Rikki mikä rikki

16.2.2011 Siem Reap, Kambodza

Matkavinkkejä ja –tarinoita kaipaaville tiedoksi, että nyt seuraa vain ja ainoastaan stressiin ja sen aiheuttamiin terveyssotkuihin liittyvää löpinää, joita lupaan jatkossa lisääkin matkajuttujen lomaan. Blogistani näyttää olevan muodostumassa aikamoinen sekoitus, mutta niin kai sen pitää ollakin, sillä tämä blogi on minua ja minun elämääni ja minä olen aikamoinen sekoitus.

Tilanne on nyt siis se, että ruoansulatukseni ei toimi kunnolla. En pysty sulattamaan proteiineja. Helposti sulavat kala ja äyriäiset sopivat minulle, mutta kieltolistalla ovat liha, kana, maito, muna, gluteeni, soija, pavut ja linssit. Reagoin ärhäkästi näihin puutteellisesti pilkkoutuneisiin proteiineihin: väsähdän, ajatus rupeaa pätkimään, reaktiokyky huononee, niskat ja hartiat jumahtavat tukkoon, vatsa menee sekaisin, saan migreenin ja hikoilen runsaasti. Nukun ja makaan, kun en jaksa ylöskään nousta ja fiilikset ovat maassa. Oikein voimakkaan reaktion aikana tuntuu siltä kuin keho säröilisi sisältä rikki ja saattaisi romahtaa koska tahansa pieninä sirpaleina yhteen läjään.

Saan vastaavanlaisia oireita myös sokerista ja joudun välttelemään kaikkea, mikä vain sisältääkin sokeria. Pahimmillaan olotila on lähes kooman kaltainen ja kestää kaksi, kolme vuorokautta ennen kuin tokenen sängystä jalkeille.

Olen näiden vuosien aikana yrityksen ja erehdyksen kautta pikkuhiljaa saanut selville, että mikä ruoka minulla toimii ja mikä ei. Olen lisäksi opiskellut ruoansulatuselimistön toimintaa ja yhtä ja toista ravintoaineista, mistä mitäkin saa, mitä niille elimistössä tapahtuu ja mihin niitä tarvitaan.

Heikosti toimiva kilpirauhanen saa kehossa ruoansulatuksen ja insuliinitasapainon lisäksi paljon muutakin sekaisin. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa ihminen ei pysty täysipainoisesti hyödyntämään ravintoaan energiaksi eikä ottamaan ruoastaan tehokkaasti ravinteita. Seurauksena on yleinen väsymyksen ja heikkouden tila, anemiaa ja muita puutostiloja. Kaikki potku on poissa, jalat ovat melkein liian raskaat liikuteltaviksi tai sitten niitä ei tunnu edes olevan olemassa. Tuohon energiattomuuteen tulee vastustamaton mieliteko vetää kokonainen suklaalevy tai ihan mitä tahansa makeaa, josta saisi äkkiä energiaa. Se antaa hetken helpotuksen, mutta sekaisin olevasta insuliinitasapainosta johtuen johtaa kohta entistäkin heikompaan tilaan ja migreeniin. Paino nousee helposti, hiuksia lähtee päästä ihan kourakaupalla, iho muuttuu kellertäväksi, silmien alla pullottavat väsymyspussit ja aamuisin silmäluometkin ovat turvoksissa. Kädet, jalat ja nilkat turpoavat.

En usko kilpirauhasessani olevan mitään vikaa eikä minulla ole struumaa. Tuntien kuluneiden vuosien tapahtumat vedän diagnoosini hypotalamukseen. Hypotalamus sijaitsee aivoissa ja säätelee aivolisäkettä, joka puolestaan säätelee kilpirauhasta. Aivojen limbinen järjestelmä on ihmisen tunne-elämän keskus ja limbisellä järjestelmällä on vaikutusta hypotalamukseen. Mekanismia tosin en tiedä enkä tiedä onko sitä selvitettykään. Siis kilpirauhaseni ei ole vioittunut, sillä on jäljellä kyky erittää hormoneja. Se vain ei saa aivoilta käskyjä siihen. Onko pääohjausyksikkö eli hypotalamus pysyvästi vaurioitunut? En usko. Tai en ainakaan halua uskoa, en ole vielä siinä pisteessä, että suostuisin luovuttamaan. Uskon, että sen saa levolla tokenemaan ja systeemin lähtemään uudelleen käyntiin.

Jos olisin osannut vaatia kilpirauhasen lisätestejä vuosi sitten lääkärissä käydessäni, niin olisin ehkä nyt kilpirauhashormonilääkityksellä. Se varmasti helpottaisi oloani, mutta huijaisiko se kehoa luulemaan, että kaikki on kunnossa ja siten mahdollisesti estäisi systeemin luonnollisen uudelleen käynnistymisen? Joka tapauksessa minulta olisi jäänyt vieläkin paljon oireista kokematta, oivaltamatta joitakin tärkeitä kantapäänkauttaharjoituksia sekä ennen kaikkea läpikäymättä oman kehon luonnollinen paranemisprosessi, sillä täältä en tähän hätään rupea niitä lääkkeitä metsästämään. Sitä paitsi voin jo varsin hyvin pahimpiin aikoihin verrattuna. Parin kuukauden lepo ihan paikallaan hiljaiseloa viettäen teki todella hyvää, vaikka en allergioistani vielä mihinkään päässytkään. Mutta jalkani sain tuona aikana takaisin ja ne ovat pysyneet tallella huolimatta viime aikojen notkahduksista voinnissani. Kiertomatkan rasitusten seurauksena menettämäni tasapaino oli todella vaikea saavuttaa, mutta nyt olen sen onnistunut saamaan takaisin olemalla todella tarkka syömisteni suhteen. Olen välillä kokeillut, että josko jo voisin syödä noita kiellettyjä aineita ja yrittänyt pienillä määrillä, jotta elimistö tottuisi, mutta alan jo uskoa sen olevan väärä taktiikka. On ihan totta, että nyt on otettava se ”allergikon tiukka ote” ja pysyttävä siinä. Kun elimistön ei tarvitse kamppailla noita myrkkyjä vastaan, niin se saa tilaisuuden parantaa itseään.

Jos minä itse tai tapaamani lääkärit olisivat olleet paremmin perillä asioista ja olisin saanut kilpirauhaslääkityksen, niin paitsi että olisin jäänyt vaille joitakin tärkeitä kokemuksia tästä sairaudesta ja siitä toipumisesta, en ehkä edes olisi koko tällä matkalla. Jos olisin voinut paremmin ja kyennyt jatkamaan työssäni ja entisessä elämässäni, olisin tuskin uskaltautunut näin radikaaleihin muutoksiin. Eli kai sitä oli tarkoituksensa silläkin.

Koska en usko ollenkaan olevani ainoa stressillä tai elämän vastoinkäymisillä itseään rikki saanut ihminen, niin tulen jatkamaan tästä aiheesta ja kertomaan omista kokemuksistani, oireistani, ruokavaliokokeiluistani ja niiden vaikutuksesta sekä kertomaan hieman teoriaa stressin vaikutuksesta elimistöön. Toivon niistä olevan jotain apua muille vastaavanlaisten ongelmien kanssa painiville.

12 vastausta artikkeliin ”Rikki mikä rikki

  1. Heippa!
    Olen lueskellut blogiasi samalla kun seurailen Pikavuoron matkaa. Blogisi on ollut mielenkiintoinen. Kun kertoilit oireistasi ja ruokavaliosi rajoituksista, en voi olla kertomatta läheisen kokemuksista. Sressi, burn out, masennus. Ja sitten joku mainitsi karppauksen. Tällä hetkellä, muutaman kuukauden jälkeen, elämä näyttää hymyilevän.
    En tunne lääketiedettä tippaakaan, mutta jos kiinnostaa etsipä netistä ”karppaus”. Olisiko siinä mitään asiaa. Voi olla tai sitten ei. Itse tunnet itsesi parhaiten.
    Nauti elämästä.

    • Hei itsellesi!
      Kiva kuulla. :) Tuo masennus on paljon yhteydessä fyysiseen vointiin. Kaikki mielen paha olo ei johdu vain henkisistä tekijöistä, vaan on ihan selvästi fyysistä alkuperää. Olen tämän itse kokenut hyvin selvästi näiden allergisten reaktioiden aikana.
      Ihan puhtaalla karppauksella elimistö tuottaa energiakseen glukoosin sijasta ketooseja. Olen sitäkin kokeillut, mutta huomasin, että kroppani ei jaksa. Menee veto pois. Mutta kyllä, yritän noudattaa karppauksen kaltaista ruokavaliota: proteiineja näiden rajoitusteni puitteissa, rasvaa niin paljon kuin täältä tien päältä löydän ja hiilihydraatteja juuri sen verran, että ei mene ketoosin puolelle.
      Olen ajatellut, että jossain vaiheessa kertoilen enemmän näistä syömisistä ja miten olen omaa ruokavaliotani hakenut.

  2. Ymmärrän hyvin turhautuneisuutesi.
    Itselläni on synnynnäinen munuaisten ADPKD, jota lääkärit eivät aikaisemmin pystyneet diagnosoimaan. 2 vuotta sitten aloitin itse etsimään syitä lukuisiin epämääräisiin oireisiini ja löysin vastauksen helpolla, jonkun suuremman voiman johdattamana, netistä.
    Koska lääkitystä ei ole saatavilla, aloitin etsiä holistista vaihtoehtoa oireiden lieventämiseksi. Taas sain johdatuksen sivuille, joista saatujen vinkkien ja oman tutkimustyöni tuloksena olen kehitellyt yrttiseoksia helpottamaan elämääni. Myöskin ruokavalion trimmaus on omaltaan osaltaan helpottanut munuaisten toimintaa. Aikamoista vuoristorataa tämä on ollut, mutta nyt ollan jo voiton puolella. Lääkärinikin on ihmeissään normaaleja paremmaksi palautuneista munuais arvoista ja olenkin jakanut tietoani hänelle, jotta muutkin hänen potilaansa saisivat mahdollisuuden parantaa elinolojaan luonnonmukaisella ja edullisella tavalla.
    Onneksi asun täällä mausteiden ja yrttien maassa, jossa niitä myyviä apteekkeja on melkein joka kadunkulmassa. Kasvatamme myös joitain omalla farmillamme, joten tuoreiden rohtojen saanti on taattu. Netistä opitun tietotaidon ja kiinalaisen lääkärini avustuksella omakohtainen kokeiluni jatkuu edelleen.
    Tsemppiä itsellesi oikean tasapainon löytämiseksi.

    • Kiitos. Aina ihana kuulla, miten joku löytää omatoimisesti ratkaisun itselleen luonnonmukaisilla menetelmillä siinä missä meidän länsimaiset lääkärimme vain pyörittelevät päätään, kun heillä ei ole kyseiseen vaivaan pilleriä tarjota. Olen miettinyt josko kokeilisin etsiä käsiini kiinalaisen lääkärin nyt kun näillä kulmilla liikuskelen.

      • Hei :)
        Oma kiinalainen lääkärini sanoi jo ensimmäisellä käynnillä, että minulla on munuaisissa vikaa, vuotta ennen kuin itse löysin syy-yhteyden! Hänellä oli myöhemmin tarjolla lääkitystä, mutta päätimme luopua siitä sen myrkyllisyyden vuoksi ja etsimme kevyempiä vaihtoehtoja. Kiinalaisen lääketieteen avulla olen saanut myös apua voimakkaaseen niskasärkyyn, joka johtui C3-C4 nikamissa olevien hiusmurtumien johdosta. 7 akupuntion sessiota ja kivut poistuivat – lopullisesti. Sairaalassa olisivat haluneet ”hitsata” nikavat toisiinsa, joka olisi tietänyt että pään kääntäminrn olisi ollut rajoitettua :(
        Suosittelen että etsit käsiisi lääkärin joka on tunnettu ja saanut koulutusta kiinassa. Näin varmistat ettet joudu kenenkään ”poppatohtorin” epämääräiseen käsittelyyn.

        • Joskus kuulee noista ratkaisuista, joissa tehdään keholle operaatio, joka on olevinaan ns. pienempi paha, mutta jonka jo etukäteen tiedetään olevan peruuttamaton ja johtavan pysyvään vammaan. Minusta sellaiset kuulostavat ihan hurjilta. En varmaan ihan helpolla sellaiseen minäkään suostuisi ennenkuin olisin aivan varmasti kokeillut kaikki muut keinot. Ne poppatohtoritkin.

          Hyvä kun otit puheeksi. Sain tästä idean. Kerron myöhemmin, jos se osoittautuu toimivaksi.

          • Luin juuri blogisi alun ja tällä kertaa hieman tarkemmin siihen syventyen.
            Minulta mm. tutkittiin kilpirauhastoiminnot ja todettiin normaaleiksi. Myöskin lisämunuaisen sairaudet poistettiin listalta. Tutkittuani hieman tarkemmin lisämunuaisen ja aivolisäkken toimintaa ja niitten sairauksien oireista.. Näyttänee siltä että olet lähempänä totuutta kuin uskotkaan. Täältä löytyy asiaa valaisevaa tietoa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00386
            http://cfs.gehennom.org/?lisamunuainen

            Diagnosointi onnea toivotellen :)

          • Tuo linkki cfs-sivuille ja lisämunuaisluettava oli varsin mielenkiintoista. Olen aiemminkin lukenut lisämunuaisesta, mutta en oikein tunnistanut itseäni niistä. Tuolla oli paljon paremmin selitetty, koska lähtökohtana olivat juuri stressin aiheuttamat häiröt. Niin että täältähän ne suurinpiirtein löytyivätkin ne kaikki loput oireet, joita kilpirauhanen ei vielä selittänyt.

            Aika rankkaa luettavaa oli. Tuntuu sen verran isolta ja sotkuiselta vyyhdeltä tämä nyt. Täytyy vähän aikaa sulatella ja märehtiä ja järjestellä tätä kokonaiskuvaa mielessään. Kovasti kiitoksia linkeistä. Tämä oli hyvä ja auttaa varmasti taas jollain lailla eteenpäin, kunhan saan ajatukseni selkeytettyä.

  3. ja jos olisit Suomessa niin mä suosittelisin yhtä hyvää homeopaattia – sieltä saattaisi saada lisäpotkua sille, että elimistö alkaisi vahvistumaan ja parantamaan itse itseään. Mutta tosiaan joo, nyt kun reaktiot on noin vahvoja niin ei kannata alkaa turhia altistamaan vaan ennemmin antaa elimistön levätä. Altistamisen voi aloittaa sitten kun reaktiot on paljon lievempiä. Tsemppiä pakkasen keskeltä – tänään meinasi jäätyä aamulla hanska kiinni bensaletkuun kun tankkasin autoa -23 pakkasessa ja kivassa viimassa. Viides kuukausi talvea alkaa ensi viikolla, nyt alkais jo riittää…

    • Niin olisi voinut olla ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Tuli vain niin myöhäisessä vaiheessa puheeksi, että ei enää ehtinyt ennen lähtöä. Katsotaan, josko täältä löytyisi jotain.

  4. Vaikutat halukkaalta tutkiskelemaan, joten suosittelisin tutkimaan herrojen Ord ja Hashimoto löydöksiä 150 ja 100 vuoden takaa. Myös, kysyisin, mikä on johtanut siihen, että katsot tyroksiinikorvaushoidon olevan sinulle huono ratkaisu?

    • En halua kilpirauhashormonihoidolle, koska en usko kilpirauhasen olevan tämän sopan syy. Moni muukin elin toimii vajaalla. Ajattelen niin, että jos tuosta ruvettaisiin yhtä elintä keinotekoisesti aktivoimaan tai lisäämään kyseisen elimistön tuottamia hormoneja kehoon, niin koko systeemi keikahtaisi kallelleen, kun muut tähän liittyvät toiminnot eivät suorituskyvyltään yllä samalle tasolle. Tai sitten pitäisi ottaa kaikkia noita puuttuvia hormoneja ja sen tasapainon löytäminen annosteluihin olisi ihan mahdoton tehtävä ja näkisin sen sitä paitsi häiritsevän kehon omaa järjestystä, kun se pyrkii pääsemään takaisin jalkeilleen. Mitä olen kilpirauhaslääkitykselle joutuneiden henkilöiden juttuja netistä lukenut, niin oikean annostelun löytäminen vaikuttaisi olevan useinkin hankalaa. Kilpirauhaskokeissa silloin alkuvuodesta 2010 ei tosiaan löytynyt mitään, joten ainakaan suurta vikaa ei kilpirauhasessani ole eikä se ole tätä kaikkea aiheuttanut. Nyt käydessäni lääkärissä lääkäri sanoi kilpirauhaseni ainakin tuntuvan normaalilta. Ihan ensimmäisenä haluaisin saada ravitsemustilanteeni kuntoon ja nähdä mitä sitten tapahtuu ja erityisesti kilpirauhasen suhteen, että miten se toimii sitten, kun minulla on taas riittävästi jodia elimistössä. Eli näen kilpirauhaseni romahtaneen sen toimintaa ohjaavan lisämunuaisen uupumisen myötä ja tason pysyvän alhaalla johtuen nykyisestä huonosta ravitsemustilanteestani, jodin puutteesta ja siitä, kun mikään muukaan endrokriininen elin ei näyttäisi toimivan kunnolla.

      Googletin Ordia ja Hashimotoa ja heidän mukaansa näkyisi olevan nimetty autoimmuuni kilpirauhassairaus, jossa elimistö itse tuhoaa kilpirauhassoluja. Homeopaatilla tehdyn analyysin mukaan kyseessä nimenomaan ei olisi autoimmuunisairaus, mutta eiköhän se kilpirauhanen tule tongittua sairaalan tutkimuksissa nyt lokakuulla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *