Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

viinimatkailu

Viinitilavierailu Lissabonissa – Adega Mae

Lissabonissa kun ollaan niin ehdottomasti halusimme päästä käymään myös viinitilalla. Mutta valinnanvaikeus oli melko  iso, kun laittoi googleen ’Lisbon winery’. Lisäksi elämää helpottamaan olimme kiinnostuneita lähinnä paikoista, joihin olisi helppo päästä.

Tiesittekö muuten, että Airbnb:llä on myös retkiä ja elämyksiä, joita voi varata? Koska itse en tiennyt. Jossain vaiheessa googlailtuani törmäsin Joãon järjestämään puolipäiväretkeen. En tiedä, miten pukisi sen sanoiksi, mutta retki kokonaisuudessaan oli niin mieletön! Hintaa tuli 45€/aikuinen; päivä alkaa klo 9, jolloin hän tulee hakemaan Praça dos Restauradoresilta. Tämä sattui sijaitsemaan noin 2 minuutin kävelymatkan päässä hotelliltamme.  Meillä kävi siinä mielessä hyvä tuuri, että retkelle ei ollut ilmoittautunut muita, joten saimme yksityiset kyydit noin 40 min Lissabonin keskustasta sijaitsevalle viinitilalle.

Satuimme olemaan hieman etuajassa varatulta viinitilakierrokselta, joten hän vei meidät läheiseen paikalliseen kylään kahville. Oli melko autenttista, kun kaikki oli todellakin tehty ainoastaan paikallisia varten (kahvilan pitäjä ei tainnut edes puhua englantia). Saimme eteemme jotkin paikalliset leivokset, jotka piti osata tilata tiskin takaa ja siinä kulutimme hetken aikaa. Nam!

Tästä suuntasimmekin viinitilalle nimeltä Adega Mãe. Vaikkakin kyseessä on suhteellisen uusi tila, se ei meitä haitannut ollenkaan. Perheyrityksen tunnelma oli käsinkosketeltavissa, vaikka kaikki ei ollutkaan vanhaa. Retken hintaan kuului, että opas oli varannut retken meille ja toki itse viinitilakierrosta tai viinimaisteluita ei tarvinnut enää maksaa erikseen. Pääsimme kiertelemään ympäri tilaa ja näkemään, miten he tekevät viiniä. Rakennuksen ympärillä sijaitsivat suuret viiniköynnöspellot. Oli melko seesteistä kaupungissa olon jälkeen katsella eteen ja sivuille levittäytyviä vihreitä peltoja. Kierroksen jälkeen saimme maistaa kahta valko- ja kahta punaviiniä. Oppaamme oli myös järjestänyt meille maisteltavaksi hieman paikallisia naposteltavia sekä saimme vielä lopuksi viidennen lasin viiniä sen perusteella, mikä oli meidän lemppari.

Tästä hyppäsimmekin jälleen autoon ja matka kohti Lissabonia alkoi. Olimme perillä hotellilla noin klo 14. Jos mietin, mikä tästä retkestä teki niin erityisen niin pakko sanoa, että se oli ehdottomasti oppaamme João! Hän oli niin miellyttävä, asiantunteva ja halusi huolehtia jatkuvasti,  että meillä oli kaikki hyvin. Hän kertoi erittäin hyvällä englannilla viineistä ja ylipäänsä Portugalista, Lissabonista, ihmisistä ja historiasta ja mistä ikinä keksimme kysyä. Todella karismaattinen tyyppi! Ja uskon, että osittain hänen ansiostaan oma tykästymiseni Portugaliin kasvoi: hän antoi sanat ja taustaa niille fiiliksille, mitä itse olin kokenut Lissabonista (ja toki Portugalista yleisesti).

Retken hintaan kuului siis autokyydit edes-takaisin sekä viinitilavierailu 4 maisteluannoksella. Suosittelenkin erittäin lämpimästi Joãon järjestämää viinitilaretkeä! Hänellä on myös muita elämyksiä tarjolla, eli  ensi reissulla on ehdottomasti kokeiltava jotain uutta.

Voit myös seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin

Cavailemassa – vierailu Freixenetin viinitilalla

Jos mietin aikaa noin 10 vuotta taaksepäin, viini ei oikein edes maistunut suussani hyvältä ja kuohuviinit olivat vasta jotenkin suostuteltavissa makuaisteilleni puhumattakaan oluesta. Aika pitkälle on noista ainoastaan makeiden siidereiden ja drinkkien ajoista päästy. Toisaalta makuaistini on kokenut välissä melko avoimen ajanjakson, jolloin lähes kaikki maistuivat edes joten kuten, mutta nyt ollaan taas menty vähän nirsompaan suuntaan, milloin olen jälleen aika tarkka siitä, mitä kurkkuuni kumautan. Yhtenä ehdottomana lempparina tällä hetkellä on kuohuviinit – niistäkin olen kuitenkin tarkka, että mikä maistuu.

Suuresta matkustusinnostani huolimatta en ennen Barcelonan reissua ollut koskaan aikaisemmin käynyt viinitilalla. Mutta nyt kun suunnittelin meidän tyttöjen matkaa, tällainen päiväretkikohde tuli vastaan. Eipä siinä muuta kuin selvittelemään, mikä viinitila olisi houkuttelevin ja toisaalta, mihin olisi helpoin päästä julkisilla. Pienemmät viinitilat olisivat kiinnostaneet hieman enemmän tietynlaisen aitoutensa takia, mutta toisaalta näin ensikertalaiselle mikä tahansa olisi ollut hyvä todennäköisesti 😀

Googlailuiden kautta selvisi, että Freixenetin tilalle vaikuttaisi olevan kaikista helpoin päästä julkisilla + siellä olisi cavaa, joten päädyimme siihen. Useilla sivustoilla suositeltiin, että liput ostettaisiin etukäteen, joten näin mekin teimme. Lippu yhdelle aikuiselle (luonnollisesti) kustansi 12€ ja sillä sai 1,5h englanninkielisen kierroksen viinikellareihin sekä kaksi lasia kuohuviiniä. Liput ostin täältä, mutta niitä saisi ostettua muualtakin.

Retkipäivänä meidän kierros alkoi klo 11.30 ja paikalla olisi hyvä olla vähintään 10min ennen kierroksen alkua. Junamatka kestää noin 45min ja viinitila on todellakin välittömästi aseman vieressä, tulosuunnasta katsoen oikealla. Perille pääsee Renfe-junalla R4, joka kulkee puolen tunnin välein suuntaan Vilafranca del Penedes/Sant-Visenc de Calders, me hyppäsimme kyytiin Placa de Catalunyan pysäkiltä. Tarkemmat aikataulut R4:lle pystyy katsomaan täältä. Vaikka tuo onkin espanjaksi, aika yksiselitteisesti sinne voi tiedot syöttää, jonka jälkeen saa aikataululistauksen. Me hyppäsimme klo 10.13 Pl. Catalunyassa olevaan junaan (joka tosin oli myöhässä melkein 10min) ja olimme hieman klo 11 jälkeen perillä. Viinitilan aseman nimi on Sant Sadurni d’Anoia. Liput Renfe-junaan ostimme lähtöasemalta. Huomioitavaa, että metrolippuihin on erilaiset lippuautomaatit kuin näihin, mutta ne erottaa kyllä. Menopaluulippu maksoi yhdeltä 8,40€.

Vihdoinkin päästään itse kierrokseen: saimme sopivan selkeää englantia puhuvan oppaan vetämään ryhmäämme, joka koostui pelkästään suomalaisista ja briteistä – mitäköhän tästäkin pitäisi ajatella 😀 Alkuun katsoimme noin vartin mittaisen videon, missä kerrottiin, miten tila on alunperin 1914 perustettu kahden suvun kesken, millaisia vaiheita sillä on ollut ja miten se edelleen on perheyritys. Vaikka Freixenet on mielestäni aika massiivinen tehotuotantolaitos, oli erittäin mielenkiintoista kuulla, että esim. kaikki rypäleet poimitaan vielä käsin! Videon jälkeen lähdimme kiertämään viinikellareita ja kuulemaan tarkemmin heidän cavan valmistuksesta päätyen noin 90 metriä alemmas kuin mistä lähdimme. Vaikka Freixenetillähän on myös viinejä, tällä tilalla tehdään pelkästään cavaa.

Viinikellarin pohjilta hyppäsimme jonkinlaiseen junaan, joka kuljetti meidät erilaisten käytössä olevien tilojen läpi. Näimme mm. tilan, jossa pystyy varastoimaan 120 miljoonaa pulloa kerrallaan. Kierros päättyi maisteluihin. Olin alunperin lukenut, että hintaan sisältyisi vain yksi lasi kuohuvaa, mutta positiiviseksi yllätykseksi saimme myös toisen lasin. Näiden lisäksi paikasta olisi voinut ostaa lisää kuohuvalasillisia erittäin huokein hinnoin (alkaen 2€) sekä jotain pientä syötävää. Maisteluiden jälkeen ainoa ulospääsy oli kaupan kautta. Ovelaa antaa ihmisten ensin maistella kuohuvia ja sitten lähettää ostoksille 😉 Meidänkin mukaan tarttui muutama pullo ja tämän jälkeen suuntasimmekin takaisin junalle ja kohti Barcelonaa, jossa olimmekin jo klo 14 jälkeen.

Tykkäsin tosi paljon! Jos siis yhtään kiinnosta päiväretki ja cava, niin tänne kannattaa ehdottomasti mennä haistelemaan ja maistelemaan sekä – kuka tietää – ehkä jopa oppimaan jotain uutta, kuten allekirjoittaneelle kävi!

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin