana, mietin vain millaista sinun olemisesi on, vielä vieraissa maissa vierailla kielillä kommunikoiden.

    Sittemmin tilanne on normalisoitunut, eikä poikani tarvitse enää välttää mitään ruoka-aineita. Luojan kiitos! Pyrin tekemään mahdollisimman paljon ruokaa alusta loppuun itse, käytän paljon riistaa ja lähiruoka-aineita.

    Lähetän sinulle kovasti voimia ja energiaa näin ajatuksen voimalla. Enhän muutakaan voi.

    • Hei Susku. Kiva kun olet löytänyt blogiini, luin kaikki lähettämäsi kommentit. Sitten tiedät mitä tuo ruoan kanssa puljaaminen on. Se ottaa helposti otteen koko elämästä, kun kaikessa pitää ottaa huomioon ja rajoittaa.

  6. Justi söin keittoa ja otin kaksi suolahappokapselia. Ongelma tuli hitaasti, mutta nyt tässä ollaan laihana ja kipeänä tiukalla dieetillä itsekin. Saitko apua suolahapoista tai korjautuiko tilanteesi? Mieli tekis tuonne kampotzaan lähteä pitemmäksi ajaksi. Hyvä blogi!

    Ai että muuten maistus jätski nyt :D

    • Ei minulla vatsa kestänyt niitä suolahappokapseleita alkuunkaan. Tämä kaikki onkin saanut minut miettimään, että jospa hapontuottokyvyssä itsessään ei ole mitään vikaa, vaan elimistö itse säätää hapon määrää pienemmäksi, kun sitä ei syystä tai toisesta ole hyväksi olla normaaleja määriä. Esim pohjukaissuolessa sappinesteiden tulee neutraloida vatsalaukusta tuleva hapan massa ja kääntää sen pH emäksisen puolelle. Nyt jos sappinesteet ovat heikkoja, suoleen pääsisikin hapanta massaa emäksisen sijaan. Ehkä siksi vatsalaukku ruuvaa hapontuotantoaan alas?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *