Kambodza kootut matkavinkit osa O-Ö

30.3.2011 Phnom Penh, Kambodza

Ojenna ja ota vastaan mieluiten molemmin käsin. Yhdellä kädellä niin, että käytät oikeaa kättä ja vasen kätesi on jossain oikean käden kyynärpään tienoilla. Jos kätesi ovat varatut, pyri käyttämään oikeaa kättäsi. Mutta miten ikinä teetkin, tee se mikä sujuu luontevimmin ottaen olosuhteet huomioon, kuten kantamukset yms. Käytännöllisyys menee tässä etikettikoukeroiden ohi.

Pankkiautomaatteja eli ATM:iä on ihan kiitettävästi. Olen itse nostanut sekä Visalla että Visa Electronilla ja Mastercard näkyy käyvän myös. Automaateista saa US dollareita. Käteisen nostaminen maksaa aina. Joiltain automaateilta ei mene extra-veloitusta nostosta, mutta en tiedä onko tähän mitään sääntöä, että mitkä veloittavat ja mitkä eivät. Törkein, mihin itse olen törmännyt, oli 16$ ylimääräinen nostomaksu – josta ilmoitettiin sitten lopussa, kun alussa oli ruudulla lukenut isoin kirjaimin, että ”Fee 0$”. Nosto oli kuitenkin mahdollista keskeyttää vielä tuossa vaiheessa, joten tein sen ja läksin etsiskelemään toista automaattia.

Pukeutumisellasi voit vaikuttaa jonkin verran siihen, miten sinut otetaan paikallisten puolesta vastaan. Naruolkaimet, puoliväliin paljaat rinnat ja minihameen tai farkkushortsien reunan alta vilahtelevat kannikat ovat täällä rivot. Ei siitä kukaan mitään sano jos kadulla niin kuljet, mutta sellainen ei ole säädyllisen ja vakavasti otettavan ihmisen asu. Sen huomaa esimerkiksi paljastavasti pukeutuneiden länsinaisten perään katselevien kadunkulmissa päivystävien tuktuk-kuskien ilmeistä. Temppeleihin, museoihin ja palatseihin sopivaan pukeutumiseen kuuluu peittää käsivarret vähintään kyynärpäitä ja jalat polvia myöten. Joihinkin ei edes päästetä sisään, jos et ole asianmukaisesti pukeutunut.

Paikalliset naiset uivatkin vaatteet päällä, eivät missään pikkubikineissä.

Tässä asussa ei ollut asiaa Kuninkaalliseen Palatsiin. T-paidat ja sarongit tekivät hyvin kauppansa palatsin portilla.

Pyykit saa pesetettyä hotellissa tai viemällä itse yhteen lukuisista pesuloista, jos haluaa säästää kustannuksissa. Pyykkikilo maksaa 1-1,5$, hotellit veloittavat hieman enemmän. Jotkut hotellit pesevät itse, monet vievät asiakkaidensa pyykin siihen naapuripesulaan ja ottavat oman provikkansa välistä. Edellisenä iltana tai aamulla aikaisin jätetyt pyykit saa saman päivän iltana pestyinä takaisin. Kannattaa ottaa tämä huomioon pakatessa, niin pääsee vähemmällä vaatteiden rehtaamisella. Sadekaudella taitaa riippua säistä, että kuinka saa vaatteet kuiviksi. Sateella eivät pyykit nimittäin meinaa kuivaa katoksen allakaan, sillä ilma on niin kosteaa.

Ruoka on toki niin tärkeä aihe, että siitä on ihan oma juttunsa (postaus huhtikuulta 2011).

Suolaa on hyvä syödä paljon, sillä hikoillessa menettää paljon suoloja ja pullovesissä ei täällä ole mineraaleja. Syö muutakin kuin sitä tavallista pöytäsuolaa, josta saat vain natriumia. Ota vaikka kotoa mukaan vuorisuolaa tai osta paikallisilta markkinoilta merisuolaa. Lämpimässä turpoaa helposti ennen kuin elimistö tottuu kuumuuteen. Suolot vähentävät nesteen kertymistä elimistöön.

Säästä minulla on kokemusta nyt ajalta loka-huhtikuu. Lokakuussa ja vielä marraskuussakin tuli ihan reippaita sateita ja myrskysi. Lokakuussa itse asiassa satoi yhden viikon putkeenkin. Ukonilmat olivat varsin vaikuttavia. Muutoin sateet ovat rajuja, mutta eivät kestä kovin kauaa, muutaman tunnin. Lokakuu on sadekauden loppua ja sanovat, että normaalisti ei marraskuulla pitäisi enää sateita pahemmin tulla, mutta nyt sateet loppuivat vasta joulukuulla.

Joulukuussa kuiva kausi viimein saapui. Ilman kosteus laski selvästi ja yöt viilenivät. Päivisin oli lämpötila toki edelleenkin 30°C:n kieppeillä, mutta öisin enää ”vain” n. 25°C. Vuoristoalueilla tipahtaa lämpötila öisin reilusti alle 20°C:n ja siellä myös tuulee melkoisen vilakasti. Helmikuun puolen välin paikkeilla ilman kosteus nousi taas ja lämmöstä tuli hikoiluttavampi ja ns. mehut vievä. Tuo ominaisuus kuulemma vain lisääntyy mitä pidemmälle kevättä ja sadekauden alkua mennään, kunnes sateet sitten todenteolla alkavat kesäkuussa. Viime vuonna olivat kuulemma pahasti myöhässä ja tulivat vasta elokuussa. Ennen varsinaisten sateiden alkua tulee satunnaisia muutaman minuutin kestäviä kuuroja. Alkavat normaalisti huhtikuussa, mutta nyt niitä on tullut jo näin maaliskuun lopulla. Nyt sää onkin mukava täällä Phnom Penhissä: tuulee vilvoittavasti ja taivaalle kertyy toisinaan pilviäkin, mikä vaimentaa auringonpaahdetta. Pienet sadekuurot raikastavat ilman aina välillä. Sääilmiö El Niña kuulemma vaikuttaa tähän, että nämä satunnaissateet ovat aikaisessa. Lämmintä tähän vuodenaikaan on päivällä varjossa 30-32°C, eikä se siitä montaa astetta yöksi tipahda.

Huomaa, että jos olet vuoristoisilla alueilla, niin joulu- tammikuussa siellä on öisin reilusti alle 20°C lämmintä.

Tiet, ainakin päätiet, ovat ihan hyväkuntoisia meidän mittapuumme mukaan normaalimaanteitä. Monet niistä ovat uusia, päällystetty viimeisen viiden vuoden aikana. Liikenne on sitten toinen juttu, sillä teillä on niin monenlaista ja –vauhtista kulkijaa ja kaikki menevät sen, minkä suinkin kykenevät, mikä aiheuttaa paljon ohitustilanteita. Moottoripyöräilyyn Kambodza sopii ihan hyvin. Korjaamoita on runsaasti, koska niin monet täällä kulkevat mopoilla.

Valtatie 5 välillä Poipet – Battambang.

Tinkiminen on paikallaan parhaiten turistikamaa myyvillä markkinoilla, turistikohteissa kuten esim. Angkorin temppeleillä ja tuktuk-, mopo- ja riksakyydeistä. On paikkoja ja tilanteita, joissa hinnat ovat turisteille ja paikallisille samat, mutta monesti turisti maksaa hieman turistilisää. Vaikea on sanoa milloin markkinoilta ostamasi hedelmät ja muut ruoat maksavat sinulle muutaman tuhat rieliä enemmän kuin paikallisille, mutta en niistä viitsi ruveta tinkailemaan, menkööt se ”kehitysapuun”. Tuktuk-kuskien hintapyynnöt sitä vastoin ovat sieltä törkeimmästä päästä vedätystä ja niistä tingin aina, koska pyytävät ihan liian paljon ja toisaalta en halua olla myötävaikuttamassa turistihintainflaatioon, vaan pistän oman osani vastaan siinä, että turisteilta voisi muka pyytää ihan mitä tahansa.

Tuktuk- ja mopokuskit kyselevät sinulta sen seitsemänkymmentä kertaa päivässä, josko olisit kyytiä vailla. Vaikka kuinka välillä tympäisisi, niin jaksa hymyillä ja sano kohteliaasti ”No thank you, sir.”, niin jää kummallekin parempi mieli vaikka vastaus olikin kielteinen. Ajattele ne kyydin tuputtamiset vaikka siltä kannalta, että elantoaanhan he vain yrittävät ansaita.

Valuuttana Kambodzassa toimivat sulassa sovussa rinta rinnan paikallinen riel ja USD. 1$ on tällä hetkellä käytännössä 4000 rieliä. Molemmat käyvät ihan yhtä hyvin maksuvälineenä. Maksaessasi dollareilla saat vaihtorahana paikasta riippuen joko rielejä tai dollareita. Alle dollarin vaihtorahat annetaan aina rieleinä. Matkavaluutaksi ota dollareita. 1-20$ setelit ovat käyttökelpoisimpia. Katukuppiloissa, hedelmämyyjillä ja tuktuk-kuskeilla ei välttämättä ole antaa takaisin 20$ setelistä, joten niihin on hyvä olla pikkurahaa. 50$ seteleillä voi maksaa hotelleissa.

Dollareita voit halutessasi vaihtaa rieleihin pankeissa ja tällaisissa rahanvaihtokioskeissa. Näitä rahanvaihtajia löytyy varmimmin paikalliselta torilta tai sen liepeiltä ja ne tunnistaa setelinkuvista tiskissä. Phnom Penhissä näkyy olevan saatavilla myös ulkomaanvaluuttoja. Kyltissä dollarin vaihtokurssit.

Vessakulttuurissa suurin ero meikäläiseen verrattuna on, että täällä ei pyyhkäistä paperiin, täällä pestään. Vessoissa on joko käsisuihkut tai sitten vesisäiliö, josta vettä otetaan kuupalla sekä pesuun että usein myös huuhteluun. Vessapaperia ei paikallisten vessoissa yleensä ole, sillä ei ole tarkoituskaan, että ahteria kuivattaisiin pesun jälkeen. Kyllä luonto kuivaa senkin, minkä ihminen kastelee. Turistipaikkojen vessoissa ja hotelleissa on paperia ja jos sitä ikinä missään käytät, niin laita käytön jälkeen vieressä olevaan roskikseen, ei pönttöön. Jossain voi olla sellaisetkin viemärit, että sinne voi paperit laittaa, mutta nyrkkisääntö on, että menevät papereista tukkoon.

Itse olen varsin mieltynyt tähän paikalliseen vessakulttuuriin ja meidän oma normaalikäytäntömme tuntuu nyt erittäin epähygieeniseltä. Tähän Madventuresia lainaten: ”Jos kaatuisit rähmällesi koiranpaskaan, niin pesisitkö vai pyyhkäisisitkö paperilla?”.

Tienvarren huoltamolla hygieeninen seisontamallinen vessa, jossa altaasta otetaan kuupalla vettä sekä ahterin että pytyn huuhteluun. Käyttämissäni hotelleissa on aina ollut tavalliset pytyt ja käsisuihku.

Viisumin voi hakea netistä ennen matkaa sähköisenä tai maahan saapuessa. E-viisumi on hakupäivästä lähtien 3 kk voimassaoleva turistiviisumi, johon sisältyy 30 pv maassaoloaikaa. E-viisumi vaihdetaan oikeaan viisumiin maahan tullessa. Tältä sivulta voit hakea E-viisumia ja siellä on lueteltu mitkä maahantulopisteet tukevat E-viisumia. Jos aiot oleskella maassa pidempään kuin tuon 30 pv, hae bisnes-viisumia (viisumityyppi E). Bisnes-viisumia pitää hakea jo siinä vaiheessa, kun saapuu maahan. Sen saa ensin kuukaudeksi ja sitten sitä voi jatkaa täällä ollessaan ilman, että tarvitsee poistua maasta. Bisnes-viisumiin jatkoaikaa saa 1-12 kk:ksi kerrallaan ja sen voi hoitaa missä tahansa matkatoimistossa. Jos olet tullut maahan turistiviisumilla, et voi hakea siihen jatkoa poistumatta välillä maasta (näin minulle on kerrottu, en ole itse testannut). Bisnes-viisumin saadaksesi et tarvitse mitään työnantajatodistuksia tai muitakaan dokumentteja. Itse tulin maahan ja hain viisumini Phnom Penhin lentokentällä. Ruksin hakemuksesta kohdan E, Business Visa ja kirjoitin kuitenkin maassaoloni syyksi Holiday. Tullivirkailija sanoi että ei ei, ei holiday, veti sen yli ja kirjoitti tilalle tikkukirjaimin ”BUSINESSES”. Viisi minuuttia ja 25$ ja asia oli sillä selvä. Jos joku sattuisikin kysymään jotain, niin aina voi sanoa hakevansa vapaaehtoistyötä. Niitähän on täällä tarjolla kaikenlaisia.

2 vastausta artikkeliin ”Kambodza kootut matkavinkit osa O-Ö

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *