Ensituntumaa Kambodzaan

5.10.2010 Sihanoukville, Kambodza

En pidä tuulettimen vedossa olemisesta, mutta pakko oli laittaa päälle pitämään hyttyset loitolla. En ole huomannut niitä olevan mitenkään kiusaksi asti, mutta ei niitä aina huomaakaan ennen kuin seuraavana päivänä kutisevista paukamista. Täkäläiset hyttyset kun eivät inise eivätkä hörrää naaman edessä, vaan vain hissuksiin iskevät nilkkoihin. Ulkona on sysipimeää, kosteaa ja 29°C lämmintä.

Phnom Penh näytti paremmalta kuin mitä olin etukäteen kuvitellut. Siistimpi, valoisampi, kadut leveämpiä, vähemmän liikennettä ja yleensäkin vähemmän kaoottisen oloinen paikka kuin mitä luulin. Sen vähän perusteella, mitä siitä ehdin näkemään ajaessani tuktukilla lentokentältä linja-autolle.

Vaikka maksoinkin tuktuk-kyydistäni ryövärihinnan – niin kuin juuri maahan saapuneen keltanokkaturistin kuuluukin maksaa – niin vei se minut kuitenkin suoraan oikealle linja-autolle ja se oli sillä hetkellä pääasia. Matka oli kestänyt siihen mennessä reilun vuorokauden ja lennoilla olin saanut nukutuksi kaksi tunnin mittaista pätkää, joten minulle oli siinä vaiheessa ihan sama maksoiko kyyti yhden vai kaksi vaiko sen seitsemän dollaria, kunhan vain pääsisin mahdollisimman vaivattomasti eteenpäin.

Phnom Penhissä ei ole yhtä yleistä linja-autoasemaa, jolta kaikki bussit lähtevät, vaan bussilinjoja liikennöivät yksityiset yrittäjät, joiden toimistot ovat siellä sun täällä ympäri kaupunkia ja kaikki liikennöitsijät eivät aja kaikkialle. Minun linja-autoni lähti pieneltä sivukadulta eikä siellä ollut puhettakaan mistään bussilaitureista, vaan bussin tullessa toimiston eteen siirrettiin edestä pois mopot, muovijakkarat ja leipäkärryt, jotta saatiin siihen bussi parkkiin.

Bussissa paikat olivat numeroidut ja määrätyt, bussi siisti ja hyväkuntoinen, niin kuin tiekin eli meikäläisten standardien mukainen bussimatka lukuun ottamatta hintaa: matka maksoi vain viisi US dollaria.

Linja-automatka kesti viitisen tuntia, josta ensimmäinen tunti kului siihen, että päästiin kaupungista ulos. Matkalla oli yksi puolivälin tauko tienvarsiravintolassa ja tauon aikana ehti käydä vessassa ja ostaa syömistä. Tarjolla oli sekä lämmintä ruokaa että hedelmiä. En ollut syönyt kuin aamupäivän lennolla viimeksi, joten jotain oli saatava. Nopeimmat ehtivät syödäkin paikan päällä, mutta minun aikani kului ensin uniltani heräämisen ja sen tajuamiseen, että nyt on pysähdystauko, sitten vessajonossa ja lopulta tarjottavien syömisien ihmettelemiseen, että mikä sopisi mukaan otettavaksi. Ostin vastakeitetyn munan ja riisiä, kaadoin sekaan mukanani ollutta kookosöljyä ja sotkotin niistä oman matkaevääni. Munan mukana tuli pieneen paperinyyttiin käärittynä suola-pippuriseos, jolla maustaa luomukseni.

Sihanoukvilleen en ole juurikaan muuta tutustunut kuin tehnyt vesi-pesuaine-vessapaperihankintoja paikallisilla markkinoilla, järjestänyt huomisen kuljetuksen talolleni Reamissa ja selvittänyt miten viisumin voimassaoloaikaa saa jatkettua. Täällä on kuulemma hienot rannat ja varsinaiset turistihotellit ja ravintolat sijaitsevatkin rannan läheisyydessä. Sadekausi alkaa olla lopuillaan ja kahden viikon kuluttua alkaa talven yli kestävä turistisesonki. Minä lähden jaloista pois pikkukylääni. Ihanaa saada asettautua jonnekin ja ruveta rakentamaan uusia päivärutiineja.

Katunäkymä Sihanoukvillesta

7 vastausta artikkeliin ”Ensituntumaa Kambodzaan

  1. täällä alkaa nyt olla kohta täys pimeys päällä ja takkapuille on käyttöä. Pojat harjoittelee urheasti chilin syöntiä joulureissua odottaessa. Eilen satoi ihan vähän jo lunta, me toivotaan hiihtokelejä mahdollisimman nopeasti. On ollu niin kuiva syksy, että tässä on jo toiveita kunnon talvesta. Laitahan nyt tarinaa ja kuvia White Housesta, niitä täällä odotellaan. Blogi oli tällä viikolla kadoksissa jossain bittiavaruudessa, hyvä kun palautui takasin!

    • No hyvä, että tuli. Lähtötunnelma-jutun kuva näkyy jääneen sinne bittiavaruuteen seikkailemaan. No, ehdin minä sitä omaa pärstääni näytellä myöhemminkin.

      • kyl sun pitää sitä omaa pärstää alkaa kuviin tunkemaan. Näytin sitä tuk-tuk kuvaa Tuukalle että ’kato kun Vipe kaahaa tuk-tukilla’ niin kommentti takas oli että ’missä se Vipe on? En mä nää sitä tossa missään.’

        • Kunhan ensin paranee taas esittelykelpoiseksi. Iski joku ihme finnitauti ja oli kipee ja pahannäköinen. Vähän rupia vielä jäljellä.

  2. onks sulla joku giganen kaapeli vedettynä sinne white houseen vai miten sä oot nyt kiinni blogissa melkein reaaliajassa? Vai käytkö päivittäin mopoilemassa läppäri kainalossa lähikylällä?

  3. no tästä tuli luonteva osa mun päivärutiinia fb:n, gmailin ja forecan lisäksi. Menee niin mukavasti kännyä räplätessä. Joku saattaa luulla että teen vielä tärkeitä duunijuttuja : )

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *