Aika aktivoitua

2.12.2010 Sihanoukville, Kambodza

Tympäisee. Eilen ensimmäistä kertaa täällä oloni aikana rupesi tuntumaan siltä, että nyt ei mikään enää huvita. Tänne tullessani halusin vain saada olla rauhassa ja olla tekemättä mitään ja olen tuntenut itseni todella onnelliseksi ja vapaaksi voidessani tehdä niin. Mutta nyt kaipaan jotain muuta elämääni. Takana on kuusi viikkoa täydellistä nollaamista ja nytkö se sitten on tehnyt tehtävänsä? Loistavaa. Tämä Sea Breezessä vietetty aika, lepo ja terveellinen ruoka, on tehnyt minulle todella hyvää. En mitenkään suoranaisesti pursua energiaa, mutta tunnen kuitenkin toipuneeni paljon. Ehkäpä nyt viimeinkin olen levännyt riittävästi jaksaakseni ruveta tekemään jotakin muutakin kuin vain joutenolla. Tunnen, että tarve aktivoitua ja saada elämään jotain säpinää lähtee sisältäpäin eikä ole vain mieleni sanelemaa halua siitä, että ihmisen tulee kyetä muuhunkin kuin velttoiluun. Ollakseen kestävää ja voidakseen johtaa johonkin pidemmälläkin tähtäimellä, niin siitä sisäisestä halustahan kaiken on lähdettävä, eikä siitä että pakottaa itsensä johonkin vaikkei oikein jaksaisikaan. Täytyypä muistaa muistuttaa itseäni tästä aina kun harmittelen sitä, etten saa aikaiseksi harrastettua liikuntaa. Minun tekisi mieleni joogata ja treenata itseni taas hyvään kuntoon, mutta kun kropassa ei tunnu piisaavaan voimia sen vertaa, että jaksaisi edes aloittaa.

Tämä fiilis tulikin varsin sopivaan aikaan, sillä olen suunnitellut lähteväni Sea Breezestä ja Sihanoukvillesta vajaan kolmen viikon kuluttua. Valitsin sen helpon tavan nähdä maata ja osallistun ruotsalaisen matkatoimisto Läs och Res:n kolmiviikkoiselle Kambodzan kiertomatkalle. Kuljetukset ja yöpymiset on järjestetty ja tulee nähtyä paikkoja, joihin ei itse olisi niin helppo löytää tai ei tulisi mentyä lainkaan. Ryhmämme on määrä kokoontua Phnom Penhissä 18. joulukuuta ja tästä löytyy matkareitti. Matkaohjelmasta laskeskelin, että tulen viettämään joulun Kratiessa ja uuden vuoden Phnom Penhissä.

Näkymä Sihanoukvillen kaupungin yli.

Vuosi sitten tekemäni kuukauden matka Kiinaan, Vietnamiin ja Laosiin oli ensimmäinen matkani Läs och Res:n kanssa. Heidän toiminta-alueenaan ovat ei-länsimaisen kulttuurin maat ja toiminta-ajatuksenaan katsoa maata ja sen kulttuuria vähän pintaa ja tyypillisimpiä turistipaikkoja syvemmälle. Matkan vetäjänä toimii aina paikallinen opas (eli ihan sama osaako ruotsia vai ei, käytännön asiat keskustellaan kuitenkin englanniksi), yöpymiset ovat siistiä keskitasoa olevissa hotelleissa ja siirtymiset matkoilla tehdään mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuvälineitä käyttäen. Viime matkallani ohjelmaan kuului muutaman päivän patikkaosuuksia viidakossa, jolloin yövyimme viidakkokylissä paikallisten kodeissa. Siinä pääsi todella kokemaan jotain sellaista, jota ei yksikseen tavan turistina matkustaessaan olisi pystynyt löytämään.

Kuva vuoden takaiselta matkalta vierailullamme h'mong heimon kylässä Pohjois-Laosin viidakossa. Lapset seurasivat meitä uteliaina kulkiessamme kylän raitilla.

Läs och Res:n kotisivuilta voi lukea lisää heidän toiminnastaan ja muusta matkatarjonnasta. Sivut ovat saatavilla sekä ruotsiksi että englanniksi. Koska konseptiin kuuluu, että lennot eivät sisälly matkan hintaan, mukaan voi lähteä mistä päin maailmaa tahansa.

Olen silmäillyt heidän muutakin tarjontaansa ja erityisesti Nepalia ja Tiibetiä ensi kesälle. Eniten kiinnostaa tämä kuukauden mittainen Tiibetin kiertomatka kesä-heinäkuussa. Siihen mennessä tulisi siis olla taas fyysisesti hyvässä kunnossa, jotta jaksan patikoida noissa korkeuksissa. Juttelin pari päivää sitten erään hotellivieraan kanssa, joka oli juuri Tiibetistä tulossa. Hänen mukaansa sinne ei saa viisumia jos ei tule jonkun matkatoimiston ryhmän mukana. Ryhmän mukana sisään – ja ryhmän mukana myöskin ulos. Harmi, jos asia todellakin on näin. Olin ajatellut oleilevani siellä jonkin aikaa ihan omin päinkin, katselevani Lhasan elämää ja jos suinkin mahdollista, tutustuvani sen buddhalaiseen kulttuuriin. Mutta ehkä Tiibet ei juuri nyt ole paras paikka tutustua buddhalaisuuteen, vaan se on jossain muualla. Sitä paitsi tuo kiertomatka alkaa Pekingistä ja päättyy Nepaliin Kathmanduun ja se pistää kaavailemani kuviot ihan uusiksi. Olin nimittäin ajatellut viettää kevään Nepalissa ennen Tiibetiin menoani, mutta nyt järkevämpää olisi jäädä Nepaliin vasta tuon matkan päätteeksi. Kambodzan viisumini menee toukokuun alussa umpeen enkä viitsi enää hakea uutta ja noihin aikoihin täällä tulee liian kuumaa ja kosteaa ollakseen enää miellyttävää. Kevääseen on vielä joitakin kuukausia, joten minun ei tarvitse päättää mitään vielä nyt. Mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää.

Matkahattu päähän ja matkaan.

Muutama viikko sitten veneretkellä Sihanoukvillen saaristoon minuun iski halu saada nököttää tuollaisella paratiisisaarella jonkin aikaa. Siellä on niin uskomattoman upeat rannat, kirkas vesi ja ihanan rauhallista. Vaikka sanonkin kaipaavani jotain säpinää ja aktiviteettia, ei se tarkoita, että kaipaan mitään kaupungin hälinää. Kaipaan jotain omaa toimintaa, vaikka en vielä tiedäkään, että mitä se sitten olisi. Olen nyt kuitenkin ottanut selvää majoitusmahdollisuuksista noilla saarilla ja siellä on saatavilla yksinkertaista bungalow-majoitusta. Tämän Kambodzan kiertomatkan jälkeen minulla on viisi viikkoa ennen seuraavaa kalenterissani jo varattua ohjelmaa ja sen ajan olen ajatellut viettäväni jollain saarella.

Matkasuunnitelmia on kiva tehdä. Varsinkin, kun ne eivät ole vain pelkkää haaveilua, vaan tiedän voivani ne ihan oikeasti toteuttaa. Voin lähteä tästä koska vain minne vain haluan. On vain löydettävä kaikista vaihtoehdoista se, joka tuntuu oikeammalta ja puoleensavetävämmältä kuin kaikki muut.

Tekipäs hyvää sanoa, että tympäisee. Nyt ei tympäise enää yhtään, vaan on matkakuumeen tuntua ja innostunutta odotusta. Tuntuu siltä, että kohta tämä matkani vasta alkaa. Lähdenpä tästä kävelylle purkamaan intoani. Kipaisen tuon rantakaistaleemme edestakaisin päästä päähän ja palkitsen sen jälkeen itseni kookospähkinällä.

Tuore kookospähkinä on raikas ja ravitseva välipala.

4 vastausta artikkeliin ”Aika aktivoitua

  1. Tympäisy on välillä terveellistä! Täällä on tullut lunta niin paljon, että eilen ei meinattu kahden Messilän mäkipäivän jälkeen taloon päästäkään. Ei tartte pelätä murtovarkaita kun ei pääse lumen vuoksi edes omaan kotiin. Finski lakkoilee nyt ihan urakalla, taitaa kohta ulkoistua koko kotimainen lentoyhtiö. Toivottavasti päästään reissuun suunnitelmien mukaan.

    • Niin on! Se on esivaihe jonkin uuden tulemiselle. Mä otin tähän lepäämiseen kyllääntymisen ihan vaan positiivisena ilmiönä.

      Lumiuutisia olen kuullut, mutta en Finskiuutisia. Harmi, ulkoistumisista kun ei yleensä palvelut parane. Onneksi ei ole mulla paluulippua ostettuna. Tiedä mikä lie tilanne on sitten joskus vuoden, parin kuluttua.

      • Lunta tulee lisää: Hesan keskusta on täynnä ykssuuntaisia katuja. Huono puoli on vaan se, että kukaan ei tiedä kumpi olis oikea ajosuunta. Ja joo lakko jatkuu vaan. Toisaalta ainoa aasian lento on se päivittäinen alkuillan Bangkokin lento jolle meillä on liput eli näyttää vahvasti siltä, että päästään liikkeelle. Paluusta voi huolehtia sitten kun sen aika tulee, sulla tosta murehtiminen on kyllä erinomaisen pitkällä ; )

        • Aika ihanalta kuulostaa tuo kunnon luminen talvikin, toisaalta. Mä tykkään siitä, että on talvella kunnolla lunta. Vähän epätodelliseltahan tuo ajatus tosin nyt tuntuu. Mittarissa on lämmintä 29,5C, ulkona ehkä aavistuksen viileämpää.

          Joo, kyllä kotionsa aina takaisin pääsee, ennemmin tai myöhemmin. Ei kai se niin vaarallista, jos vähän myöhemmin…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *