Omalla rannalla – Independence Beach

25.11.2010 Sihanoukville

Aivan upea päivä tänään. Aurinko on porottanut pilvettömältä taivaalta ja mittari näyttää näin iltapäivällä 33°C varjossa. Riittävän lämmintä meressä lillumiseen. Siis kyllä, palelen jos vain olen paikallani vedessä ja aurinko on pilvessä, huolimatta siitä että veden lämpötila on varmasti yli 25°C. On ollut päiviä, jolloin suorastaan en ole tarjennut uida. Vilukissa mikä vilukissa. Lämpö täällä ei ole ollut minulle millään lailla ongelma. Päätin heti alussa, että lämpöön on paras tottua kun aion täällä niinkin kauan oleilla enkä siis käytä ilmastointia hotellihuoneessani. Koska millä se keho tottuisi lämpöön, jos koko ajan vekslataan edestakaisin lämmintä ja viileää? Nukunkin ihan hyvin lämmöstä huolimatta. En pidä edes tuuletinta päällä, sen meteli häiritsisi nukkumista paljon enemmän kuin lämpö. Vähän löysäksi tämä lämpö kyllä ihmisen vetää. Tempoa on ihan pakosti laskettava, ei kerta kaikkiaan pysty liikkumaan yhtä rivakasti kuin viileässä ilmastossa. Jotenkin se hidastempoisuus ulottaa lonkeronsa myöskin kaikkeen aikaansaamiseen ja tässä ei nyt ole kyse siitä, että yrittäisin vain epätoivoisesti puolustella omaa laiskuuttani; Lulu ja Robbie sanovat ihan samaa. Vitsaillaankin keskenämme sillä, että on rankka ohjelma, jos pitää samana päivänä käydä sekä pankissa että hoitaa tärkeä puhelu. Tässä valossa vähän paremmin ymmärtää lämpimien maiden mañana-meininkiä. Lämmön löysyys leviää niin jäseniin kuin aivoihinkin.

Tältä näytti Independence Beach tänään. Taustalla näkyvä valkoinen rakennus on Independence hotelli, jonka mukaan ranta on saanut nimensä.

Meidän ranta on mukavan hitaasti syvenevä. Tänään vain istuskelin rantavedessä ja nautin auringosta lämmöstä ja toisaalta veden viilentävästä vaikutuksesta. Nyt voin oleskella rannalla jo parikin tuntia yhtäjaksoisesti kärventämättä nahkaani. En millään viitsi rasvata itseäni joka kerta rannalle mennessäni, enkä myöskään jaksa maata rannalla ja ottamalla ottaa aurinkoa, joten olen hankkinut suojarusketusta pikkuhiljaa seisoskelemalla hetken aikaa vesirajassa jokaisella uintireissullani. Olen toistaiseksi onnistunut olemaan polttamatta itseäni, mutta aurinko on täällä todella voimakas ja palaneita nahkoja näkee paljon. Tänään oli rannalla mies, jolta toinen olkapää oli kesinyt niin, että siinä oli lähes vereslihalla oleva läntti. Oli varmaan palanut ihan rakolle asti ja siinä hän vain istui auringossa paljaalla yläkropalla niin olkapäät kuin rintakin punaisena. Ei taida olla illalla saunaan menossa hän.

Rusketus on haluttu matkatuliainen. Täällä sen saa vaikka makaisi varjossakin ja polttaa voi itsensä pilviselläkin säällä.

Tänään oli aika tuulista, mutta tyynemmällä säällä rantavedessä hiljaa paikallaan istuessa voi ajankulukseen seurailla pikkukalojen parvia ja joskus näkee pohjalla mönkiviä pieniä rapuja. Voin hyvinkin istua siinä parikin tuntia ja katsella mitä kaikkea vedessä tapahtuu. Tänään ei kala-kanavalta huonojen sääolosuhteiden vuoksi tullut mitään, joten viihdytin itseäni katselemalla kauempana ohi kulkevia kalastajaveneitä ja viereisen työläisleirin lasten uimaleikkejä samalla kun virkistin itseäni juomalla kookospähkinän.

Hello, ma'am! Hello! Hello!

Independence Beach on säilynyt näinkin rakentamattomana ranta-alueeseen liittyvien maakiistojen vuoksi, jotka ovat johtaneet siihen, että suurin osa rannasta on rakennuskiellossa. Rannan tämän puoleisessa päädyssä on kuitenkin tontti, jolle alettiin rakentaa hotellia neljä viikkoa sitten. Kun tulin Sea Breezeen, tontilla ei ollut vielä mitään. Viikossa siihen ilmestyi rakennustyöläisten leiri ja hotellirakennuskin alkaa jo hahmottua. Paikalle tulee ensin hotelli ja pidemmällä tähtäimellä kasino. Työläiset ovat khmeerejä eli kambodzalaisia, mutta kasinohotellin omistajat indonesialaisia.

Rakennustyöläiset pystyttävät työmaansa viereen leirin, jossa asuvat perheineen niin kauan kuin rakennusurakkaa kestää.

Rannalle on tullut enemmän elämää työläisten leirin myötä. Lapset leikkivät ja uivat ja miehet käyvät kalassa verkkoinensa. Ikävä kyllä roskaakin näyttäisi tulleen enemmän. Khmeerinaiset eivät muuten ui missään pikkubikineissä, vaan vaatteet päällä. Meidän turistien puolialastomuus on paikallisten säädyllisyysnormien mukaan sopimatonta. Nuorilla naisilla on uidessa päällään t-paita ja farkut. Vanhempien naisten en ole nähnyt vedessä puljaavan muutoin kuin uittaessaan pikkulapsia. Yleinen vanhempien ja naimisissa olevien naisten asuhan täällä on pyjama. Miehet kahlaavat veteen farkuissaan tai shortseissaan tai mitä nyt sattuu jalassa olemaan. Uimahousuissa tai alushousuissa en ole ketään paikallisia miehiä nähnyt. Tiedä sitten käyttävätkö he kumpiakaan.

Miehet tulivat leiristä kalastamaan verkoillansa. Verkon päädyissä on kepit, joiden avulla verkko vedetään ensin suoraksi ja sitten miehet kiertävät ja tuovat kumpikin oman päätynsä yhteen samalla hätistellen kaloja verkon keskelle. Saaliina tästä olen nähnyt saatavan pikkusinttejä, jotka sitten kokonaisina grillataan.

Tällä rannalla ei ole ostaosta –kaupustelijoita. Tässä on yksi perhe, joka pitää pientä myyntipistettä. Koko perhe näyttäisi viettävän puolet elämästään tässä rannalla – ainakin näin kuivana kautena. Aamulla lakaistaan ranta-alue, pyyhitään pöydät ja laitetaan tuolit ja riippumatot paikoilleen. Pyykit pestään ja ripustetaan päivän ajaksi kuivamaan. Päivän aterioista ainakin lounas kokataan ja syödään tässä rannalla. Lapset käyvät koulussa ja tulevat kotiin rannalle koulusta päästyään. Työltä ylijäävä aika pelataan porukalla korttia ja vasta pimeän tultua tavarat pakataan kasaan ja vaunu tuodaan yöksi Sea Breezen muurien sisään suojaan.

Meidän rantabaarista saa hedelmiä, kookospähkinöitä, juomia ja yksinkertaisia ruoka-annoksia kuten paistettuja kasviksia nuudeleiden tai riisin kera. Henkilökunta on todella ystävällistä eikä palvelussa ole moittimista.

Khmeereillä näkyy olevan runsaasti pyhäpäiviä ja silloin rannalla on paljon paikallisia. Muutoin ranta on sopivan harvakseltaan kansoitettu. Suurin osa valkoihoisista on joko tämän hotellin vieraita tai sitten niitä samoja vakinaamoja, jotka ovat olleet rannalla melkein joka päivä jo ihan tänne tulostani asti ja joita on jo alkanut tervehtimään vaikka he eivät millään lailla tuttuja olekaan.

Puut antavat mukavasti varjoa niin ihmisille...

...kuin rannan läheisyydessä laiduntavalle muutamalle lehmällekin.

Edempänä rantaa Independence-hotellin suuntaan on puisto, jossa myös on paljon paikallisia pyhäisin ja iltaisin. Nuoret parit istuskelevat kuhertelemassa rantavallin reunalla, isommat porukat istuskelevat muovimatoillansa ja pitävät piknikkiä ja vanhemmat naiset uittavat lastenlapsilaumaansa. Tuktuk-kuskit istuskelevat vaunuissansa odottaen kyyditettäviä tai ottavat nokoset. Yhden hengen vedettävistä myyntikärryistä voi ostaa paikalla puristettua sokeriruokomehua, pikanuudelikeittoja ja chilillä terästettyjä hedelmälohkoja.

Hotellin puoleinen pääty rantaa on turistivarustellumpi.

Ranta päättyy Independence-hotellin tontille. Hotellin rantaa ei ole mitenkään erotettu muusta rannasta eikä sinne kulkemista ole kielletty. Tämä pää rantaa on laitetumpi; on baarikoju, pari hierontakatosta, aurinkotuoleja ja bambunlehväkattoisia aurinkokatoksia. . Niemen kärjessä ranta muuttuu kivikoksi, mutta kävelylenkkiään voi jatkaa vielä sinnekin, sillä niemeä kiertämään on rakennettu kävelytie. Siltä käsin voi bongailla kivikossa uivia kaloja ja koloissa asustavia rapuja.

Auringonlaskun aikaan rannalle kantautuu merelle suuntavien kalastajaveneiden moottorien putputus.

3 vastausta artikkeliin ”Omalla rannalla – Independence Beach

  1. Täällä sitä kateellisina katsellaan upeita rantoja! Näyttää rauhallisilta, mutta sitä ei ehkä kaikkea saa irti kuvista. Meillä 12 astetta pakkasta ja n. 5-7 cm lunta. Kiristyvää pakkasta on luvattu. Luemsta en tiedä. Sanottiin eilen uutisissa, että kylmää on tiedossa jatkossakin.
    Miten selvisit riitä ”syyhystä ja pilkkutaudista” Tarina ei kertonut, mikäsinuun silloin iski, josta selvisit sen pillerikuurin avulla. Vai selvisikö se sinullekaan? Pääasia että apu tuli.
    Isoja haleja sinne ja nähdään sitten parin kuukauden kuluttua. Löytyisökö silloin sellainen hotelli, jossa ei ole torakoita? Ne jotenkin inhottavat vähän liikaa. ;)

    • Olen sen verran seurannut Suomen kuulumisia, että tiesin teillä lunta olevan ja jossain päin ihan reilustikin. Mahtaakohan tästä tulla se ennustettu ennätyskova talvi? Onneksi olen juuri tämän talven täällä lämmössä. Inhoan niin palelemista.

      Syyhy lähti itsestään, kun pääsin kunnon pesulle. Tuntui oikeastaan vaan sen yhden päivän ja sitä seuraavan yön. Tässä kosteudessa muhii kaikkea koko ajan ja iskee, kun vastustuskyky heikkenee. Mitä mulla masussa silloin oli, niin siitä ei ole tietoa. Pääasia että lähti.

      On sulla vaatimukset. Torakaton hotelli täällä on varmaan yhtä yleinen kuin hämähäkitön maalaistalo kesä-Suomessa. Pistän sut bambu-majaan. Niissä kun ei ole viemäreitä, niin ei kai sitten torakoitakaan. :D

      Haleja sinnekin. Kiva on teille lomaohjelmaa suunnitella.

  2. Ja nyt on pakkasta jo -18 ja lunta sellainen 20cm. Ihan täysi talvi vaikka vasta marraskuu. Tää on kyllä hyvä vuosi katsella lämpöisiä seutuja jos tosiaan paukkupakkaset alkaa marraskuusta ja voi pahimmillaan kestää maaliskuuhun. Uh-huh… Hyvä puoli on se, että täällä on jo luistinkentät jäädytetty ja laskettelurinteet auki, huono puoli siinä että noin kylmässä ei kyllä lähdetä luistelemaan ; ) Tulee jooga ja uintipäivä! Ihana lukea noita juttuja, jotenkin toi +30 ja linnunmaidon lämmin merivesi ei tunnu käsin kosketeltavalta täällä ; ) Matkakammassa enää 24 piikkiä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *