Yksin matkalla

Hei maailma,

Australiassa kaikki täydellisesti, vielä ei ole kaduttanut lähteä tänne hetkeäkään. 22 tunnin matkustaminenkin sujui yllättävän kivuttomasti yksin, mutta täytyy kyllä myöntää, kun pääsin Australian rajoista sisään tuli tunteen ja paniikin ja kaiken muunkin purkaus. Minua oltiin siis selkeästi peloteltu Australian rajalla ohjelmasta ihan liikaa ja aivan turhaan. Tullimiehet vain naurahtivat minulle ja Suomelle, toivottivat tervetulleeksi ja päästivät jatkamaan matkaa. Tänään tulee siis viikko täyteen siitä, kun pakkasin puolet omaisuudestani mukaani ja hyppäsin yksin kohti tuntematonta.

 

Lähdin ensimmäistä kertaa matkustamaan yksin ja ehkä ihan hyvä niin. Täällä olen huomannut hakeutuvani yksikseen, silloin kun on aikaa ja mahdollisuutta. Olen siis oppinut nauttimaan ja arvostamaan omaa aikaa aivan eritavalla. Täällä tulee lähdettyä rannalle tai ilta kävelylle itsekseen, kun taas Suomessa se ei olisi tullut kuuloonkaan. Siellä poikkeuksetta pyrin tekemään asioita mieheni kanssa, joka tällä hetkellä tuntuu todella hassulta. Ei siis ole ihan turha sanonta että: ”Matkailu avartaa” ja voin kyllä suositella ehdottomasti jokaiselle yksin matkustelua tai ainakin sen kokeilua.

 

Asun tällä hetkellä perheessä, johon kuuluu vanhemmat ja neljä lasta, joista kolme asuu kotona (2, 4 ja 6 vuotiaat). Minulla oli kyllä aivan uskomattoman hyvä tuuri, kun löysin tämän perheen. Ensin kauhistelin perheen kokoa, sillä en ole tottunut asumaan monen ihmisen kanssa, asuminen on kuitenkin onnistunut todella hyvin. Perhe ottaa huomioon myös minun tarpeeni ja toiveeni ja siitä olen enemmän kuin kiitollinen. Lasten rakkaus on aina helppo saada voitettua puolelleen, mutta miten heidän vanhemmat? Tulen siis todellä hyvin toimeen koko perheen kanssa. Kylä, jossa asumme on pieni, mutta uskomattoman kaunis ja tekemistäkin riittää. Täällä on hyvin pieni yhteisö ja nautin siitä, kun täysin ventovieraat ihmiset pysähtyvät kadulla juttelemaan kanssasi. Small talk on tullut minulle hyvin tutuksi ja kehittyy päivä päivältä paremmaksi. Mitä muuta voisinkaan enää toivoa? Täällä siis kaikki hyvin!

 

Oikein rakkauden täyteistä ystävänpäivää kaikille!

 

Sydämellä, Nea

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply