Sen lisäksi, että München on kaunis kaupunki itsessään, on se matkakohteena loistava myös sen vuoksi, että sen ympäristöstä löytyy useita huikeita päiväretkikohteita. Valinnanvaraa siis löytyy, ja hieman myös vaikeutta. Itse ponnistelin tovin Neuschwansteinin linnan ja Itävallan Salzburgin välillä, mutta lopulta valinta oli helppo. Salzburgiin tulee todennäköisesti mentyä joka tapauksessa, mutta jos linnan olisi nyt jättänyt väliin, se olisi saattanut jäädä lopullisesti näkemättä. Linnalle siis mentiin. Eikä kyllä yhtään harmita!
Neuschwansteinin linna on Saksan suosituimpia nähtävyyksiä ja siellä vierailee vuosittain yli miljoona turistia.
Linnan rakennutti itselleen 1800-luvun lopulla Baijerin kuningas Ludwig II .
Linna on toiminut esikuvana Prinsessa Ruususen linnalle Walt Disneyn elokuvassa.
Neuschwansteinin linna löytyy tarkalleen ottaen Schwangaun kylästä, noin kahden tunnin päästä Münchenistä. Paikan päälle pääsee joko valmiilla retkellä, tai vaihtoehtoisesti tietysti omatoimisesti. Me valitsimme tällä kertaa jälkimmäisen vaihtoehdon ja matkaan lähdimme junalla.
Retken ensimmäinen etappi oli matkata junalla Münchenistä Füsseniin. Tälle matkalle kannattaa muuten ehdottomasti hankkia Bayern Ticket – lippu, jolla matkustat koko Baijerin alueella yhden päivän ajan todella edulliseen hintaan. Kahdelle tuo lippu kustansi 31 euroa, ja tuolla siis teimme junamatkan edes takaisin. Ei huono.
Vinkiksi myös tässä kohdin, että mikäli päädyt samaan vaihtoehtoon, kannattaa junalle todellakin tulla ajoissa. Bayern Ticket on arkisin voimassa klo 9 eteen päin ja näin ollen klo 9.52 juna Münchenistä Füsseniin on ensimmäinen, johon se käy. Ja kuten arvata saattaa, tämä on myös juna, johon moni muukin haluaa. Me olimme paikalla klo 9.30 ja jo tuolloin junassa oli väkeä paljon. Istumapaikat löysimme kuitenkin vielä helposti, mutta kaikille niitä ei suinkaan riittänyt. Osa joutui seisomaan.
Mutta nyt vihdoin matkaan! Pari tuntinen junamatka Münchenistä Füsseniin sujui oikein mukavasti. Matkan saimme nauttia nätistä saksalaisesta maisemasta – pienistä kylistä ja myöhemmin kauniista maalaismaisemista lehmineen. Loppumatkasta maisemaa kehystämään ilmestyivät vielä upeat lumihuippuiset Alpit.
Füssenistä Schwangau’hun on vielä lyhyt bussimatka. Punaiset bussit näkyvät alhaalla kuvassa oikealla ja niihin käy myös tuo sama Bayern Ticket.
Jos haluaa varmistaa paikkansa ensimmäisissä busseissa, kannattaa jonoon käpytellä reippaasti. Seuraavia autoja kun joutui toven odottamaan. Tai sitten voi tietty mennä taksilla.
Schwangaun kylä oli varsin idyllisen näköinen eikä vielä tähän aikaan vuodesta mitään älytöntä ruuhkaakaan ollut. Vaikkakin väkeä toki paljon liikenteessä näin kauniina päivänä olikin.
Me emme pitäneet kiirettä linnalle pääsyn kanssa vaan istuimme ensin rauhassa alas tuopillisille. Vähän bratwurstiakin meni sivussa pieneksi huikopalaksi! Todella postiivinen yllätys oli se, että monesta muusta turistimestasta poiketen, täällä ei rahastettu. Hinnat olivat jopa halvemmat kuin Münchenissä!
Täältä alhaalta ylös linnalle voi joko kävellä, mennä hevoskyydillä tai bussilla. Näin hellepäivänä me päätimme säästää voimiamme ja reilusti yli puolen tunnin hikisen ylämäen kapuamisen sijaan valitsimme helpon bussikyydin.
Bussille jonottaessa ihastelimme kylän toista linnaa, Hohenschwangauta. Ja japanilaisten hellehattumuotia!
Jos olet nähnyt linnasta otettuja kuvia, on ne hyvin todennäköisesti otettu Marienbrücke nimiseltä sillalta. Ja tuonnehan mekin sitten heti ekaksi suuntasimme! Sillalle on vain muutama askel tuolta pysäkiltä, jonne bussi ylhäällä jättää.
Vuoristossa kun ollaan, voitte varmaan arvata, että siltakin on korkealla. Mä olin jopa jo etukäteen kotona tsempannut itseäni, että tuonne se on sitten vaan rohkeasti mentävä! Ihan tuo korkeus ei omista kuvista välity, mutta kiinnostuneille kuvia löytyy esim. Googlen kuvahaun tuloksissa.
Meillä mies kärsii kovasta korkeanpaikan kammosta, joten suuntasin ensin sillalle ihan itsekseni. Ja kyllä, vähän se ikävästi notkahteli. Tämä johtui varmasti myös siitä, että kaikkihan tuolta täydeltä bussilta tänne heti rynnivät. Ja moni näytti jäävän ihan tuohon sillan alkuun. Tunkua siis oli. Eli kannattaa odottaa hetki, ja antaa ruuhkan hieman helpottaa.
Marienbrückeltä linnalle aukeava maisema on mykistävä ja varsin vaikuttava. Upea. Juuri sellainen, minkä vuoksi tänne tultiin.
Ja kyllä, kannatti tulla! Todellakin!
Mittaa sillalla on juuri sen verran, että linnasta on mahdollista saada jossain määrin erilaisiakin kuvia kohtaa vaihtamalla.
Lähes kaikki ihmiset ottivat sillalla kuvat, ja lähtivät sitten takaisin samaan suuntaan, josta tultiinkin.
Mutta minäpä kerron teille, että jos matkaa jatkaa sillan yli aina toiselle puolelle saakka, lähtee sieltä polku vielä ylemmäs. Tuo polku johdattaa omalle pienelle näköalapaikalle, josta linnasta saa kuvia vielä vähän ylempää.
Tuolla se minäkin sitten urheasti ylös yksinäni kapuilin.
You can see the castle from up there?
Yes.
Is it a long way?
No. And it’s definitely worth it!
Ok. Thanks!
Vähän oli kuitenkin vastaan tulevilta varmisteltava, että oikeassa paikassa ollaan. Oli meinaan tässä kohdin todellakin turistimainen fiilis, kun ihan yksinäni tuolla tuntemattomassa maastossa samoilin!
Polku ylöspäin oli ihan suhteellisen hyvä, vaikkakin paikoitellen puunjuuria on paljon. Ja hyvä on muistaa, että ylös päin on helpompi kiivetä, kun tulla samaa reittiä alas.
Mutta siis hyvin pärjäsi tällainen sohvaperunakin tällä pienellä patikalla ja kuvatkin saatiin näpsittyä.
Jotkut taitavammat kulkijat jatkoivat matkaansa tästäkin vielä ylös päin, mutta itse en enää uskaltanut. Sen verran jyrkkää alkoi nousu oikeasti jo olla.
Ennen kuin jatketaan matkaa alas linnan pihalle, laitan tähän muutaman kuvan vielä täältä ylhäältä. Ei meinaan olleet maisemat huonot muutenkaan!
Eli kannattaa muistaa välillä katsella ympärilleen muihinkin suuntiin. Huoh… Kevät Alpeilla <3
Kulkua alemmas linnalle jatkaessa, aukeaa matkalla ihan huikean upea maisema alas tuonne Schwangaun kylään.
Sanoisin, että tässä on maisema, jolle saa taas vertaansa hakea.
Keltainen rakennus kuvissa keskellä on tuo aiemminkin kuvissa näkynyt Hohenschwangaun linna.
Tässä kohdin aletaankin myös olla jo melkein linnan pihamaalla.
Suosittu kuvauskohta oli myös tämä!
Sitten seuraakin päivän ainoat pettymykset.
Tiesin, että linnan kaunis punertava sisäänkäynti oli remontissa ja siten huputettu. Silti tämä harmitti kyllä.
Tiesin, että linnaan pääsee sisään vain ennakkoon ostetulla lipulla. Me emme sellaista ostaneet, koska emme linnaan sisälle halunneet.
En tiennyt, että linnan sisäpiha on ihan todella pieni. Tai ei ehkä niin pienikään, mutta siellä liikkuminen oli rajattu hyvin pienelle alueelle. Käytännössä me astelimme pihalle sisään, otimme muutaman kuvan ja lähdimme pois. Koko homma oli hoidettu minuuteissa.
Että siinä mielessä tänne itse linnalle tulon olisi voinut jättää melkeinpä kokonaan väliin. Mutta ollaanpa nyt sitten täälläkin todella käyty. Eikä vain tuolta ylhäältä ihailtu.
Ja kyllähän se täältäkin aukesi melkoisen upea maisema ympäristöön.
Niin se oli sitten tässä kohdin linnavisiitti pulkassa. Ei muuta kuin vuorelta takaisin alas bussilla, ja sitten vielä toisella bussilla takaisin Füsseniin.
Etukäteen olin hieman haaveillut, että reissulla jäisi aikaa sen verran, että ehtisimme kunnolla tutustua myös tuohon Füsseniin, joka niin kovin nätiltä vaikutti. No jäihän sitä aikaa, mutta sen verran oli helle meitä verottanut, että suuntasimme ainoastaan lähimmälle terassille…
Seuraavan suoraan Müncheniin menevän junan lähtöön oli aikaa vielä parisen tuntia, joten hyvin ehdimme teemaan sopiviin kuninkaallisiin oluisiin tutustua. Ja ihan vähän drinkkilistaankin..;)
Tämä oli päivä, jolloin matkaunelmista tehtiin taas totta.
Onnellisen turistin kippikset sille!
*****
P.S. Jos haluat jatkossa saada tiedon uusista postauksista heti ensimmäisten joukossa, kannattaa seurantaan klikkailla tästä blogin Facebook.
8 Comments
Ei sitten osunut suomalainen maailmanmatkaaja oppaaksi 🙂
http://ajt.iki.fi/blog/main/2016/07/03/a-job-with-a-view
No ei osunut tällä kertaa 🙂
Saksan linnoja on tullut jo kierrettyä lukuisia, mutta tuonne asti en ole vielä päässyt. Toisaalta näitä kuvia turistimassoista katsellessani, ei niin paljoa harmitakaan. Mutta ovathan nuo vuoristomaisemat jotain aivan upeaa, sitä en kiellä! Ehkäpä siis Saksan Alpit muuten voisivat minua houkutella, mutta en mä(kään) kyllä mitään pääsylippua etukäteen alkais varaamaan. Saksan linnoista mun mielestä ihan yhtä upeita ovat esimerkiksi Eltz Moselilla ja Drachenburg Königswinterissä Reinin varrella. Siis itse linnana, maisemat eivät ehkä ihan yhtä silmiä hiveleviä. Eikä tarvitse jonotella.
Joo maisemat oli kyllä hulppeat, mutta väkeä tosiaan riitti. Ja kesällä varmaan vieläkin enemmän… Ja kiitos vinkeistä, ehdottomasti pidetään nuo mielessä! 🙂
Hyviä vinkkejä ja upeat maisemat! 🙂
Tuonne minäkin haluan joskus päästä.
Kiitos Sisko! Toivotaan, että toiveesi toteutuu! 🙂 Ja pahoittelut, että vastaukseni kesti, jostain syystä en saanut kommentista ilmoitusta ja vasta nyt sen huomasin! 🙂
Vajaan neljän viikon kuluttua itsekin noissa maisemissa. Odotan innolla ja kiitos kattavasta tekstistä ja mahtavista valokuvista. En malta odottaa. Linnahulluna ihmisenä varmaan ostan piletin linnaan sisälle.
Kiitos sinulle Satu! On aina yhtä ihanaa kuulla, jos jutuistani on ollut iloa! <3 Oikein ihanaa matkaa teille! Ja pidetään peukkuja, että sää suosii linnapäivää! 🙂