Kaarran pyörällä Sundin suunnalta tullessani pyöräreitille, joka vie pitkin ahvenanmaalaista maalaismaisemaa. Tunnen suurta riemua kiitäessäni idyllisten punaisten maatilojen ja omenapuutarhojen ympäröimien keltaisten ruotsalaiskattoisen huviloiden ohi. Yhtäkkiä tie kaartuu ja laskettelen alas kiemuraista ajokaistaa, toisella puolella on jyrkkä seinämä ja toisella pudotus alas merenlahdelle.
Mäki vielä ylös, käännös vasemmalla ja siellä se on, Kastelholman linna. Jylhä, osittain raunioitunut rakennus istuu leppoisan maalaismaiseman keskellä henkien olemuksellaan vuosisatojen takaista historiaa.
Linnat ovat lempinähtävyyksiäni, niissä on jotain sanoinkuvaamattoman kiehtovaa. Liekö syynä populaarikulttuurin ja kirjallisuuden romantisoidut tarinat prinsessoista ja linnanjuhlista. Linnojen arki on ollut usein tietysti ollut jotain aivan muuta, sillä varsinainen tarkoitushan niillä on ollut nimenomaan toimia strategisina puolustuslinnakkeina, osoittamassa hallitsijansa voimaa ja mahtavuutta ja tämän takia niiden historia onkin yleensä raaka ja verinen. Kastelholman linna ei ole tästä mikään poikkeus, mutta tästäkin huolimatta sen kulttuurihistoriallinen arvo onkin tärkeä koko Ahvenanmaalle.
Kastelholman linnan ympäristössä löytyvä Jan Karlsgården ulkoilmamuseo on mielenkiintoinen kokoelma tyypillisiä entisajan ahvenanmaalaisia rakennuksia kuten aittoja, eläinrakennuksia ja pirttejä. Vaikkakin piha ei ole autenttisesti rakentunut vaan sinne on rahdattu rakennuksia ympäri Ahvenanmaalta, on se silti pittoreski lisä Kastelholman linnan ympäristöön.
Kotiseutupihan vierestä löytyy myös vuonna 1784 rakennettu Kastelholman kruununvankila Vita Björn ja siinä nykyään toimiva vankilamuseo, joka on pieni rakennus tarjoten katsauksen eri aikakausien sellityyppeihin sekä vankilanvartijan asuinhuoneisiin. Sellejä on neljä kronologisessa järjestyksessä ja niitä pääsee katsomaan kaltereiden lävitse. Jokainen huone on sisustettu eri tavoin ja eri henkilömäärien mukaan. Museon sisäänkäynnillä jaettavasta paperista voi lukea faktoja siitä miten Vita Björnin vankilatoiminta kehittyi aina vuoteen 1975 asti.
Itse Kastelholman linnan pääsee kiertämään muutamalla eurolla. Lipun voi ostaa joko pelkästään linnaan tai pienellä lisämaksulla siihen voi sisällyttää myös Vita Björn –vankilamuseon, joka on parin sadan metrin päässä linnan sisäänkäynniltä.
Vanha linna on sykähdyttävä kokemus ja sen seinistä oikein huokuu monen vuosisadan historia, joka Kastelholmassa on ollutkin vaiherikas. Kastelholman alkuperäinen tarkoitus oli olla puolustuslinna ja sitä alettiin rakentaa jo 1300-luvun loppupuolella. Ensimmäiset maininnat linnasta ovat vuodelta 1388. Tuolloin maastokin on ollut aivan erilaista linnan ympärillä, sillä linnaa alettiin rakentaa alunperin luodolle. Nykyään maankohoamisen seurauksen myötä, vettä on vain kahdella puolen linnaa.
Kastelholman linnaa ovat asuttaneet ylimystöt, se on menetetty venäläisille, sitä on laajennettu ja onhan se myös palanut muutaman kerran. Vuonna 1507 hurja kaapparikapteeni Sören Nörby valtasi linnan yllätyshyökkäyksellä. Kustaa Vaasa sekä Suomen herttua Juhana III ovat asuneet linnassa ja Eerik XIV vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa on viettänyt siellä vankielämää muutaman kuukauden!
Vuonna 1745 raju tulipalo tuhosi linnan lähes täysin ja sen jälkeen se pääsikin pahasti rappeutumaan. 1800-luvun loppupuolelta lähtien linnassa on tehty mittavia korjaustöitä. Nykyään Kastelholman linna on museo ja reitti sen sisässä kulkee linnanpihan poikki, rangaistushuoneeseen, vartiomuureille ja juhlasaliin. Sali on sisustettu sellaiseen tyyliin, kuin historioitsijat ovat päätelleet Kastelholmassa mahdollisesti aikoinaan olleen. Huoneen nurkassa on pieni pukeutumisalue, jossa perheen pienimmät, tai jossain tapauksissa myös suuremmatkin, voivat pukeutua historiallisiin pukuihin kuten sotilaan rautapaitaan tai linnanneidon mekkoon.
Lisää tietoa, aukioloajat ja lippujen hinnat löytyvät VisitÅlandin Kastelholman linnan nettisivuilta.
