Eilatissa on hyvää muun muassa se, että sieltä pääsee helposti Jerusalemiin tai Petraan.

Tässä artikkelissa kerron kokemuksia Jerusalemista tammikuulta 2020. Kaupunki ei ollut minulle täysin vieras, sillä olin vieraillut siellä myös vuonna 2006.

Kerron alla myös tämän maailman pyhimmän kaupunkin tärkeimmistä nähtävyyksistä.

Eilatista pääsee Jerusalemiin autiomaan halki

Jerulasalemin vanhan kaupungin kujat ovat tunnelmallisia, ja paljon mielenkiintoisempia kuin Eilatin uudehkojen liikkeiden reunustamat kadut.

Eilatista pääsee Jerusalemiin aivan tavallisella bussilla tai opastetulla ryhmämatkalla, joiden hinnat alkavat 50 dollarista per naama.

Jos voit saada samalla matkalla Jerusalem kokemuksia, tartu ihmeessä tilaisuuteen!

Tie Jerusalemista Eilatiin (tai Eilatista Jerusalemiin) kulkee autiomaan halki.

Opastetuilla retkillä käydään yleensä myös Kuolleellamerellä, mikä on maapallon maanpinnan syvin kohta. Kuolleessameressä ”uiminen” kuuluu sarjaan ”unohtumattomia Israel kokemuksia”.

Kuollutmeri on noin 400 metriä merenpinnan alapuolella sijaitseva järvi, missä voi kellua vaikka lukien samalla lehteä.

Kuollutmeri on noin seitsemän kertaa suolaisempi kuin valtameri.

Kaikki Jordanjokea pitkin Kuolleeseenmereen päätyvät kalat kuolevat heti, sillä näin suolaisessa vedessä ei elä kuin kaksi bakteerilajia.

Suolavesi parantaa pienet haavat ja auttaa erilaisissa iho-ongelmissa.

Tanskan valtio tukee proriasiksesta kärsivien lomamatkoja Kuolleellemerelle, mutta myös astmaatikot tarvitsisivat tällaisia Israel kokemuksia ja parantavia reissuja.

Perillä Jerusalemissa näkee tuhansia vuosia vanhoja rakenteita.

Jerusalemissa on asuttu ainakin jo varhaisella pronssikaudella, eli 3000–2800 eKr.

Itkumuuri kuuluu Jerusalemin pakollisiin nähtävyyksiin

Yksi vanhimmista rakennelmista Jerusalemissa on Itkumuuri, mitä kutsutaan myös Länsimuuriksi.

Muurin rakennutti Herodes Suuri vähen ennen ajan­laskumme alkua.

Länsimuuri rakennettiin osana Jerusalemin toisen temppelin laajennus­töitä, ja muurin uskotaan olevan temppelin ainoa säilynyt osa.

Itkumuurin luona on aina rukoilevia ja itkeviä ihmisiä, sekä heitä kuvaavia turisteja.

Sanotaan, että jos kirjoittaa rukouksensa paperille ja laittaa sen muurin rakoseen, rukouksessa esitetty toive toteutuu.

Näin kävi myös minun 14 vuotta sitten esittämilleni toiveille, kunhan muutama vuosi oli kulunut.

Jerusalemin vanhassa kaupungissa liikutaan lähinnä jalkaisin.

Yleensä kierros alkaa Itkumuurilta, kulkee läpi juutalaiskorttelin ja basaarin, ja päätyy sieltä Pyhän Haudan kirkolle.

Turisti voi kulkea myös koko Via Dolorosan eli reitin, mitä pitkin Jeesus vietiin teloitettavaksi. Via Dolorosan varrella on yhdeksän yhteensä neljästätoista kärsimysnäytelmäkulkueen pysähdyspaikasta (loput viisi ovat Pyhän Haudan kirkon sisällä).

Pyhän Haudan kirkko on tunnettu kautta maailman

Pyhän Haudan kirkko on yksi tunnetuimpia nähtävyyksiä Jerusalemissa.

Kirkko on usein täynnä turisteja, joten sille päivälle ei tarvitsekaan muuta tekemistä Jerusalemissa: päivä menee jonotellessa.

Kirkossa vierailu on kuitenkin yksi mieleen painuvimpia Jerusalem kokemuksia, joten varaa aikaa ja malttia.

Tammikuussa 2020 ei ollut toivoakaan siitä, että pääsisi käymään esimerkiksi Pyhän Haudan kappelissa, sillä jono oli uskomattoman pitkä.

Onneksi olin saanut käydä kaikkialla kirkossa vuonna 2006, joten pääsyn evääminen tällä kertaa ei haitannut.

Pyhän Haudan kirkolla on nykyään kilpailija.

1800-luvulla löydetty Puutarhahauta on varsinkin koruttomuuteen mieltyneiden protestanttien mielestä oikeampi hautapaikka kuin Pyhän Haudan kirkko.

Matkailija voi käydä vaikka molemmilla haudoilla ja päättää itse, uskooko Jeesuksen tullen haudatuksi puutarhan kallionkoloon vai kallioon, minkä päällä on nyt kullalta kimaltava kirkko.

Pyhän Haudan kirkossa on myös Golgata, eli paikka, mihin Jeesuksen risti pystytettiin 30-luvulla jKr. Pyhän Haudan kirkko pystytettiin 300-luvulla, ja se on ollut siitä asti erittäin suosittu pyhiinvaelluskohde.

Kirkosta on myös sodittu ja riidelty, aivan näihin päiviin asti.

Tällä hetkellä sen hallinnointi on jaettu monen eri kirkkokunnan kesken, ja kirkon avaimet ovat muslimiperheen hallussa.

Pyhän Haudan kirkon kohdalla oli rakkauden jumalatar Afroditelle omistettu temppeli vielä vuonna 135. Kun keisari Konstantinus kääntyi kristinuskoon (vuonna 312), rakennutti hän monia kirkkoja.

Pyhän Haudan kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 326, ja ne kestivät 9 vuotta. Tuona aika hoksattiin, että myös Golgata sijaitsi kyseisellä alueella. Perimätiedon mukaan Konstantinuksen äidin Helenan kerrotaan löytäneen Jeesuksen ja kahden ryövärin ristit.

Persialaiset tuhosivat alkuperäisen kirkkorakennuksen vuonna 614. Sen tilalle rakennettiin uusi kirkko, mutta se tuhottiin egyptiläisen kalifin toimesta vuonna 1009.

Tuhottu kirkko saatiin korjattua vasta 1048, mutta keisarilta saadut rahat eivät riittäneet koko kirkon kunnostamiseen.

Ensimmäisen ristiretken ritarit valtasivat Jerusalemin vuonna 1099. Kirkkoa laajennettiin ja saneerattiin heidän toimestaan 1100-luvulla.

Ristiretkiajalla määrättiin kirkolle hoitaja. Hoitajiksi valittiin kolme uskontokuntaa: kreikkalaisortodoksit, armenialaisapostoliset ja katoliset. 1800-luvulla joitain hoitotehtäviä annettiin myös syyrialais-ortodokseille, kopteille ja Etiopian ortodokseille.

Nämä kirkkokunnat joutuvat sopimaan keskenään jumalanpalvelusajoista ja -paikoista, eikä tehtävä ole aina helppo.

Unohdetut tikkaat Pyhän Haudan kirkon julkisivulla kertovat kirkkokuntien välisistä erimielisyyksistä. Ensimmäinen maininta unohdetuista tikkaista on vuodelta 1757.

Kukaan ei tiedä, kenen vastuulla juuri tuo kohta julkisivusta on, ja koska toisen tontille ei saa mennä aiheuttamatta konflikteja, ovat tikkaat olleet paikoillaan ainakin 263 vuotta.

Jos ollaan tarkkoja, ne on uusittu ainakin kertaalleen.

Pyhän Haudan kirkossa käy valtavasti väkeä, mikä näkyy muun muassa Golgatalle vievien portaiden kulumissa.

Hiljattain kirkko kuitenkin suljettiin hetkeksi.

Vuonna 2018 kirkko suljettiin vastalauseena Jerusalemin viranomaisten päätökselle alkaa verottaa kirkon omistamia kaupallisia kiinteistöjä.

Jerusalemin pormestari väitti, että kirkko on velkaa kaupungille yli 150 miljoonaa euroa maksamattomia verotuloja.

Kirkko avattiin sittemmin, eli siellä pääsee taas vierailemaan normaalisti.

Vuosina 2016-2017 Pyhän Haudan kirkkoa tutkittiin ja korjattiin mittavasti.

Tutkimusten tuloksena voitiin osoittaa, että Pyhän Haudan kirkko on oikea Jeesuksen hautapaikka.

Jeesuksen hautakammiona pidetty kalkkikiviluola marmorikansineen osoittautui 1700 vuoden ikäiseksi. Alkuperäisistä rakenteista otetut näytteet kertoivat, että luolan ikä osuu yksiin perimätiedon kanssa.

Haudan vanhin kansi on Rooman keisari Konstantinuksen ajalta, eli 300-luvulta.

Kirkon korjaaminen olikin tarpeen.

Taistelut, tulipalot, maanjäristykset, kosteus, kynttilöiden savu ja suuret kävijämäärät olivat kuluttaneet kirkkoa niin, että Pyhää Hautaa ympäröivä rakennelma oli romahdusvaarassa.