Tässä artikkelissa muistelen omia Uganda kokemuksia vuodelta 2019.

Lisäksi kerron tärkeimpiä tiedettäviä asioita tuosta päiväntasaajan Afrikan valtiosta.

Ugandalla on paljon annettavaa turistille

Keski-Afrikan ylängöllä sijaitseva Uganda sijaitsee suurimmaksi osaksi noin 900 metriä merenpinnan yläpuolella.

Lämpötila on suomalaiselle turistille mitä miellyttävin.

Lämpötila pysyttelee noin 22 asteessa, mutta sadekauden aikaan lämpötila laskee jopa 10 asteeseen.

Uganda, tuo ”Afrikan helmi”, on paljon vähemmän tunnettu matkailumaa kuin naapurinsa Tansania ja Kenia.

Ugandalla olisi kuitenkin potentiaalia kasvaa vähintään yhtä suosituksi lomakohteeksi, sillä sen rikas luonto ja upeat eläimet ovat vertaansa vailla.

Ugandassa pääsee näkemään vuorigorilloja aivan lähietäisyydeltä, juomaan paikallista kahvia Afrikan suurimman järven eli Victoria-järven rannalla, ja laskemaan koskea Afrikan pisimmän joen Niilin alkulähteillä.

Pääkaupunki Kampalassa turistia palvelevat monipuoliset shoppailumahdollisuudet, spat ja mielenkiintoiset museot sekä kiertoajelut. Virikkeitä siis piisaa!

Ugandassa on kymmenen kansallispuistoa

Ugandassa on kymmenen kansallispuistoa.

Suosituin on Queen Elizabeth National Park, jossa tavataan erikoisia puihin kiipeileviä leijonia (leijonat eivät normaalisti tätä harrasta).

Kibale National Parkissa on mahdollista tavata simpansseja.

Simpassit ja apinat eroavat toisistaan kuulemma (muun muassa) siten, että simpanssi pitää hypätessään kiinni vanhasta oksasta. Apina irrottaa molemmat kätensä, koska se luottaa uuden oksan kyllä löytyvän tartuttavaksi.

Jos haluat tavata harvinaisen vuorigorillan, joita on jäljellä enää vain noin 700 kappalaetta, suuntaa matkasi Bwindi Impenetrable National Parkiin tai Mgahinga Gorilla National Parkiin.

Ensin mainitussa luonnonpuistossa asuu noin puolet maailmassa jäljellä olevista vuorigorilloista.

Vuorigorilloja on myös Ruandassa ja Kongossa, mutta Ruandassa gorillavaellus maksaa jopa 3 kertaa enemmän, ja Kongo ei tällä haavaa ole turvallinen maa matkustaa lainkaan.

Ugandassa vaellus gorilloja tapaamaan maksaa noin 500 $.

500 dollaria oli minulle liian iso raha, mutta jos sinä katsot voivasi sijoittaa moisen summan, tulet saamaan unohtumattomia kokemuksia Ugandasta ja sen upeista gorilloista.

Pieni historiapaketti Ugandasta

Pohjoisessa Ugandassa on ollut asutusta jo 3000 eKr.

Maan eteläosissa oli jo 1300-luvulla pieniä kuningaskuntia, kuten tänä päivänä itsehallinnollinen Buganda.

Sillä on mahtava menneisyys: 1700-luvulta 1900-luvulle asti Bugandan kuningaskunta hallitsi koko Afrikan keskiosaa.

1800-luvun alussa Ugandaan saapuivat ensin Egyptin ja Sudanin orjakauppiaat, ja sen jälkeen brittiläiset tutkimusmatkailijat.

Tämä kaikki päättyi niin, että vuonna 1890 maasta tehtiin brittien siirtomaa.

Uganda itsenäistyi vuonna 1962. Kuulu Idi Amin, jonka rakastajatar suomalainen tutkimusmatkailija Helinä Rautavaara väitti olleensa, piti maata hirmuvallassaan 1971–1979.

Aminin kansanmurha johti satojentuhansien murhaamiseen, kiduttamiseen ja sieppaamiseen.

Suuruudenhullu Idi Amin otti viralliseksi arvonimekseen ”Hänen korkeutensa, elinikäinen presidentti, sotamarsalkka Al Hadji Tri. Idi Amin, VC, DSO, MC, Kaikkien maan eläinten ja merten kalojen herra sekä Brittiläisen imperiumin valloittaja Afrikassa yleisesti ja etenkin Ugandassa”.

Hän käytti myös muun muassa titteliä ”Skotlannin viimeinen kuningas”, ja myönsi itselleen lukuisia kunniamerkkejä.

Ugandan sisällisota käytiin virallisesti 1978–1979, eli se päättyi Idi Aminin pakenemiseen maasta.

Vuodesta 1986 vuoteen 2009 Pohjois-Ugandassa käytiin kuitenkin maailman unohtamaa sotaa LRA:ta eli Herran vastarinta-armeijaa (Lord`s Resistance Army) vastaan.

Levottomuudet tappoivat kymmeniätuhansia (mahdollisesti jopa 100 000) ihmisiä, ja LRA syyllistyi erityisen raakoihin toimintatapoihin.

Noin 2 000 000 ihmistä joutui kodittomiksi, ja satoja lapsia siepattiin sotilaiksi ja seksiorjiksi.

LRA:n taustalla vaikutti papitar Alice Lakwenan hurmoshenkinen Pyhän hengen liike -sotajoukko, minkä tultua hajotetuksi Lakwenan sukulaispoika Joseph Kony perusti oman kapinaliikkeensä.

Julmuuksien kohteeksi joutuivat saman acholi-kansan siiviilit, joiden pelastusta liike kertoi tavoittelevansa.

Uganda on köyhä maa, jossa on nuori väestö

Tämän hetken sosiaalisia ongelmia ovat köyhyys (joka neljäs ugandalainen elää yhä köyhyysrajan alapuolella), korruptio ja ihmisoikeusloukkauset.

Muun muassa homous on laitonta, ja siitä voi seurara elinikäinen vankeusrangaistus.

Ugandassa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö (joidenkin arvioiden mukaan toiseksi nuorin heti Nigerian jälkeen, sillä yli 70 % on alle 30-vuotiaita), mutta ei mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon.

YK:n väestörahaston mukaan 15–24-vuotiaista ugandalaisista peräti 8,8 miljoonaa on sekä työelämän että opintojen ulkopuolella.

Köyhyys ajaa ihmisiä myös terroristijärjestöihin ja rikollisuuteen.

Vuonna 2010 Kampalassa suoritetut al-Shabaabin pommi-iskut veivät 74 ihmisen hengen.

Menneiden pommi-iskujen takia autot tutkitaan ostoskeskusten parkkipaikalle tai lentokentälle ajattessa, ja kauppojen, baarien ynnä muiden liikekiinteistöjen pääovilla on metallinpaljastin sekä käsilaukun tarkastuspiste.

Turistille maa on silti suhteellisen turvallinen kohde.

Suurin vaara on menettää käsilaukkunsa tai kännykkänsä kadulla liikkuessaan.

Ulkoministeriön matkustustiedot on toki hyvä lukea ennen matkaa. Ajankohtaiset matkustustiedotteet pääset lukemaan täältä.

Työn ja toimeentulon puute ajaa ugandalaisia ulkomaille.

Vuonna 2014 Uganda kielsi kansalaistensa kotiapulaisiksi lähdön Lähi-idän maihin, sillä monet ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreiksi. Esimerkiksi Libyassa siirtolaisia on huutokaupattu ihmisarvoa alentavalla tavalla.

Ihmiskauppa ja prostituutio rehottavat Ugandassakin, ja lisäksi ongelmia aiheuttavat HIV ja suuri syntyvyys.

Kondomin käyttö on suhteellisen vähäistä, sillä monet naiset suosivat ehkäisyvälineitä, joiden käyttämisestä ei tarvitse keskutella miehen kanssa.

Raskaana olevia naisia on paljon katukuvassa, syntyyhän maassa keskimäärin kuusi lasta naista kohden.

Uganda: Ilmastonmuutos ja muut ympäristöuhat

Suuri osa Ugandan sademetsistä on tuhottu, joten maasto on savannia. Victoria-järvessä harjoitettu liikakalastus tuhoaa järven kalakantaa, vedenpinta laskee ja vesistö rehevöityy.

Muita ympäristöuhkia Ugandassa ovat ilmastonmuutos, salametsästys, metsäkadot, liikalaidunnus ja maanpinnan eroosio.

Positiivisia merkkejä on kuitenkin nähtävissä, sillä pääkaupunki Kampala on sitoutunut vähäpäästöiseen tulevaisuuteen liittymällä Vihreät kaupungit -ohjelmaan.

Kampala on siis luvannut pyrkiä ympäristönsuojeluun ja muun muassa taloudelliseen kestävyyteen.

Kampalan keskustaan ollaan suunnittelemassa autotonta vyöhykettä, ja kasvihuonekaasupäästöjen on määrä kutistua 2030-lukuun mennessä 27 prosenttia.

Lisäksi YK:n ilmastorahasto (GCF) tulee rahoittamaan Ugandan kosteikkojen pelastamista yli 20 miljoonalla eurolla.

Jätehuoltoakin on tarkoitus kehittää – tähän asti kaikki roskat on laitettu samaan pussiin ja ulos, mistä kuorma-auto on vienyt ne kaatopaikalle.

Jätehuolto toisi kaupunkiin myös kipeästi tarvittuja työpaikkoja.

Kampala kaipaisi ehdottomasti myös toimivampaa liikennettä.

Ugandan pääkaupungissa Kampalassa asuu vain 1,5 miljoonaa asukasta, mutta suunnittelematon ja toimimaton liikenne johtaa pahoihin ruuhkiin varsinkin aamukahdeksan ja iltapäiväviiden tienoilla.

Mopotaksit eli bodat, pikkubussit eli taxit ja yksityisautoilijat, Jumia- ja Uber-kuskit sompailevat ruuhkassa parhaansa mukaan, ja välistä valitettavasti törmäilevät toisiinsa.

Rattijuoppous on yleistä, ja monet bodakuksit polttelevat pilveä myös virka-aikana.

Koska maaltamuuttoa tapahtuu kaiken aikaa, tulevat ruuhkat ja liikennekaaos vain pahenemaan. Liikenteen sujuvuutta kaavaillaan parannettavan ainakin nopeilla bussilinjoilla ja kevyellä raideliikenteellä.

Saa nähdä, miten jätehuolto saadaan ratkaistua.

Jotkin maat ovat yrittäneet puuttua asiaan kieltämällä muovipussien käyttämisen. Muovipussit kiellettin esimerkiksi Keniassa elokuussa 2017.

Muovipussin käyttämisestä Keniassa voi saada neljän vuoden vankeusrangaistuksen ja ison sakon.

Myös Ruanda on kieltänyt muovikassien myynnin, käyttämisen, valmistuksen ja maahantuonnin.

Siellä matkailija joutuu jättämään kaikki muovipussit lentokoneeseen. Jos kuitenkin sortuu muovipusseja käyttämään, voi saada puolen vuoden vankeustuomion.

Ruandalaiset eivät ole vielä valmiita luopumaan muovipusseistaan; niitä salakuljetetaan naapurimaista, muun muassa Kongon demokraattisesta tasavallasta.

Muovipussien salakuljetus tapahtuu muun muassa alusvaatteisiin piilottamalla. Ruanda koettaa ratkaista roska- ja muoviongelmaa myös pakottamalla sellofaania käyttäneitä kauppiaita kirjoittamaan julkisia anteeksipyyntöjä ja järjestämällä 18–65-vuotiaille pakollisia roskien keruu- ynnä muita talkoopäiviä.

Asioita, mitkä tulen muistamaan Kampalasta

Alle listattu asioita, mitkä tulen muistamaan syyskuiselta Ugandanmatkalta.

Kas tällaisia Uganda kokemuksia ja muistoja Kampala minulle tarjoili!

1. eräs Automaalaus

Kampalalaisen patjaliikkeen pakettiauton kylkeen maalattu mainos, jossa nainen makaa viekoittelevasti patjalla kasvoillaan maaninen hymy. Pysäyttävä näky toivottamassa liikenneruuhkassa.

2. Hyvä hieronta ja sauna

Kampala on täynnä sauna-, spa- ja hierontapaikkoja, joista osa toimii peitenimenä prostituutiolle.

Kauppakeskus Acasian yhteydessä on säällinen ja hyvämaineinen Soothing Spa, jossa 90 minuutin hieronta maksaa noin 17,5 euroa.

Eikun kaikki vaatteet pois ja läpinäkyvät harsostringit tilalle. Eteerisen mieshierojan repertuaariin kuului myös rintojen/rintalihasten hierominen.

Lopuksi pääsi saunaosastolle, ja terassille tuotiin tamarindi-, porkkana- tai esimerkiksi passionmehua.

Spa on auki 10.00–22.00, ja siellä tarjotaan mm. rintasyöpää ehkäisevää rintahierontaa (!) ja hedelmällisyyttä edistävää hierontahoitoa. Myös kuppausta (imukupeilla), aromaterapiaa ja kuumakivihierontaa on tarjolla

3. Erinomainen ruoka

Kampalassa saa kokemuksieni perusteella erinomaista ruokaa.

Erityisesti muistan chili-valkosipuli-katkaravut ravintola Cafesseriessä (niin ikään kauppakeskus Acasian yhteydessä).

Niitä ei löydy listalta, vaan ovat tilattavissa erikseen. Paras ja maukkain ateria ehkä koskaan. Hyvä ravintola Kampalassa, mutta melko kallis – pääruoat noin 10 €.

Muulla syö edullisemmin.

4. jumia

Jumia on ruoan kotiinkuljetuspalvelu.

Hyvä idea, toteutus heikko – ainakin omien kokemusteni perusteella.

Tilasin perjantaiaamuna 80 litraa vettä express-toimituksena, ja vei 7 tuntia ja noin 15 puhelua saada ne perille. Vesiä ei tuotu ovelle, vaan kannoin ne itse kolmanteen kerrokseen.

Samassa tilauksessa olleet oluet tuotiin perille jo kahdessa tunnissa – on tainnut joku muukin suomalainen tilata heiltä Tuskeria pikatoimituksena perjantaiaamuna kello 10.

Jumia tuo kotiin myös ravintola-annoksia, mutta ei välttämättä sitä, minkä olet tilannut.

Tilasimme yhtä aikaa kasvispizzan ja kinkkupizzan. Sähköpostiin tulleessa tilausvahvistuksessa kasvispizza oli vaihdettu lihaversioon, koska ravintola oli itsenäisesti vain päättänyt näin.

Kannattaa siis seurata tilausvahvistuksia, mitä tulee sekä tekstiviesteissä että sähköpostissa, ja varautua maksamaan kuljettajalle tasaraha. Vaihtorahaa ei välttämättä ole.

5. Yamasen – ravintola, myymälä ja tapahtumapaikka

Japanilainen ravintola Yamasen tarjoilee erinomaista sushia ja tempuraa.

Lisäksi rakennuksessa järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten savenvalantakursseja.

Tämä paikka on erittäin siisti ja viihtyisä. Kun pihapuusta tipahti yksi lehti, riensi eräs japanilaistaustainen nainen siirtämään sen heti pois rikkalapiolla

6. Victoriajärvi

Victoriajärvi on eeppinen näky.

Siinä ei tosin kannata uida parasiittivaaran takia.

Rannalle päästäkseen (Kampalassa) on kuljettava erään resortin läpi. Sunnuntaisin ja juhlapäivisin porttivahdit pyytävät noin euron pääsymaksun.

Jäin ranta-alueen vessaan jumiin 20 minuutiksi, mikä ahdisti etenkin omaa vessavuoroaan odottavia vapaapäivän viettäjiä. Myös minulle tämä aiheutti aavistuksen epämiellyttäviä Uganda kokemuksia.

7. Ystävälliset virkailijat ja maksuton kantoapu lentokentällä

Muista ottaa keltakuumekortti mukaan saapuessasi Ugandaan!

Et välttämättä pääse muuten maahan.

Kaikkien näiden vuosien ja reissujen jälkeen unohdin ottaa tämän tärkeän kortin mukaan, mutta onneksi mies lähetti WhatsAppiin siitä kuvan.

Tarkastaja oli hyvällä päällä: hän vain vilkaisi puhelintani ja kysyi, yritänkö olla fiksu, mutta päästi kuitenkin viisumijonoon ja sitä kautta maahan.

Ugandan viisumin hinta on muuten 50 $.

Mieleeni jäi myös se, että kantoavun ainakin kylttien perusteella pitäisi olla maksutonta.

Kantoapua ei tosin tarvitse, jos matkustaa pelkillä käsimatkatavaroilla. Hyvän pakkauslistan tätä varten löydät tästä artikkelista.

8. Somevero

OTT, Facebook ja WhatsApp maksavat muutaman sentin päivässä, sillä somesta pitää maksaa veroa Ugandassa.

Jos siis haluat jakaa Uganda kokemuksia reaaliajassa, käy ostamassa paikallinen SIM-kortti ja maksa itsellesi mahdollisuus käyttää somea.

9. Malaria

Voi tosin olla, että sain sen vasta koneen vaihdon aikana Nairobissa.

10. pierupanna

Jos lennät Ugandaan Kenyan Airwaysillä, kannattaa seurata, onko pierupanna saanut lainvoiman.

Iltalehti kertoi 17.9.2019, että kenialaispoliitikko haluaa kieltää piereskelyn lentokoneessa, aiheuttaahan se muun muassa väkivaltaisia välikohtauksia ja hätälaskuja.