Unna Kiwi Gone

Miten sinne Ahvenanmaalle oikein pääsee pyörällä?

Päivitys 2020: Vaikka alkuperäinen pyöräretki on tehty 2016, on tässä postauksessa edelleen hyvää tietoa Ahvenanmaan pyöräretken suunnittelun avuksi. Toteutin samat lauttaosuudet toukokuussa 2020 autoillen ja ainoa muutos on, että aikataulut ovat päivittyneet hieman näistä muutaman vuoden takaisista. Tarkista siis Ålandstrafikenin ajankohtaiset lautta-aikataulut nettisivuilta ennen retkelle lähtöä.

**

Kesän 2016 lopulla toteutimme pitkäaikaisen suunnitelman Ahvenanmaan pyöräretkestä. Lähtö- ja paluupaikkana oli Naantali. Päätimme käyttää isojen risteilijöiden sijasta pienempiä saaristolauttoja ja kiertosuuntamme oli ensin pohjoista reittiä Kustavista Ahvenanmaalle ja lopuksi eteläistä reittiä Kökarin ja Korppoon kautta takaisin mantereelle.

Retkemme toteutui kuudessa päivässä (17.8.-22.8.2016) ja voin täydestä sydämestä suositella pyöräretkeä tähän tyyliin ja jopa täsmälleen tätä reittiä käyttäen!

Tässä postauksessa kerron tarkemmin itse käytännön järjestelyistä ja reitin suunnittelusta aikataulujen ja karttojen avulla.

Kelle tahansa, joka haluaa lähteä kiertämään saaristoa kunnolla juurikin näitä pienempiä lauttareittejä käyttäen Ålandstrafikenin sivut ovat ensimmäinen vierailupaikka. Sieltä löytyy kootusti aikataulut ja muuta tärkeää infoa saaristolautoille lähdettäessä. Aikatauluihin kannattaa paneutua ajan kanssa, sillä ne vaihtelevat vuodenaikojen ja sesonkien mukaan.

Pienet erot aikatauluissa saattavat vaikuttaa huomattavasti seuraaville yhteyksille ehtimiseen, joten on hyvä jos on myös jotain käsitystä omasta pyöräilynopeudesta. Tietenkin paras skenaario on, että lähdet Ahvenanmaalle loputtoman ajan kanssa, jolloin näille aikatauluille voitte vaikka yhdessä naureskella affenanmaalaisten lossinkuljettajien kanssa.

Huomioitavaa on myös, että alla olevan reittisuunnitelma onnistui meiltä hyvin, mutta aikatauluissa on jonkin verran eroavaisuuksia kesän mittaan, joten kaikki lauttayhdistelmät eivät välttämättä keskikesällä onnistu. Kannattakin olla tarkka kuin majakka aikatauluja suunnitellessa!

Voin suositella Naantalia lähtöpaikkana Ahvenanmaan pyöräretkelle. Tämä kaunis pikku kesäkaupunki on portti saariston saloihin ja toimii mainiona latauspaikkana ennen ja jälkeen pyöräretken. Majoitusvinkkejä Naantaliin -postauksesta löytyy lisää infoa ja vinkkejä.

Meidän reittimme kulki päivittäin seuraavasti

Päivä 1 Maanantai

Naantalista – Teersalo pyörä 29 kilometriä.
Teersalo – Hakkenpää, Kustavi pyörälautta m/s Kivimo ma-pe klo lähtö klo 8.15 perillä klo 9.00.
Hakkenpää – Vuosnaisten Meriasema pyörä 32 kilometriä.
Vuosnainen (Osnäs) – Åva saaristolautta klo 13.30 perillä klo 14.10.
Åva – Torsholma pyörä 22 kilometriä vaihtoehtoina joko vimmattu pyöräily läpi saaren ehtien klo 15.15 lauttaan tai rentoutuneempi tutustuminen Brändö’hön ehtien viimeiselle yhteydelle klo 18.00.
Torsholma – Hummelvik, Vårdö saaristolautta klo 15.15 perillä 17.45 tai klo 18.00 perillä 20.30.
Hummelvik – Puttes Camping, Sund pyörä 14 kilometriä.

Vinkkejä päivään

Naantalista on kaksi vaihtoehtoa päästä Kustaviin Vuosnaisten meriasemalle – helppo ja haastavampi. Helpompi reitti menee Naantalista Teersaloon, josta oikaistaan pyörälauta m/s Kivimolla yli lahden Kustavin Hakkenpäähän, josta pyöräillään loput 32 kilometriä Vuosnaisiin.

Mikäli haluaa hikoilla enemmän tai aikataulut eivät natsaa, Naantalista pääsee myös maantietä pitkin Kustaviin tuon kyseisen lahden kiertäen, jolloin matkaksi tulee joko 69 kilometriä tai maisemareittiä 77 kilometriä (Naantali-Merimasku-Askainen, hienoja siltoja matkanvarrella).

Vuosnaisista seuraavalle maantieosuudelle Brändön saariryhmälle kestää lautalla vain 40 minuuttia ja sitten pyöräilijällä on vaihtoehtoja. Vaihtoehto yksi on painaa 22 kilometrin matka tunnissa, jotta ehtii suoraan aikaisemmalle yhteydelle Ahvenanmaalle, joka tietenkin on se ultimaattinen kohde.

Mikäli hikiurakka ei kiinnosta, viimeinen yhteys Brändöstä lähtee klo 18.00, tosin saapumisaika menee aika myöhäiseksi ja esimerkiksi Puttes Camping sulki vastaanottonsa pian saapumisemme jälkeen joskus klo 19.00 tienoilla.

Toisaalta vaihtoehtona on tietenkin myös viipyä vaikka yön yli myös Brändön saarilla ja jatkaa matkaa vasta seuraavana aamuna viimeinen väli Ahvenanmaalle. Lisää tietoa Brändöstä ja majoitusvaihtoehdoista heidän nettisivuillaan.

Vuosnainen (Osnäs) – Åva ja Torsholma – Hummelvik välit löytyvät Ålandtrafikenin sivuilta pohjoisen linjan aikatauluista.

Huomioitavaa on myös, että matkalla Vuosnaisten meriasemalle ja myös Ahvenanmaalla Vårdöstä Sundiin on lossivälejä, joilla voi joutua odottamaan muutamia hetkiä ennen kuin pääsee jatkamaan matkaa. Kustavissa lossi on Vartsala, joka kulkee noin kilometrin väliä ja aikataulut löytyvät myös Ålandstrafikenin sivuilta. Vårdön ja Sundin välillä Ahvenanmaalla liikennöi Töftön lossi.

Päivä 2 Tiistai

Puttes Camping – Kastelholman linna pyörä 10 kilometriä
Kastelholman linna – Taffelin tehtaanmyymälä pyörä 2 kilometriä
Taffelin tehtaanmyymälä – Stallhagenin panimo, pyörä 6 kilometriä
Stallhagenin panimo – Soltuna, Geta pyörä 21 kilometriä

Vinkkejä päivään

Sundista on hyvä lähteä tutustumaan Itä- ja Pohjois-Ahvenanmaan nähtävyyksiin. Puttes Camping sijaitsee osittain Bomarsundin linnoitusten raunoiden alueella. Bomarsundin ainutlaatuisen venäläisajan muistomerkki- ja museonalueen voi kiertää omatoimisesti luontopolkua pitkin. Siitä tarkempi postaus löytyy blogistani otsikolla Bomarsundin rauniolinna Ahvenanmaalla.

Bomarsundin jälkeen matka ei ole pitkä seuraavalle nähtävyydelle – Kastelholman linnalle. Kaunis vanha ja osittain raunioitunut linna on kokenut värikkään historian Ahvenanmaalla ja on ehdottomasti vierailemisen arvoinen kohde. Linnaan tutustumiseen voi yhdistää myös käynnin Vita Björn -kruununvankilamuseoon sekä Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo. Tästä kohteesta löytyy lisää postauksestani Kastelholman linna Ahvenanmaan maalaisidyllissä.

Seuraavaksi päivä jatkuu herkuttelulla eli tutustumisella Taffelin tehtaanmyymälään ja Ahvenanmaan omaan olutpanimoon Pub Stallhageniin. Taffelin tehtaanmyymälään ei ole kuin kahden kilometrin matka Kastelholmalta ja sieltä löytyy suolaista sekä makeaa herkkua. Meidän kohdallamme kävi Pub Stallhagenin kanssa harmittavaisesti niin, että siellä oli yksityistilaisuus ja koko paikka oli kiinni meidän sinne pyrkiessämme. Hieman kyllä sieppasi, mutta onneksi Stallhagenin oluita voi ostaa ihan tavallisista kaupoistakin Ahvenanmaalla. Heidän erikoisuutenaan on Itämerestä löydetyn vuonna 1840 uponneen hylyn olutpulloista rekonstroitu liemi. Tämä 170 vuotta vanhaa muinaisolutta muistuttava Historic Beer 1842 on kokemisen arvoinen juttu!

Pub Stallhagenilta on 20 kilometrin matka upealla Geta-vuorelle Pohjois-Ahvenanmaalla. Geta oli meillä haluttujen kokemuksien listalla, mutta oli vielä pitkään epävarmaa pystyisimmekö toteuttamaan tutustumisen kohteeseen. Loppujen lopuksi kahden onnekkaan sattuman (edullisen mökin ja pyörälautan löytymisen) kautta päätimme lähteä käymään siellä ja Getasta paljastuikin yksi reissun parhaista elämyksistä. Tämä on must-kohde kaikille luonnosta, upeista näköaloista, rauhasta ja luonnonihmeistä kiinnostuneille reissaajille! Käy lukemassa lisää Geta-vuoren ihmeellisyydestä Henkeäsalpaavat näköalat ja luonnonihmeet Geta-vuorella -postauksesta.

Päivä 3 Keskiviikko

Soltuna, Geta – Hällö pyörä 6 kilometriä
Hällö – Skarpnåtö polkupyörälautta m/s Silvana. Huom! Vain kesäkaudella (vuonna 2016 vain 20.8. asti), katso aikataulut.
Skarpnåtö – Eckerö pyörä 26 kilometriä
Eckerö – Degersand Camping pyörä 10 kilometriä

Vinkkejä päivään

Tämä reitti onnistuu ainoastaan kesäkaudella (mm. kesällä 2016 vain 20.8. asti), jollon Hällön ja Skarpnåtön välinen polkupyörälautta m/s Silvana liikennöi. Lauttamatka kestää 25 minuuttia ja kyytiin mahtuu yhteensä 50 matkustajaa pyörineen. Lautta liikennöi maanantaista lauantaihin klo 11.00 Skarpnåtöstä ja klo 11.30 Hällöstä. Hinta vuonna 2016 on 12€/hlö/pyörä.

Skarpnåtöstä eteenpäin matka kulkee läpi kauniiden maalaismaisemien kohti Eckerötä. Matka on mielestäni kiitettävästi viitoitettu ja helposti rullaileva. Merta näkyy vasta lähempänä Eckerötä, jossa pyörätie yhdistyy myös vilkasliikenteisempään autotiehen. Lähempänä Eckerötä alkaa myös hyväkuntoinen pyörätie autotien vierellä. Ainoa omituisuus juuri ennen Eckerötä on ihmeellinen viitoitus muutaman kilometrin pidemmälle kiertoreitille, joka yhdistyy takaisin pyörätielle. Kiepsaisu on aivan turha, liekö se jokin jäänne ajasta, jolloin hyvää pyörätietä ei Eckeröön vievän tien varrella ollut vai halutaankohan sen avulla pyöräilijät houkutella yhä uusien maalaismaisemien äärellä, tiedä häntä. Suoraan voi kuitenkin jatkaa, Eckerö siellä edessä häämöttää.

Eckerö on hieman isompi kaupunki ja sieltä pääsee risteilijäyhteyksillä vaikka Ruotsiin. Eckerön merkittävämpiä nähtävyyksiä on vanha Posti- ja Tullitalo, jonka pihapiirissä sijaitsevasta Ravintola Tsarevnasta saa lounasta sekä pienempään nälkään erilaisia suolaisia ja makeita herkkuja.

Meidän matkamme jatkui vielä Degersandin camping-alueelle. Matkan varrella oli myös toinen camping-kohde, mutta päätimme jatkaa Degersandiin, sillä olimme kuulleet siellä olevista hienoista hiekkarannoista. Kokemus olikin mukava, pystytimme telttamme hiekkadyynin suojaan ja camping-alue oli toimiva. Valitettavasti elokuun lopulla Degersandin kahvila ei ollut enää toiminnassa, joten on parempi varata ruokatarpeita mukaan, sillä lähellä ei ole mitään kauppaa.

Lähdimmekin aamulla Eckeröhön aamiaiselle ja siellä jatkoimme kohti Käringsundin aluetta. Päädyimme ensin Käringsundin Resort ja Conferensiin, joka oli aika kolkko ja ylihintainen paikka. Oikein harmitti kun istuttiin jo pöydässä ja tajuttiin kuinka paljon ostokset olivat maksaneet.

Suolaa haavoihin hieroi se kun paluumatkalla pyörsimme vielä vierassataman toiselle laidalle, josta löysimme idyllisen, sopuhintaisen ja todella maukkaita tuotteita myyvän Gastropub Bodeganin. Suosittelen, aivan mahtava paikka ja hyvä palvelu!

Päivä 4 Torstai

Degersand, Eckerö – Maarianhamina, Grönä Udden -camping pyörä 47 kilometriä

Vinkkejä päivään

Reitti Degeresandista Eckeröön kautta kohti Maarianhaminaa on suoraviivainen ja helppo seurattava. Pyöräilyreitti kyltit opastavat koko matkan ja kiitettävästi ohjeistavat päätien varrelta rauhallisemmille teille maaseudun rauhaan ja metsien siimeksiin. Idylliset pienet maalaistaloryppäät vilahtelevat ohi ja hauskoja pieniä yllätyksiäkin löytyy. Muun muassa ainutlaatuinen tienvarsivaihtokirjasto, josta ohikulkija voi ottaa kirjan ja jättää toisen tilalle. Mahtava tapa kierrättää lukemistoa matkalla, tämmöisiä pitäisi olla enemmänkin!

Grönä Uddenin camping-alue sijaitsee Maarianhaminan keskustassa. Se on sijaintinsa ansiosta kallis camping-alue, mutta telttapaikat ovat ihan mukavia isojen lehtipuiden alla. Toisaalta ruohoa puputtavat valkoposkihanhilaumat ovat iso riesa ja kannattaakin katsoa tarkkaan mihin iskee telttakeppinsä tai tassunsa, sillä haisevia pommeja on taidokkaasti torttuiltu pitkin poikin aluetta.

Päivä 5 Perjantai 15.8.-2.10.2016

Maarianhamina – Lumparland, Långnäs pyörä
Långnäs – Kökar saaristolautta esim. klo 12.00, 16.00 tai 19.00

Vinkkejä matkalle

Maarianhaminasta Långnäsiin kulkee mukava reitti. Pysähdyspaikkoja löytyy muutamia matkan varrelta ja itselle jäi erityisesti mieleen eräs pikkusilta, jonka jälkeisellä infopaikalla kerrottiin lahdelle uponneista hylyistä. Osan puiset mastot pilkistivät vieläkin laineiden alta!

Långnäsistä matka Kökariin kestää melkein kolme tuntia. Suosittelen yöpymistä vielä tässä pienessä saaristokunnassa, sillä lähemmäs saaristoluontoa ja merenrauhaa tuskin voi päästä. Lisää Kökarista löytyy postauksesta Kökar – muinaishistorian kehto ulkosaaristossa.

Långnäs – Kökar saaristolauttojen aikataulut löytyvät Ålandstrafikenin sivuilta, eteläinen linja Långnäs – Galtby.

Päivä 6 Lauantai 15.8.-2.10.2016

Kökar – Galtby, Korppoo saaristolautta klo 12.00, perillä 14.30.
Korppoo – Nauvo pyörä 21 kilometriä
Nauvo – Hanka, Rymättylä m/s Östern klo 15.25
Rymättylä – Naantali pyörä 33 kilometriä

Vinkkejä päivään

Mainitsin jo tämän postauksen alussa, että tämä reittisuunnitelma onnistui hyvin juuri tuona ajankohtana, mutta kaikki lauttayhdistelmät eivät välttämättä toimi koko kesää. Tällä viittasin nimenomaan tähän viimeiseen päivään, jolloin teimme onnistuneen oikaisun Nauvosta Hankaan.

Tämä on kuitenkin kevät- ja syyskauden aikataulujen mukaan mahdollista, sillä keskikesällä Kökarin lautta saapuu Galtbyhyn puoli tuntia myöhemmin, jolloin tuo 21 kilometrin välin losseineen on kerrassaan mahdotonta toteuttaa.

Vaihtoehtona on toki jäädä vaikkapa Korppooseen tai Nauvoon vielä yhdeksi yöksi ja lähteä vasta seuraavana päivänä lahden yli Rymättylään tai jatkaa Paraisten ja Turun kautta Naantaliin.

Toivottavasti tästä on apua jos olet suunnittelemassa pyöräretkeä Ahvenanmaalle. Saaristomme kauniiseen ja ainutlaatuiseen helmeen on kerrassaan antoisaa tutustua pyöräillen ja reissu on varmasti mieleenpainuva. Vastaan mielelläni kysymyksiin jos sellaisia ilmaantuu liittyen tähän meidän reittiimme.

Reittivaihtoehtoja ja -variaatioithan on niin paljon kuin mielikuvitusta riittää. Se juuri onkin hienoa, että saaristossa pääsee rauhoittumaan, pysähtyminen on luonnollista ja upeat vesireitit sekä pyöräreitit saavat mielen lepäämään kauniissa luonnossa. Meren läheisyys, sen iättömyys ja kalliorannat ovat sykähdyttävä kokemus. Ahvenanmaalla on Suomessa, mutta se tuntuu aivan omalta maaltaan ja niinhän se onkin. Maa keskellä merta!