Suomen suurin matkablogiyhteisö

Viron kolme nähtävyyttä ja ihana kartanomajoitus

Voi kuinka monta kertaa me olemmekaan käyneet Tallinnassa. Niissä kerroissa ei pysy laskuissa. Kun asuu Etelä-Suomessa, lautalla Tallinnaan pääsee nopeammin kuin Pohjois-Suomeen ja Viro tuntuu kaukomatkailijasta todelliselta lähimatkailukohteelta. Vaikka etelänaapurin pääkaupunki onkin tullut melko tutuksi, Viro tarjoaa paljon muitakin kokemuksia ja nähtävyyksiä. Jostain syystä Viro on näytellyt meille aiemmin vain kauttakulkumaata tai sitten nopeahkoa Tallinnan reissua. Tämän kesän Baltian matkalla päätimme nähdä lähinaapurista vähän enemmän. Tässä kolme ihanaa paikkaa ja tasokas kartanomajoitus, jotka sijaitsevat Harjumaalla, vain noin 50 kilometrin päässä Tallinnasta. Voit tehdä näihin paikkoihin vaikka yhden yön viikonloppureissun, jos pidempi roadtrip ei sovi aikatauluihin.

 

1. Keilan vesiputous

Keilan vesiputous ei itseasiassa kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaamme. Olin nähnyt siitä joitain kuvia, eikä se vaikuttanut mitenkään erikoiselta paikalta. Se kuitenkin osui ajoreittimme varrelle, joten olisi tuntunut hölmöltä ajaa vain ohitse. Päätimme käydä tarkistamassa paikan koiran ulkoilutuksen lomassa pikaisesti ennen matkan jatkamista. Parisen tuntia myöhemmin totesimme, ettei pikavisiitti ollutkaan kovin pikainen. Keilan vesiputous ja sitä ympäröivä alue, pääsi yllättämään todella positiivisesti.

Itse putous oli odotettua hienompi. Korkeutta sillä on melko vaatimattomasti vain kuusi metriä, mutta se on kymmeniä metrejä leveä. Joen molemmin puolin pääsee liikkumaan ja sen vuoksi aikaa kannattaakin varata enemmän kuin vain nopea stoppi, jos kauniilla, puistomaisella alueella liikkuminen kiinnostaa. Putous kannattaa käydä katsomassa molemmin puolin ja alueella kulkee kolmen kilometrin mittainen luontopolku. Kiersimme pitkälti jokivartta ja saavuimme vasta viimeisenä sille kohdalle, josta pääsee kivien yli pomppimaan aivan putouksen alle. Kesäkuisena päivänä turisteja oli maltillisesti ja saimme kaikessa rauhassa olla aivan putouksen tuntumassa. Suurin osa turisteista kävi vain ottamassa kuvat kauempaa ja me päädyimme todennäköisesti useamman ihmisen reissukuvakansioihin.

Selfie-turre toisen turren taustalla.

Keilan vesiputouksella vierailu on ilmaista. Kesäisin paikalla on myös kahvila (saattaa saada myös ruokaa). WC:n virkaa toimitti parkkipaikkojen luona sijaitsevat bajamajat.

 

2. Paldiskin kalliot

Baltian roadtrippimme ensimmäisenä aamuna heräsimme aamuyöllä ja hipsimme kamerat mukana autolle ja vähän myöhemmin ajelimme kohti Paldiskin rantakallioita. Ne olivat näyttäneet hienoilta niissä parissa instagram kuvassa, jotka olin nähnyt.

Emme tarkalleen tienneet missä nämä kyseiset kalliot olivat laajalla ranta-alueella, joten ajelimme vain niin pitkälle kuin tietä riittää. Päädyimme majakan luokse, joka nyt ei varsinaisesti ole ehkä se kaikkein kaunein. Sen juurella nökötti pieni kahvila, joka oli aikaisen ajankohdan huomioon ottaen luonnollisesti suljettuna. Kävelimme hetken tuulen tuivertaessa rantakallioilla. Täällä maa päättyy yllättäen ja pystysuora tiputus pakottaa vetäytymään reippaasti pois reunalta.

3. Rummun vanha vankila ja louhos

Rummun vanha louhos ja sen ihana turkoosin värinen järvi oli syy, miksi kiinnostuin Virossa tästä samaisesta alueesta, jossa Keilan vesiputouskin sijaitsee. Olin nähnyt sosiaalisessa mediassa kuvia ja videoita tästä kiehtovan näköisestä paikasta. Sen upea turkoosi vesi houkuttelee uimareita ja järvessä oleva vanha vankilan raunio myös sukeltajia. Me emme kuuluneet kumpaankaan porukkaan, mutta halusimme ihan vain ihastella tuota merkillistä paikkaa omin silmin. Vierailumme ei mennyt kuitenkaan ihan suunnitelmien mukaan.

Koska käyntimme Keilan putouksilla oli venähtänyt suunniteltua pidemmäksi, painelimme putouksilta suoraan ihanaan Padisen kartanoon, jossa yövyimme. Rummu sijoittui matkan varrelle, mutta painelimme siitä vain ohitse. Sen sijaan heräsimme aamulla ennen auringonnousua, jotta voisimme olla Rummun louhoksella kuvaamassa auringonnousua. Niin me siis kuvittelimme…

Rummulla ei voi enää vierailla ihan samaan tapaan kuin aiempina vuosina, jolloin se on ollut suosittu uimapaikka. Voit lukea muutaman vuoden takaisin postauksen Irtiottoja -blogista. Alue on nykyään suljettu öisin ja aukeaa vasta aamulla. Eikä ihan auringonnousun aikaan. Se myös suljetaan ennen auringonlaskua. Lisäksi alueelle on nykyisin sisäänpääsymaksu ja portilla on uimisen kieltävät kyltit. Me olimme liikkeellä armottomasti liian aikaisin, eikä sisäänpääsystä ollut toivoakaan.

Rummun louhosta ovat pyörittäneet Neuvostoliiton aikaan alueella olevan vankilan vangit. Tästä vankilahistoriasta johtuen lampi on tehokkaasti muurien sisäpuolella, eikä sinne pääse tuosta vain, jos portit on suljettu. Emme tienneet tästä etukäteen, joten paikan päällä meidän oli aamuyön tunteina vain nieltävä tappiomme ja suunnata muualle auringonnousun aikaan.

Ajelimme Rummulle vähän myöhemmin aamulla, mutta portit olivat edelleen visusti suljettuina. Niinpä lähdimme kiertämään autolla alueen reunaa kiertävää hiekkatietä. Tomin madallettu Saab oli kuoppaisella tiellä lujilla ja jossain vaiheessa meidän oli myönnettävä, että olisi parempi kääntyä takaisin. Onnistuimme kuitenkin löytämään kohdan, jossa aidassa oli aukko ja pääsimme lammen toiselle puolelle olevalle rannalle. Ei sellaiseen kohtaan, jossa olisi voinut uida, mutta vähän kuitenkin näkemään lätäkköä ja ihmettelemään edessä kohoavaa eriskummallista kalkkikivikumparetta. Pääsimme myös nostattamaan dronen ilmaan ja sitä kautta tutustumaan alueeseen.

Rummun louhos

Rummun vankila

Jäi kyllä harmittamaan, ettemme päässeet käymään lammen varsinaisella rannalla. Valitettavasti aikataulumme ei antanut periksi jäädä odottelemaan enää myöhäisempää sisäänpääsyä alueelle. Olimme ajamassa saman päivän aikana Latvian puolelle Jurmalaan asti ja matkan varrella olisi monta pysähdystä, joille niillekin piti varata aikaa.

 

 

Majoitussuositus alueelle: Padisen kartano – ihanaa ja tasokasta kartanoromantiikkaa

*Yhteistyössä Padise Manor

Alueen majoituksia selatessamme ihastuimme erityisesti Padise Manoriin tai suomeksi Padisen kartanoon. Tämä 1800-luvun kartano sijaitsee muutaman kilometrin päässä Rummun louhokselta ja Keilan vesiputouksilta matkaa tulee vajaat 30 kilometriä. Kartano sijaitsee ihanassa miljöössä ja oli kesäiltana aivan hurmaava paikka vielä myöhäisillan ulkoiluun. Kartanon vieressä nimittäin on vielä yksi alueen nähtävyys, Padisen luostarin rauniot.

Korkkasimme täällä loman virallisesti alkaneeksi, kun kilistelimme lasilliset kuohuvaa ja istahdimme kartanon ravintolaan syömään tasokkaan kolmen ruokalajin illallisen. Valinnan varaa oli menussa mukavasti. Täällä on mahdollista ottaa joko menu tai vain yksi ruokalaji. Illallistaminen juhlasalissa oli kuin vuosisadan hyppäys ajassa taakse päin, mutta onneksi ruoka oli tältä vuosituhannelta ja erittäin hyvää.

Huoneemme oli iso ja tilava. Sisustus oli kartanoon sopivaa, vanhaa ja antiikkista, mutta esimerkiksi kylpyhuone oli täysin uusittu ja moderni vanhaa ilmettä kunnioittaen. Meidän huoneessamme ei ollut omaa parveketta, mutta aivan huoneemme vieressä oli iso, ihana parveke, jossa oli mukava jatkaa istuskelua illallisen jälkeen. Hovikoiran tittelin saanut Armi vei meidät myöhään illalla vielä ulkoilemaan ihanaan ympäristöön, jossa olisi mielellään viettänyt pidemmänkin tovin. Luostarin rauniot olivat mukava tutkimuskohde, kun illalla siellä ei ollut ketään muita ja saimme seikkailla siellä aivan keskenämme.

Aamun Paldiskilla ja Rummulla seikkailujen jälkeen palasimme hotellille vielä aamupalalle. Kartanon aamupala olisi voinut olla hieman monipuolisempi, mutta saimme vatsamme hyvin täyteen ennen Saabin starttausta kohti Latviaa (voit kurkata matkareittimme edellisestä postauksesta). Kartano ja sitä ympäröivä alue oli niin viihtyisä, että murehdimme jo etukäteen miten viihtyisimme tulevissa majoituksissa näin hyvän alun jälkeen.

Oletko sinä vieraillut näissä kohteissa lähellä Tallinnaa tai mitä muita paikkoja suosittelisit?

Pysy mukana ja ota myös uusi youtube-kanavamme seurantaan:

Facebook | Youtube | Bloglovin | Instagram

Previous Post Next Post

You Might Also Like

22 Comments

  • Reply Heidi sunnuntai, 15 heinäkuun, 2018 at 10:48

    Tuota vesiputousta pitääkin käydä ihailemassa ensi viikon Viron reissulla! Kiitos vinkistä!

    • Reply Elina | Vaihda vapaalle maanantai, 16 heinäkuun, 2018 at 11:45

      Ehdottomasti kannattaa! 🙂

    • Reply Raija sunnuntai, 13 lokakuun, 2019 at 11:00

      Toisella Viron kartanokierroksella kävimme myös Keila Joan kartanossa jossa on myös tuo vesiputous.

  • Reply Suunnaton sunnuntai, 15 heinäkuun, 2018 at 13:12

    Onpa hieno tuo louhos! Tuo kallio on upean näköinen aamuauringossa ja lätäkkökin aika hulppean värinen.

    • Reply Elina | Vaihda vapaalle maanantai, 16 heinäkuun, 2018 at 11:46

      Se on kyllä makea! Ehkä seuraavalla kerralla mekin ehditään tutustumaan alueeseen vielä paremmin.

  • Reply Kohteena maailma / Rami maanantai, 16 heinäkuun, 2018 at 00:39

    Kaikki kolme näistä ovat sellaisia kohteita, että mielessä on ollut, mutta empä ole saanut aikaiseksi niihin matkustaa. Seuraavaa Viron lomaa voisi rakentaa näiden varaan ja katsella sitten miten muuten reitin toteuttaisi. Täytyisi olla ensi kesänä ajoissa, sillä viimeiset kaksi kesää Viron reissut ovat muuttuneet pelkäksi Tallinnaksi, kun majoitukset ovat karanneet käsistä.

    P.S. Huikeita kuvia, mutta paras kaikista oli tilannekuva, jossa käännellään autoa kapealla tiellä. Siinä oikeastaan pääsi sisälle takapenkille parhaiten tässä upeassa matkakertomuksessa 🙂

    • Reply Elina | Vaihda vapaalle maanantai, 16 heinäkuun, 2018 at 11:50

      Kiitos! 🙂 Tilannekuvat ei aina välttämättä ole niitä visuaalisesti parhaita, mutta mukava kuulla, että ne ovat tarinankerronnallisesti tärkeitä. Me varattiin majoitukset ihan lennosta edellisenä tai jopa samana päivänä. 😀 Mutta heinä-elokuussa se ei ehkä enää ole mahdollista, kun on enemmän porukkaa liikkeellä.

  • Reply Frida Ingrid - Ikimatkalla maanantai, 16 heinäkuun, 2018 at 11:54

    Ei vitsit, onpa ihan hullun upeita paikkoja! 🙂 Itsehän lupasin kesän bucket listillani opetella viron alkeet tämän kesän aikana, joten ehkä pitää tehdä vielä loppukesästä visiitti noihin maisemiin, jotta sitä kieltä pääsee käyttämäänkin. 😀 Kiitos vinkeistä!

  • Reply sarrrri | La Vida Loca 2.0 maanantai, 16 heinäkuun, 2018 at 18:25

    Mikä harmi tuo Rummun keikka! Itsekin olen siitä lukenut joskus aiemmin kun alueelle on voinut vain lompsia, ja ajatellut että tuossapa vasta kohde vierailtavaksi. Toisaalta nyt saitte hyvät kuvat ilman ihmisiä……..

    Automatkailu Virossa on kyllä ylipäätään vähän sellainen, että ei se tule oikein edes mieleen vaikka pitäisi. Vaikka nyt tuon vesiputouksen vuoksi. Ja kartanojen rakastajana viihtyisin myös kartanossa.

  • Reply Ansku BCN tiistai, 17 heinäkuun, 2018 at 13:45

    Seurailin reissuanne Instassa ja voi vitsi, miten hienoja paikkoja! Ja tuo kartano, ooh, voisin yöpyä!

  • Reply Sandra / Terveiset päiväntasaajalta tiistai, 17 heinäkuun, 2018 at 22:29

    En tiedä kehtaanko edes myöntää, että sukuni on äidin puolelta Virosta ja että en ole ikinä käynyt roadtrippaamassa Pärnua pidemmällä Sitä on vaan niin kangistunut kaavoihinsa ja käynyt Tallinnassa sukulaisia moikkaamassa. Huh, ehkä minäkin vielä kerkeän sivistämään. Tuo Rummu vaikuttaa kiinnostavalle ja majoitus aivan ihana

  • Reply sari/ matkalla lähelle tai kauas keskiviikko, 18 heinäkuun, 2018 at 20:02

    Nyt alkoi Viro kiinnostaa kovin. Joka vuosi kaavaillaan sinne matkustamista mutta aina se jää Tallinnaksi. Kuten varmaan tänäkin vuonna, kun on vapaaliput päivämatkalle. Eikä kyllä tuo kartanomajoituskaan hirveän kallis per yö ollut!

  • Reply Annemaria/Samppanjaa muovimukista perjantai, 20 heinäkuun, 2018 at 12:05

    Aukesipa taasen Virosta ihan uusi puoli. Noi putoukset pitää ehdottomasti nähdä. Eikä huonolta näyttänyt toi teidän majoituskaan 🙂 Onko tämä se kartano, jonka ravintola on keikkunut useasti Viron parhaimpien ravintoloiden listalla?

  • Reply Maailman äärellä / Heidi perjantai, 20 heinäkuun, 2018 at 13:25

    Mietin juuri tässä yksi päivä, että Viroon voisi joskus lähteä tällaisella luontoteemalla. Aivan ihania kohteita nämä kaikki ja upeita, matkakuumetta nostavia kuvia. Tylsiä vaan tällaiset paikat, jotka suljetaan yöksi. Minäkin tykkäisin monesti mennä kuvaamaan jo auringonnousun aikaan, kun muut turistit vielä nukkuvat. Meillä oli La Palmalla sama ongelma, kun olimme kuvitelleet pääsevämme katsomaan auringonlaskun saaren korkeimman vuoren huipulta, mutta sielläkin pahus oli portti, joka suljettiin niin aikaisin illalla, että olisi tullut valtavan pitkä pimeä patikka, jos sinne olisi halunnut päästä.

    • Reply Raija keskiviikko, 11 joulukuun, 2019 at 19:21

      Itse tutustuin ensin Viroon matkanjärjestäjän Viron linnat ja kartanot kahdella eri kierroksella. Vasta sitten alkoi tutustuminen Tallinnaan jossa käydään aika usein. Huomenna taasen päiväristeilylle jolloin käydään joulutorilla .

  • Reply Maisemaonnellinen Johanna perjantai, 20 heinäkuun, 2018 at 13:26

    Viro ansaitsisi paljon enemmän huomiota matkailumaana kuin mitä nykyisin saa. Upealta näyttää tuo Keilan putous, ja tuo kartano on juuri sen tyyppinen, jossa mielelläni lomapäivää viettäisin.

    Me teimme viime kesänä viikon road tripin Tallinnasta Saarenmaalle, Muhuun, Pärnuun, Tarttoon ja Viljandiin. Reitin varrelta bongailin luontokohteita, saatiinpa yksi suopatikointikin reissuun mahdutettua. Näin jälkikäteen mietittynä kaikkein suurimman vaikutuksen teki kuitenkin Pädasten kartano, jossa vietimme Muhun saarella yhden yön ja nautimme ikimuistoisen illallisen. Tunnelma kartanossa ja Michelin-tähden aiemmassa ravintolassaan ansainneen kokin ravintolassa oli ihan omanlaisensa, tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Tosin laskua maksaessa sydän melkein pysähtyi 😉

  • Reply Anita / My Tiny Travel Journal perjantai, 20 heinäkuun, 2018 at 20:58

    Olen käynyt joskus niin kauan sitten Keilassa ja Paldiskissa, etten muista enää mitään. Joskus filmikamera-aikaan. 😀 Harmi kun tuo Rummun louhos on saanut portit ja pääsymaksun. Tuollaisesta kärsii paikan jännittävyys.

  • Reply Sandra lauantai, 21 heinäkuun, 2018 at 10:21

    Taas tuli todettua, että Viro on mahtava matkailumaa. Tykkäsin erityisesti kuitenkin tuosta kartanosta. Kauniin tyylikkäät huoneet ja ihana tunnelmallinen miljöö.

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY lauantai, 21 heinäkuun, 2018 at 20:36

    Vitsit miten upeat kuvat Rummun louhokselta! Se olisi kiinnostanut kovasti parin vuoden takaisella Baltian road tripillä, mutta oli vähän huonossa suunnassa, kun meno oli Tarttoon. Myös nuo kaksi muuta kohdetta vaikuttivat hienoilta. On just parasta löytää jotain yllättävän hienoa paikasta, jolta ei odottanut paljoa – koskee lähestulkoon koko Baltiaa. Ovat paljon hienompia matkailumaita kuin voisi olettaa. 🙂

  • Reply Riittaliisa keskiviikko, 31 heinäkuun, 2019 at 09:45

    Viro on kiintoisa maa. Maaseudulta löytyy vaikka mitä kiinnostavaa. Kaksi opastettua kartanokierrosta on tehty. Vihulan kartano on upea majapaikka. Tallinnassa tulee käytyä pari kolme kertaa vuodessa. Aina sieltäkin löytyy jotain uutta. Taidenäyttelyt, museot ym ovat vakikäyntikohteita. Viimeksi tutustuttiin uuteen Fotografiska museoon.

    • Reply Riittaliisa sunnuntai, 13 lokakuun, 2019 at 22:27

      Kait tässä voi kysyä onko joku mahdollisesti ollut muutaman päivän reissulla Vihulan kartanossa. Kiinnostaisi kuulla kokemuksia kuinka siellä viihtyy. Kartanokierroksella ,ryhmän mukana, yövyttiin Vihulassa ja kartanohotellin on kyllä upea. Mietin jos menee ihan omalla porukalla pariksi vuorokaudeksi talviaikaan, mahtaako siellä pitkästyä

  • Reply Risteily Helsingistä Riikaan - Silja Linella Latviaan - Matkablogi Vaihda vapaalle keskiviikko, 1 heinäkuun, 2020 at 20:53

    […] kun siltä tuntuu. Joko Riikan kautta tai aja Tallinnaan asti. Matkalla voit pysähtyä vaikka Keilan vesiputouksilla. Vaihtoehtoja erilaisille kohteille Baltiassa riittää kyllä niin kartanomajoitukseen kuin […]

  • Leave a Reply