Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Ravintolasuositus

Postikortti Riiasta

Viikonloppureissu Riiassa takana! Olen viimeksi käynyt kyseisessä kaupungissa reilut 20 vuotta sitten, joten olin hyvin avoin kaikelle. Tällä kertaa olimme vain yhden yön – ja tavallaan se tuntui nyt ihan riittävältä.

Kokemukset Riiasta olivat lyhyesti sanottuna ”monipuoliset” 😀 Oli paljon hyvää – esim. kaikki, mitä syötiin ja juotiin – mutta oli myös pettymyksiä – kuten yleisesti asiakaspalvelun taso melkeinpä kaikkialla. Aloitetaan positiivisesti, eli tässä tulevat Riian suositukseni:

  • Street Fries Kitchen: Kävimme täällä aamupalalla ensimmäisenä päivänä. Super hyvää! Ja annokset oli isoja. Lista on monipuolinen eli sopii mille aterialle tahansa. Palvelu oli ihan ok, hyvä englanti ja pystyi maksamaan kortilla.

(Amerikkalaisia pannukakkuja, turkkilaista jugua, granolaa ja marjoja!)

  • Easy Beer: Lauantain illallisravintola – suosittelen pöytävarausta. Ruokalista on melko geneerinen hamppareilla ja pizzoilla höystettynä. Mutta paikan erikoisuus on oluttarjoilu: ravintolassa on olutseinä, jossa on noin 20 hanaa, ja niistä saa itse hakea juuri sen verran kuin haluaa ja maksaa vaan siitä määrästä, mitä ottaa – eli on mahdollista esim. maistella useita vähän ja lopulta ottaa enemmän sitä mistä tykkää. Jos seurueessa on myös tyyppejä,  jotka haluaisivat juoda jotain muutakin, on ravintolassa myös muutamasta viinistä tarjolla sama homma. Ravintolalla on myös sisarpaikka Easy Wine, jossa konsepti on sama, mutta oluiden tilalla on lukuisia eri viinejä ja menu vähän ”hienompi”. Palvelu oli ok, hyvä englanti ja pystyi maksamaan kortilla.

  • Folkklubs Ala Pagrabs: Tämä olisi ollut ensisijainen toive lauantain illallista ajatellen, mutta sinne ei saanut enää pöytää, kun olin yhteyksissä, joten menimme tänne sitten sunnuntaina myöhäiselle lounaalle. Isot suosittelut; menemme ehdottomasti uudestaan, jos Riikaan vielä eksymme! Paikka on siis perinteinen latvialainen ravintola, jossa soi (useimmiten paikallinen) live-musiikki monena iltana viikossa. Ruoka on paikallista, annokset (todella) isoja ja edullisia – eikä rasvassa tai suolassa ole säästelty 😀 Palvelu oli hyvää samoin englanti ja korttimaksu toimi.

(Pääruoat eivät olleet esteettisesti yhtä kauniita kuin tämä jälkiruoka, missä olikin sitten kaikkea: marenkia, kermavaahtoa, suklaakastiketta, suolapähkinöitä, päärynää ja marjoja – diabetes, täältä tullaan :D)

  • Riga Beer District: Latviassa pannaan paljon olutta ja Riikaan onkin muodostunut oma alueensa paikallisille pienpanimoille. Kävimme tekemässä kierrosta ennen lauantai-illan päivällistä ja poikkesimme kolmeen eri baariin. Osassa lista koostui pelkästään juomista ja osassa oli myös kunnon keittiö isketty kylkeen eli sai juomien seuraksi pientä tai isompaa naposteltavaa. Jos olisi ollut enemmän aikaa, olisimme mieluusti tutustuneet näihin enemmän.

  • (Valkosipuli-)ruisleipä ja dippi: Tämä paikallinen herkku oli useassa paikassa tarjolla alkupalana tai naposteltavana. Maistelimme parissa paikassa ja oli hyvää!

  • No se vanhakaupunki! Huomasi, että Riika on panostanut vanhan kaupungin kunnostukseen, rakennukset olivat puhtaita ja muutenkin oli siistiä – tosi kaunista!

Sitten siirrytään niihin floppeihin:

  • Hotellimme Royal Square Hotel & Suites: Hotelli mainostaa itseään viiden tähden hotellina, mutta kokemus oli noin kolmen tähden luokkaa. Kun hotelliin astuu sisään, näky lupaa paljon – mutta siihen se sitten jääkin. Respan palvelu oli tylyä (kuitenkin odotusarvo oli viiden tähden kohtelusta), huone oli ihan tilava puolikattoikkunoilla höystettynä mutta lämmitys ei toiminut (huoneeseen oli kyllä tuotu erillinen patteri mutta kylpyhuone oli jäätävä kirjaimellisesti), kokolattiamatto oli kulahtanut ja muutenkin huonekalut olivat likaisenoloisia (tai olisiko se ollut jotain vanhaa pinttymää..), aamupala oli pieni ja aika perus (ei mitään erityisjuttuja, mehut olivat sokeriesanssilitkuja ja tuoreet asiat olivat vähän kuivia) – ei mielestämme vastannut sitä, mitä viiden tähden hotellin pitäisi kokonaisuudessaan kokemuksesta tarjota. Parasta majoituksessamme oli ehdottomasti sijanti, sijainti, sijainti!

  • Asiakaspalvelu kaupoissa: poikkeuksetta asiakaspalvelu oli todella huonoa kaikissa käymissämme kaupoissa ja kioskeissa; käymissämme ravintoloissa sen sijaan oli ihan ok asiakaspalvelua. Myyjät näyttivät siltä, että asiakkaana häiritsen heitä todella paljon, ei tervehditty tai kiitelty, toisinaan myyjät eivät sanoneet mitään muuta kuin ehkä mumisivat hinnan katsoessaan kassakonetta.

Matkustaminen Riikaan on todella helppoa: lennot kestävät noin tunnin ja kentältä pääsee keskustaan bussilla (nro 22 ja 322) 20-30 minuutissa. Liput maksavat etukäteen ostettuna 1,15€ (kentällä on esim. Narvesen-kioski, josta lippuja voi ostaa + kyseisiä kioskeja on kaupungin keskustassakin useita) ja kuskilta ostettuna 2€. Taksillakin toki pääsee, mutta siitä meillä ei ole kokemusta.

Vanhakaupunki on aika helppo ottaa haltuun. Meillä ei ollut kunnolla mitään suunnitelmia reissullemme, kunhan vaan pyörittiin ja syötiin. Me emme juurikaan tehneet mitään ostoksia, mutta niistä kiinnostuneille vaihtoehtoja on paljon esim. useita ostoskeskuksia sekä Stockmann. Useissa lukemissani Riika-tärpeissä suositeltiin käymistä Riian kauppahalleissa ja tämän myös teimme. Paljon vaihtoehtoja tarjolla (tosin itsellä oli vähän neukkulafiilis..), mutta omat fiilikset menivät vähän siinä, kun kalatiskeillä oli myynnissä vielä elossa olevia kaloja kitumassa.

Lämpimämpinä kuukausina Riiasta saisi varmasti vielä enemmän irti, kun voisi istuskella terasseilla tai käyskennellä puistoalueilla. Tavallaan tykkäsin kaupungista, kunhan odotukset on asetettu kohdilleen ja voisin kuvitella meneväni uudestaan, jos kaipaisin rentoa irtiottoa – tosin tavallaan esim. Tallinna tarjoaa mielestäni melko samanlaisia kokemuksia vähän kalliimmalla tosin.

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin

Ravintolavinkit Müncheniin

Kesällä isoimpien hääsäästämisprojektien keskellä törmäsimme erittäin edullisiin Münchenin lentoihin. Ensimmäinen ajatus oli, ettei meidän pitäisi ostella mitään matkoja ennen kuin todennäköisesti elämämme isoimmat ”juhlat” on kustannettu. Mutta tämä ajatus jäi melko nopeasti toisen ajatuksen jalkoihin: Müncheniin ei liian usein tule suoria tarjouslentoja, jotka olisivat voimassa viikonloppuna. Joten lopputulos oli vähemmän yllättävästi se, että eräänä lokakuun torstai-iltana otimme suunnan kohti Bayerin pääkaupunkia.

Olemme käyneet kaupungissa aikaisemminkin, joten tällä kertaa pystyimme pitämään turistitouhut minimissään ja keskittymään olennaiseen: nauttimiseen. Meidän kohdalla se usein tarkoittaa viihtyisissä maisemissa palloilua sekä kulinaristisia nautintoja. Säiden suhteen meillä kävi todellinen tuuri ja pystyimme nauttimaan vielä terassien tarjonnasta.

Aamupala:

Ensimmäisenä aamuna lähdimme vanhaan kaupunkiin pyörimään ja etsimään aamupalaa. Päädyimme Cotidianon yhteen toimipaikkaan hyvin lähellä Karlsplatzia. Kyseessä on siis kahvilaketju, josta saa erilaisia aamupala-annoksia koko päivän.

En tiedä, suosittelisinko tätä kaupungin parhaana aamupalapaikkana, mutta meidän valitsemamme annokset olivat erittäin hyviä ja sijainti keskeinen. Ehkä parantamisen varaa voisi olla siinä, että annosten hintoja ei esim. näe netistä eli hintataso tuli yllätyksenä vasta paikan päällä. Ja siitä puheenollen, esim. edes lämpimät juomat eivät kuuluneet aamupala-annosten hintaan, mistä vähän miinusta. Paikka oli ihan täysi, vaikka kyseessä oli arkiaamupäivä eli viikonloppuisin yrittäisin varmasti varata pöydän. Korttimaksu onnistui ilman mitään ongelmia.

Sunnuntaibrunssi:

Sunnuntaille halusimme löytää tunnelmallisen ja maukkaan brunssipaikan, jossa voisimme käynnistää päivän rennosti. Ja se tosiaan löytyi! Nimittäin Cafe Reitschule (kyllä, kahvilan yhteydessä on ratsastuskoulu) vastasi kaikkiin meidän toiveisiimme – myös sellaisiin, mitä emme alunperin itsekään tajunneet esittää, kuten se, että syömisen aikana voi ihailla hevosia 😀

Kahvila tarjoaa kahdenlaista versiota: yläkerran kahvilassa saa tilata listalta erilaisia aamupala-annoksia ja alakerrassa tarjotaan isompi brunssi buffet-muodossa. Me luonnollisesti valitsimme jälkimmäisen. Tarjolla oli mm. erilaisia saksalaisia herkkuja (makkaroita, bretzeleitä jne.), tuorepuuroja, ostereita, leikkeleitä, juustoja, leipiä, hedelmiä, salaattipöytä ja jälkiruokia. Näiden lisäksi pöytiin tarjoiltiin kolmesta annoksesta valittava pääruoka. Niin ja mainitsinko jo, että brunssiin kuuluu myös rajaton määrä kuohu-, valko- tai punaviiniä, olutta sekä luonnollisesti kahvia, teetä ja mehuja. Tämän hinta oli 34,50€/aikuinen.

Kyseisen sunnuntain sää oli todellakin meidän puolella (aurnkoista ja +22C), joten pystyimme nauttimaan tämän kaiken ulkona – ja ihastella samalla niitä hevosia, jotka käyskentelivät vieressä. Suosittelen ehdottomasti tekemään pöytävarauksen. Ainakin tällä hetkellä buffer-brunssiin pöytävaraus onnistuu vain soittamalla, mutta he puhuivat ainakin nyt erittäin hyvää englantia. Myös korttimaksu onnistui ilman mitään ongelmia.

Biergarten:

Eihän sitä voi mennä Müncheniin käymättä biergartenissa. Meille oli jo edelliseltä reissulta jäänyt mieliin Englisher Gartenissa sijaitseva ’olutpiha’ lähellä kiinalaista tornia, joten löysimmekin itsemme täältä heti ensimmäisenä kokonaisena päivänä. Ideana on siis istua ulkona ja nauttia oluesta, saksalaisesta ruuasta, seurasta ja ulkoilmasta. Verrattuna muihin vastaaviin täällä biergartenissa oli hinnat hieman korkeammat, mutta litran olutta sai alle 9€ niin kyllä siinä hetken istuskeli ja nautti. Käteinen on kingi tässä paikassa. Heillä on todennäköisesti korttikonekin, mutta asiat menivät erittäin jouhevasti paperirahalla.

Suosittelen tätä biergartenia erityisesti kevät-alkusyksy välisellä aika-akselilla, että pystyy kunnolla nauttimaan ulkona istumisesta sekä luonnollisesti ympärillä olevasta valtavasta kaupungin keskuspuistosta. Pimeämpien sekä kylmempien kuukausien aikana on hyvä huomioida, ettei terassialueella oli lämpölamppuja eikä katuvaloja. En tosin tiedä, millaiset aukioloajat ovat kesäkauden ulkopuolella… Sunnuntaina kun olimme kävelyllä brunssin jälkeen, kuljimme tämän biergartenin ohi ja melkeinpä kaikki pöydät olivat täynnä iloisia viikonlopun viettäjiä ja joku paikallinen torvisoittokunta oli viihdyttämässä ulkoilijoita. Tunnelma vaikutti erittäin hyvältä, vaikka emme tällä kertaa jääneetkään ohikulkemista pidemmäksi aikaa.

Illallinen:

Haluan vinkata kahdesta illallisravintolasta, joihin voisin mennä samantien uudestaan.

Ensimmäisenä iltana päädyimme lämmittelemään Bohne & Malziin, joka sijaitsee vanhassa kaupungissa. Otimme molemmat gulassikeitot – erittäin hyvää -, mutta se syy, miksi kyseinen ravintola ansaitsee erityismaininnan, on ehdottomasti herkullisin Keiserschmarren, mitä olen syönyt! Jos kyseinen jälkiruoka on jäänyt kokematta, kannattaa todellakin maistaa, jos on Saksa-Itävalta-akselilla liikenteessä. Jälkkäri koostuu eräänlaisesta ’pannukakkumaisesta’ ruoasta, jota dippaillaan omenasoseeseen. Näin kuvailtuna siitä ei ehkä saa parasta mahdollista kuvaa, mutta ah! kun se on herkkua! Kortilla pystyi maksamaan erittäin kätevästi.

Toisena vinkkauksena Andy’s Krablergarten, sijaitsee noin 10min kävelymatkan päässä Karlsplatzilta. PARHAIMMAT SCHNITZELIT, MITÄ OLEN IKINÄ SYÖNYT! Kyseessä on ihan perisaksalainen ravintola, joka on erikoistunut schnitzeleihin: heillä on erillinen menu, jossa valitaan ensin schnitzel, mahdollinen kastike ja haluamansa lisuke. Ja kyseiset annokset ovat sitten valtavia, mutta niin taivaallisen hyviä! Eikä hinnalla pilattuja. Täällä kävi ainoastaan käteinen.

Hauska – tai oikeastaan vähemmän hauska – huomio, jonka teimme, oli, että saksankielellä sai nopeammin palvelua kuin englanniksi. Me siis molemmat osaamme sen verran kieltä, että ravintolatilanteet pystymme hoitamaan saksaksi. Kun astuimme ravintolaan sisään (meillä ei ollut pöytävarausta), meitä ennen oli jonossa toinen kahden hengen porukka – olivat aasialaisia, eivät puhuneet saksaa –  ja ravintola oli aivan täysi. Muutaman minuutin odottelun jälkeen yksi pöytä vapautui, tarjoilija lähestyi meitä ja kysyi saksaksi montako meitä on, johon vastasimme samalla kielellä. Ja minuutin päästä meidät ohjattiin pöytään meitä edellä olleiden ohi.

Viereisessä pöydässä istui jo intialainen pariskunta listat kädessä samaan aikaan kun istuuduimme omaan pöytäämme. Tarjoilija palasi noin 5 min päästä kysymään meidän tilauksen ja otti samalla viereisestä pöydästä. Me saimme sekä juomat että ruoat huomattavasti nopeammin kuin he. Eli selkeästi pientä suosimista oli havaittavissa. Mutta ei se kyllä poistanut sitä faktaa, kuinka hyvää ruoka oli! Ja aivan varmasti seuraavalla kerralla menen uudestaan, jos vaan mahdollista.

***

Se, mitä tällä kertaa jäi käymättä, on shamppanjabaari. Olimme selvitelleet uuden innostuksemme myötä, millainen Münchenin tarjonta tämän osalta on, ja löysimmekin yhden shamppanjaan erikoistuneen baarimyymälän. Mutta jääpähän jotain ensi kertaan.

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin

3 + 1 ravintolavinkkiä Tampereelle

Eräänä lokakuisena lauantaiaamuna lähdimme kotoamme Etelä-Helsingistä ajelemaan kohti Tamperetta tarkoituksena viettää pieni arjen irtiotto. Tuntui, että pääasiallinen tekemisemme oli kulinaristiset nautinnot, joista mielelläni vinkkaan teillekin!

1. Brunssi:

Olimme varanneet pöydän Cafe Pispalasta. Tämä kahvila/ravintola sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalan kaupunginosassa eli Tampereen keskustasta on muutama kilometri matkaa – tosin autolla kulkiessa se ei ole ongelma. Pispala näytti todella symppikseltä asuinalueelta eikä tämä kahvila todellakaan ollut ilmapiiriltään väärässä paikassa!

Vanhassa puutalossa sijaitseva Cafe Pispala tarjoilee viikonloppuisin äärimmäisen herkullisia brunssiannoksia. Kyseessä on siis pöytiintarjoiltavat annokset, joista suurin osa on rakennettu pannukakkujen ympärille (sellaisten ’american pancakes’ -tyyppisten). Ja HUH mitä pannukakkuja! Valehtelematta parhaimmat pannarit, mitä olen ikinä syönyt! Tosin kaikki muukin, mitä maistoin, oli aivan uskomattoman hyvää. Muutenkin ravintolan aamiaisbrunssi on valittu useita kertoja Tampereen parhaaksi – todellakin uskon sen! Tälle paikalle iso suositus!

2. Illallisravintola & viinibaari:

Lauantai-illaksi olimme varanneet pöydän Deli 1909 & Wine Barista: ruokalista vaikutti hyvältä, vaikka vaihtoehtoja ei olekaan ”liikaa”, eikä viinibaariosuuskaan varsinaisesti pahalta kuulostanut 🙂 Otimme molemmat pastat ja ainakin oma Cacio & Pepe -pastani oli äärimmäisen hyvää – nytkin suuni yrittää täyttyä kuolalla, kun vain ajattelenkin sitä -, eikä mieheni todellakaan valittanut omasta lohipastastaan. Ruokien seuralaisiksi maistelimme kumpikin laseittan sellaisia viinejä, jotka houkuttelivat. Omaan lasiini päätyi shamppanjaa sekä valkoviiniä kun taas mieheni pysytteli punaviineissä.

Paikka on erittäin tunnelmallinen, henkilökunta osaavaa viinien suhteen ja sijainti on Tampereen keskustassa. Olisipa Helsingissäkin vastaava!

3. Shamppanjabaari:

Innostuimme todella häämatkallamme shamppanjoista, ja iloksemme huomasimme, että Tampereella on juuri näihin juomiin erikoistunut pieni baari nimeltään Champagne Bar Santé. Illallisen jälkeen suuntasimme tänne vielä lasillisille. Santé on todella tunnelmallinen shamppanjabaari, jossa on aina muutama vaihtuva pullo auki laseittain juotavaksi ja sen lisäksi iso valikoima pulloja, joita voi tilata sellaisenaan. Omistaja on selvästi erittäin intohimoinen ja aiheeseen perehtynyt, ja pääsimmekin jakaamaan omaa innostustamme hänen kanssaan.

Lasien hinnat liikkuivat 13-15€ välillä ja ainakin tänä lauantaina oli avattuna sellaisia lajeja, mitä ei Alkosta välttämättä saa ollenkaan tai vähintään sellaisia, mitä ei laseittain myydä missään.

+ Aamupala (/hotellisuositus)

Majoituimme minilomamme aikana Lapland Hotels Tampereella. Hotellin palveluista emme hirveästi muuta ehtineet testata kuin huoneemme (tosi miellyttävä) sekä aamupalan (nam!). Aamupala on selvästi inspiroitunut Lapista (kuten koko muukin hotelli), mikä näkyi tarjolla olevissa vaihtoehdoissa (puolukkamehua, leipäjuustoa ja lakkahilloa, poromakkaroita, kuusenkerkkäjauhetta jne.).

Henkilökunta oli äärettömän palvelualttiita, kahvia ja teetä sai suoraan pöytään sekä erikseen pystyi tilaamaan munakkaita. Tarjolla oli perinteisiä juttuja (esim. munakokkelia ja pekonia) sekä vähän spessumpiakin (mm. erilaisia smoothieita ja niitä Lappi-juttuja). Uskoisin, että hyvin monenlaisella ruokavaliolla saa itsensä täyteen ja mieluisia juttuja.

Seuraavan kerran, jos/kun Tampereelle joku päivä menemme, niin tsekkaan ehdottomasti tämän hotellin varaustilanteen!

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin

Ravintolasuositus: Boulevard Social

Laitetaan heti perään toinen ravintolasuositus Helsingistä, tällä kertaa illallistamiseen. Noin muutama vuosi sitten kävin ystäväni kanssa kokeilemassa Bulevardilla sijaitsevaa Boulevard Socialia, sillä olin saanut siitä suosituksia muutamalta kaverilta. Ah ja uh, mitä makuja! Tämä oli myöskin ensimmäinen kerta, kun todella ymmärsin, mitä lisäarvoa siitä on, että sommelier suunnittelee ruokia täydentävät viinit. Kyseessä oli aivan mieletön kulinaristinen elämys!

Pikakelauksella voidaan nyt siirtyä tähän vuoteen ja erääseen heinäkuiseen tiistai-iltaan, jolloin satuin täyttämään 30. Halusin illallispaikaksi jonkun, missä ruoka olisi taivaallista ja missä ilmapiiri ei olisi liian juhlavaa muttei myöskään arkista. Eli fine dining -tason ruokaa muttei pönötystä. Melkeinpä heti mieleeni tuli Boulevard Social ja noin minuutti myöhemmin pöytävaraus oli tehty.

En ala keksimään pyörää uudestaan, joten tässä heidän oma kuvauksensa: ”Tervetuloa Helsingin kauneimman puistokadun varrelle nauttimaan ainutlaatuisia yhdistelmiä Kreikan, Libanonin, Tunisian, Marokon ja muiden Välimeren maiden keittiöistä. Pelkistetty, lämminsävyinen bistroympäristömme ja annostemme upeat intensiiviset aromit luovat täydellisen miljöön yhdessä vietettäviin hetkiin.

Me valitsimme Social Tasting -menun (66€) sisältäen 8 ruokalajia sekä puolikkaat sommelierin tekemästä viinipaketista, eli saimme maistaa kaikkia soviteltuja viinejä mutta määrät olivat puolikkaita. Tämä oli meille ainakin ihan tarpeeksi juotavaa, jos joku miettii, että puolittamalla määrät jäisi jotenkin jano. Seuraavaksi tulossa ruokapornoa, toivottavasti et ole nälkäinen 🙂

Nämä kampasimpukat kuuluivat molempien top3:een!

En yleensä ole erityisesti possun ystävä, mutta tämä nousi noin parhaimmaksi possuannokseksi, mitä olen itse maistanut – sen lisäksi tämä annos kipusi myös omaan top 3:een näistä 8 ruokalajista!

Kaikki oli erittäin NAM tässä karitsakebabissa ja fenkolissa ja erityisesti noissa eri ”tahnoissa”!

Sulhaseni fiilisteli tätä omena-mantelikakkua suuresti, ilmeisesti yksi hänen elämänsä parhaita jälkiruokia. Eikä itselläkään kaukana tuosta oltu!

Kaikki ruoka oli niiiiin hyvää, että vieläkin suu kostuu, kun katselee näitä kuvia. Pystyimme jopa tekemään yhden muutoksen ja vaihtaa toisen tartar-annoksen kasvisversioon, sillä en syö raakaa lihaa. Kaiken kaikkiaan oli erittäin ihana tapa viettää syntymäpäiviä! Suosittelen kyllä varaamaan pöydän, sillä jopa heinäkuisena tiistai-iltana paikka oli täynnä. Ah, ensi kertaa odotellessa!

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin