Lähtölaskenta on alkanut
Hei vaan! Nimeni on Unna, olen 28-vuotias luokanopettaja ja tästä alkaa muuttoni Vietnamiin Hải Phòngiin. Mahtavaa, että tulet reissuun mukaan! Päätin aloittaa blogin kirjoittamisen (ja kuvaamisen, jos tekniset taitoni antavat myöten) kun moni ystävä ja tuttava toivoi kuulumisia ja halusi elää mukana seikkailussa. Sitten ajattelin, että ehkäpä kokemuksen jakaminen rohkaisee jotakuta muutakin matkaan! Tai ainakin viihdyttää vähän, kun eksyn lähikaupassa, ajan päin seinää skootterilla tai onnistun jotenkin muuten munaamaan itseni. Kyllä, sitä on luvassa varmasti.
Lentoon on aikaa neljä yötä. Moni on kysynyt, jännittääkö jo. No jännittää ihan sairaasti! Tunnevuoristorata jytistää riemutanssista pakokauhuun ja pahoinvointiin yleensä hyvin lyhyellä siirtymällä. Enimmäkseen yritän kuitenkin totta puhuen olla ajattelematta asiaa liikaa ja keskittyä konkreettisiin asioihin, jotka edistävät lähtöä: hankkimaan viisumia, kansainvälistä ajokorttia, matkalippuja ja rokotuksia, pakkaamaan ja hankkiutumaan tavarasta eroon ja hoitamaan nykyisen työni kunnialla loppuun, noin muutaman mainitakseni. Opetan tällä hetkellä kyläkoulussa ensimmäisen ja toisen luokan yhdysluokkaa, ja lankojen ei auta tippua käsistä sielläkään.

pakkauskriisi
Moni on osannut sanallistaa pääni päällä leijailevan paniikin yhteen kysymykseen: mitä sinne otetaan mukaan?
Hyvä kysymys! Vaatteita? Mistään kodin tavaroista on turha edes haaveilla, sillä mukaan saan kaksi matkalaukkua ja yhden repun. Tänään ähräsin koepakkauksen valmiiksi ja tällä hetkellä kaikki tavarat menevät kahteen matkalaukkuun, kahteen reppuun ja yhteen laukkuun. Toinen reppu ja laukku sisältöineen olisi tarkoitus saada vielä niiden matkalaukkujen sisään, jotka jo nyt repeävät liitoksistaan. Hah! Juupa.
Pakkauskriisi liittyy osaltaan myös luontaiseen tapaani katastrofoida – valmistaudun tulvaan, maanjäristykseen, lumisateeseen, helteeseen ja siihen, että kohteessa ei olekaan yhtä ainutta kauppaa, mikä siis kahden miljoonan ihmisen kaupungissa on toki todennäköinen tilanne. Olen myynyt kaikki suuret huonekaluni, antanut isolla kädellä tavaraa pois ja loput tavarat menivät sukulaisten hoiviin, kiitos siitä. Nyt täytyy siis vain pärjätä näiden kamojen kanssa, koska muuttokuorma meni jo.
Olen joutunut taistelemaan tätä sisäistä katastrofoijaani vastaan, ja jättämään pois toppatakit ja -housut, kasan lämpimiä vaatteita, pipoja ja kaulahuiveja. Sääennusteen mukaan lähipäivinä kohteessa pitäisi olla lämmintä n. 30 °C ja kuumimmat kelit ovat vielä tuloillaan, joten koitan nyt selvitä ilman pulkkaa ja rukkasia.
Matka alkaa jo nyt kuulostamaan upealta!
Meillä puolison kanssa aikalailla samankaltainen tilanne; muutamme maahan (meillä kohteena Thaimaa), jossa emme kumpikaan ole aiemmin käyneet. Jaammekin varmasti samoja fiiliksiä kanssasi liittyen juurikin pakkailuun ja arjen askareisiin uudessa kohteessa 🙂
Kirjoituksiasi tulee varmasti luettua jatkossakin mielenkiinnolla, joten pistänkin blogisi kirjainmerkkeihin muistiin!
-Markus / HopIntoMyBoots
Hei! Huikeaa! On tämä melkoinen loikka tuntemattomaan! Kiva kun olette hengessä mukana ja hauska lukea myös teidän tulevia kokemuksianne, vertaistuki on varmasti tarpeen. 🙂 Pysytään kuulolla!
– Unna
Hei Unna. Oma lyhyt työmatkani vietnamiin vuonna 2008 liimautui yksityiskohtiaan myöten muistilonkeroihini. Jännittävä , huikea vastakohtien maa,, jonne lähtisin toisenkin kerran. Siellä 158 senttinen kroppani osottautui jättiläiseksi paikallisväestön keskellä. Onnea matkaan. Pärjäät kyllä, vaikka poronpaisti, leiritulet ja metsäretket nyt vaihtuvatkin johonkin ihan muuhun. Erilaiseen.
Outi Rostockista
162 (vähän varvistaen) senttinen veljentyttö toivottaa tervetulleeksi uudelle matkalle Vietnamiin, Hai Phongiin! Tehdään metsäretki paikalliseen malliin. 🙂
Unna
Itsekin muutin muutama vuosi sitten Saksaan ja se oli tavallaan helpompi tilanne kun kuljetusliike toi kaikki tavarat sinne. Sinulla hankalampi tilanne kun pitää valita vaan kaikista oleellisimmat. Kaksi matkalaukkua ja reppu on kuitenkin aika vähän! Toivottavasti muutto meni hyvin!
Moi!
Muutto meni hyvin ja tässä on tullut todettua, että kyllä sitä vähällä pärjää. Työn puolesta sain asunnon jossa oli valmiina sänky, vaatekaappi ja alakerrassa olohuoneen kalusteet ja joitakin keittiötarvikkeita. Olen ostanut tänne tosi vähän, huoneeseeni työpöydän ja -tuolin, pienen peilin ja pari säilytyslaatikkoa. Edelleen siis pitkälti matkalaukkujen sisällöllä mennään!
Ois mahtavaa jos esottelysivulta pääsisi suoraan kolumneihin. Ja karhujuttu, suoraan ytimeen. Kiitos
Pitääpä miettiä asetuksia taas uudemman kerran. Kiitos kivasta kommentista!
Sosialismin ja diktatuurin takapihasta on hyvä tietää kun voi matkustella halvalla ja ihastella virallisia kulisseja. Vietnam on kaunis maa, mutta osaa se olla sinäkin. Kuten useimmat muutkin.