Suomen suurin matkablogiyhteisö
Espanja Ihmisyys Korona

Tuntemattoman edessä jokainen on yksin

keskiviikko, maaliskuu 25, 2020

“Pelko on kaikkein hankalin tunne käsitellä. Sinä itket kivun, sinä huudat vihan, mutta pelko ankkuroituu kaikessa hiljaisuudessa sydämeesi.”

-David Fischman-

Jokainen tietää miltä tuntuu pelätä. On eri asia pelätä jotakin konkreettista asiaa, kuin vaikkapa menettämistä. Menettämisen pelko voi kohdentua  lapseen tai läheiseen , joka on uhan tai sairauden alla. Se on raskasta , tummien vesien painostavaa pelkoa, niinkuin ilma, jonka helteessä odottava ukkonen saa purkautumaan. 

Monelle korona on tuonut aivan uudenlaista pelkoa elämään. Pelko saattaa nostaa päätään siitäkin huolimatta, että koetamme sitä suitsia ja sen ohittaa. Se saattaa oireilla niin fyysisin, kuin henkisinkin oirein. Korona on tuonut eteemme jollakin tavoin erilaisen pelon ja huolen. Täällä Espanjassa tuntematonta uhkaa vastaan on ryhdytty taistelemaan kovin asein, mutta silti kukaan ei tiedä kauanko tämä kaikki jatkuu ja millaiset ovat lopulliset seuraukset, niin koko ihmiskunnalle, maapallolle kuin yksilöllekin. On varmaa, että tästä seuraa suuria menetyksiä monessa suhteessa, mutta yhtä varmaa on, että korona saa meidät ihmiset asettumaan perusarvojen ja elämän äärelle. Tuntemattoman edessä jokainen on yksin.

Sitten on sellainen pelko, joka saattaa joillekin olla tuntemattomampi. Kontrollinsa menettämisen pelon moni tunnustaakin, mutta hulluksi tulemisen pelko, totaalisen sekoamisen pelko on vahvaa, syvää ja uhkaavaa. Sille ei oikein löydy sanoja, se on ahdistava tunne sydämessä, määrittelemätön uhka aivoissa siitä , että jokin itsessä on menossa rajan yli. Se on varoitus, joka pitää ottaa vakavasti.  Se kertoo psyyken väsymyksestä, ylirasitustilasta aivoissa ja sydämessä.  

Hyvinvoiva ihminen ei pelkää tulevansa hulluksi. 

Pelkoa kuvataan rakkauden vastakohdaksi. Silloin kun ihminen rakastaa ja rakastuu, sydän ja aistit on auki itselle, toiselle ja oikeastaan kaikelle muullekin. Rakkaus ei laita pelkäämään eikä epäilemään. Tämä korona aika saattaa tuoda esiin myös perheväkivallan uhan. Jos tietää, että tälläinen uhka on olemassa, kannattaa jo ennalta miettiä keinoja toimia silloin, kun pinna kiristyy neljän seinän sisällä.

Kohtasin vastikään ihmisen, jonka parisuhdetta leimasi pelko. Sellainen tappaa ihmisen kokonaan. Mikään yksittäinen lyönti ei ole niin tuhoavaa, kuin jatkuva epävarmuudessa ja pelossa eläminen.  Ihmisen katseen takana on ainainen kysymys, jota ei uskalla sanoa ääneen, koska pelkää tuhoa. Se on raskasta.

Ihmisen elämä on mittaamaton lahja. Kenelläkään ei ole oikeutta särkeä sitä. Joskus rakkautta on myös päästää irti siitä, mikä tuhoaa, eikä rakenna. Toisinaan irtipäästäminen on ihmisen ainoa keino suojautua. Tällöin ihmisen sydän on särkynyt, hän on äärettömän yksin ja usein rakentaa suojamuurit välille, ettei enää kukaan koskaan satuttaisi niin. 

Haavat,  jotka ovat auki, paranevat sitä hitaammin mitä tahdittomampia me toiset ihmiset olemme. Haavat tekevät ihmisestä aran. Kipujen työstämiseen tarvitaan paljon lähellä oloa, hiljaista rinnalla kulkemista, tukea ja ymmärtämystä, ilman arviointeja, spekulointeja saatika juoruamisia tai neuvomisia ja syyllisten etsimistä. 

Koska me emme voi koskaan tietää toisten ihmisten elämän vaiheita ja mutkia, niin emmehän satuta enää lisää, emmehän löydä itseämme asettamassa itseämme tietäjän rooliin. Lähimmäisen rakkaus on ensisijaisesti hiljaista sanomaa ; tässä olen jos tarvitset. Minuun voi luottaa. Kohtaamista. 

Usein ihminen tai ihmiset , jotka meitä satuttavat ovat itsekin jollakin tavalla rikki. Sen tietoisuus auttaa meitä ehkä ymmärtämään, mutta ei silti hyväksytä vääriä tekoja. Niistä jokainen on vastuussa itse. Helpottaa, jos pystyy antamaan anteeksi , mutta todella anteeksi voi antaa itselleen ja muille vasta sitten, kun on päässyt riittävän etäälle kivun ytimestä. Rakkaus ja anteeksianto korjaa särkyneitä sydämiä vahvemmin, kuin mikään muu voima. Rikkoneita ja rikottuja.

Pelko, joka hiipii mieliimme tämän uuden ja tuntemattoman edessä, on terve tunne, jota ei tarvitse kieltää ja peittää. Kun tiedostaa ja hyväksyy pelon, sitä voi hallita ja siitä voi puhua. Torjuttu pelko vaatii piiloutumista naamioiden taakse. Pelon edessä voimme kuitenkin löytää monia keinoja rauhoittua, olemalla läsnä juuri siinä hetkessä kuin kulloinkin on sekä puhumalla läheisten ihmisten kanssa. Me selviämme. Tästäkin.

Tommy Tabermanin sanoin:

”Mitä pelolle voi tehdä?

Pelon voi ottaa syliin,

hyväillä, tuudittaa uneen.

Sitä pelko pelkää,

syliin ottamista.”

You Might Also Like