Päivä 11: Mennään bussilla Kampong Cham – Kep

28.12.2010 Tien päällä Phnom Penhistä Kepiin, Kambodza

Tämä päivä kului linja-autolla matkustamisen merkeissä.

Pidimme lounastaukoa Capitol linja-autoyhtiön asemalla Phnom Penhissä. Jokaisella yhtiöllä on oma pikku asemansa jossain kadunkulmauksessa kaupungin keskustan tuntumassa. Matka Kampong Chamista kesti lähes neljä tuntia, sitten puolentoista tunnin vaihtoaika ja nyt vielä kolmen, neljän tunnin matka Kepiin. Täällä ei matkoja kannata ajatella kilometreissä, vaan tunneissa. Paljon riippuu siitä millaisessa kunnossa tie on, mitä tiellä tapahtuu ja missä ajetaan. Kaupungin laidalta keskustaan asemalle ajaminen kesti tunnin verran ja melkein saman verran ulos. Pääbulevardeja lukuun ottamatta kadut Phnom Penhissä ovat kapeita ja liikennettä paljon. Mopot poukkoilevat autojen seassa ja yksi koukkasi bussin eteen niin, että kolina kuului. Hetken aikaa siinä seisottiin ilman että kukaan teki mitään. Ulkona olijoista kukaan ei näyttänyt pysähtyvän paikalle ja hetken päästä nousi ylös moponsa kanssa hänkin, johon bussimme oli törmännyt, ja jatkoi matkaansa.

Linja-autot pysähtyvät muutaman tunnin välein noin parinkymmenen minuutin tauolle jonkin ravintolan kohdalle. Siinä ajassa ehtii syödä lämpimän aterian – tai ainakin saada sellaisen mukaansa – ja käymään vessassa. Tällaisten taukopaikkojen edustalla on myyjiä, joilta voi ostaa hedelmiä, kookospähkinöitä, keitettyjä munia tai milloin mitäkin.

Tältä taukopaikalta voi ostaa matkarouskuteltavaksi hämähäkkejä ja sirkkoja.

Nämä tytöt olivat varsinaisia herhiläisiä myyjiksi, mutta ihan herttaisia juttukavereina vaikka eivät montaa sanaa englantia osanneetkaan.

Bussimatkustaminen täällä on ihan miellyttävää jos omalla kohdalla olevat ilmastointiventtiilit ovat ehjät niin, että päälle puhaltavan raa’an ilmavirran pystyy sulkemaan tai ohjaamaan jonkun toisen niskaan, käsillä ovat korvatulpat, joilla estää dvd:ltä pauhaava karaokehelvetti räjäyttämästä päätä, edessäsi istuva ei halua nukkua päiväuniaan selkänoja ala-asennossa ja et satu istumaan renkaan kohdalla niin, että saat oikaistua jalkasi suoraksi. Ensi kerralla en ainakaan huoli paikkaa auton etuosasta, niin säästyn pahimmalta viihdepläjäykseltä.

Ei mikään oo niin viisas kuin insinööri.

Muutama bussin ikkunasta näpätty kuva matkan varrelta:

Puutaloista on yleensä maalattu vain räystäät ja päätykolmiot. Portaat ovat usein kauniisti koristellut vaikka talo muutoin olisikin maalaamaton.

”Floating village” –taloja Tonlé Sap -joella.

Phnom Penhin pohjoispuolella on suurella alueella kalanviljelyaltaita.

Saavuimme lopulta Kepiin ja tässä tupatarkastusraportti hotellistamme. Huoneissa ei ole langatonta verkkoa, mutta respassa on – kunhan saavat sen taas korjattua – ja jos ei ole omaa konetta mukana, niin antavat hotellivieraiden käyttää respan konetta veloituksetta. Hotellin rannasta voi toki pulahtaa uimaan, mutta mikään varsinainen uimaranta se ei ole, vaan sekä ranta että pohja on kivikkoa. Pihalla on mukavasti riippumattoja ja varjoa löhöilyyn. Hotellin ravintola ei ole mitenkään häikäisevä ja on ylihintainen – niinkuin hotellien ravintolat yleensäkin, mutta Crab Markets on ihan vieressä ja sieltä saa niin aamiaista kuin illallistakin.

Guest house Kep Seaside sijaitsee rannassa ja kävelymatkan päässä rantaravintoloista (Crab Market).

Huone ilmastoinnilla maksaa 15 USD/yö, kattotuulettimella ilman ilmastointia 7 USD/yö.

Kylpyhuone on muutoin siisti, mutta lattiakaivo taitaa tuoksusta päätellen olla vesilukoton.

Hotellin pihalla on eturivin paikat auringonlaskunäytökseen.

4 thoughts on “Päivä 11: Mennään bussilla Kampong Cham – Kep

  1. Millaiseksi matkakohteeksi arvioisit maan perheelle, jolla on ala-asteikäisiä lapsia ja kokemusta matkailusta Itä- ja Kaakkois-Aasiassa?

    • Varmasti toimii ihan hyvin jos olette tottuneet lasten kanssa matkustamaan ja olette jo näillä kolkilla olleet niin että tämä aasialainen elämän meno ei tule mitenkään kulttuurishokkina.

      Lapsettomana ja ei lasten kanssa matkustelleena en oikein tiedä, mitä lapsiperheet odottavat lomakohteeltaan. Mitään lasten viihdykkeitä en ole täällä nähnyt, kuten eläintarhoja ja puuhamaa-tyyppisiä paikkoja, mutta rantakohteet toimivat varmasti. Busseilla pääsee kätevästi ja edullisesti paikasta toiseen, 15-20$:lla saa jo tosi siistin hotellihuoneen ilmastoinnilla ja lämpimällä suihkulla ja useimmissa hotelleissa on oma ravintola niin että aamiaista ei tarvitse lähteä etsimään kadulta, jos ei välttämättä halua. Kaupunkien sisällä on pienellä porukalla helppo liikkua tuktukeilla, niitä on joka nurkalla asiakkaita odottamassa.

      Mielestäni täällä sellaiset perusasiat ovat ihan kunnossa, mitä tulee ruokaan ja hygieniaan. Liikenne ei ole niin kurinalaista kuin meillä, mutta ei myöskään toivottoman vilkasta eikä aggressiivista; katujen ylittäminen on vielä helppoa. Tämän suhteen muistelen Hanoita melkoisen rasittavana kokemuksena. Yleensäkin tempo täällä on mukavan rauhallinen vaikkapa Vietnamissa ja Kiinassa käymiini paikkoihin verrattuna. Muutaman kerran olen nähnyt imppaavia lapsia, mutta yleisesti ottaen katukuva on kaiken tuollaisen suhteen siisti eikä prostituutio ole ainakaan minun silmilleni hypännyt. Kerjäläisiä on jonkin verran kaikkialla, mutta en ole kokenut mitään ahdistelua enkä aggressiivisuutta missään kaupungilla liikkuessani.

      Ja khmeerit, niinkuin aasialaiset yleensäkin, ovat hyvin lapsiystävällisiä. Ala-asteikäisiä he eivät välttämättä enää tule hiplaamaan, mutta eräs tuttavani, jolla on 3-vuotias poika sanoi, että olivat ihan hermostukseen asti ihastelemassa sööttiä lasta, taputtelemassa ja paijaamassa.

      Kysele vain, jos on jotain erityistä mielessä ja haluat tietää enemmän jostain tietyistä asioista tai paikoista tai jos on jotain mistä toivoisit minun kirjoittavan blogissa. Suunnitelmissani on laittaa yhteenvetona kootut yleiset Kambodza-matkavinkit noin parin kuukauden kuluttua, kun lähden Kambodzasta eteenpäin.

        • Toivottavasti sait vastauksen kysymykseesi. Kuten sanoin, olen vähän epävarma siitä, että mitä lisävaatimuksia olosuhteisiin tulee siinä vaiheessa, kun matkustetaan lasten kanssa. Mielellään saa kysellä lisää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.