Pääsiäinen Pariisissa, kannattiko? Kuten otsikosta voi päätellä, niin kyllä kannatti! Seuraavaksi tulossa valtavasti Pariisi-fiilistelyä, kuvia ja vähän juttua myös keltaliiveistä.
Niin kuin aikaisemmassa postauksessasi kerroinkin, niin lähdimme pääsiäisen viettoon aina yhtä ihanaan Pariisiin. Lentomme lähti pääsiäisperjantaiaamuna klo 7.35 (pieni vinkki: ei ikinä kannata ostaa Air Francen lippuja, jos Finnair operoi… hirveä säätö!). Olihan se väsyttävää herätä niin aikaisin, mutta vastapainona koneemme laskeutui CDG:n lentokentälle jo aamukymmenen aikaan.
Hotellimme oli La Defencen kaupunginosassa sijaitseva Pullman La Defence. Kentältä pääsi näppärästi RER B:llä Chatelet-Les Hallesiin ja sieltä vaihto RER A:han, pari pysäkkiä ja oltiin perillä La Defencessa (metrolinjalla 1 olisi myös päässyt, mutta RER A oli huomattavasti nopeampi vaihtoehto). Huoneemme oli valmis samointein ja itseasiassa he antoivat meille huoneluokan korotuksen, mikä oli kiva yllätys! Uskon, että syy siihen oli, että hotelli ei ollut täynnä (sijainti business-alueella ja pääsiäisenä liiketoiminnat olivat varmaankin myöskin tauolla) ja tällä tavoin me ehkä tulisimme uudestaan majoittumaan heille… Mutta kuitenkin kiva juttu!
Hotelli oli saanut (nimellisesti) 5 tähteä. Huone oli oikein siisti, moderni ja pariisilaisittain iso, kylppärissä oli erilliset suihku ja kylpyamme, ja palvelu respassa oli todella ystävällistä. Se, mikä ei omasta mielestäni ihan vastannut viittä tähteä, oli aamupala, mikä on todella harmi, koska aamupalat ovat itselleni hotellimajoittumisissa iso juttu. Sanoisin, että jos lähtisin snobeilemaan niin aamupala oli neljän tähden hotellin tasolla – eli oikeasti kyse oli hyvin pienistä asioista 🙂 mutta siis kokilta sai käydä tilaamassa munakkaita, crepesejä, vohveleita jne., siellä oli erillinen mehupuristin, josta olisi halutessaan saanut tehdä tuoreista hedelmistä ja vihanneksista itselleen mehua, tarjolla oli luonnollisesti juuri täydellisiä croissantteja, juustoja ja muita leivoksia. Eli täyteen tuli kyllä.
Se, mitä siellä ei ollut, oli haudutettua teetä ja ravintolan henkilökunnan palvelussa oli parantamisen varaa. Pikku juttuja mutta kuitenkin. Hotellin sijainti oli todella kätevä, vaikka ympäristö ei ollutkaan tyypillisen romanttista Pariisia. Julkiset yhteydet olivat kuitenkin todella hyvät, vieressä oli valtava ostoskeskus ja siellä iiiiso ruokakauppa.
Perjantai:
Päästyämme hotellille, otimme pienen levon huoneessa mutta nälän siivittäminä päätimme olla laiskoja ja välttää mahdollisen nälkäkiukun, joten suuntasimme hotellimme vieressä olevaan ravintolaan syömään todella herkullisia galettesia (vähän niinkuin suolaisia lettuja). Nams! Lounaan jälkeen metrolla Concorden asemalle, josta lähdimme kävelemään Seinen vierustaa Eiffelin suuntaan.
Kävelimme Trocaderolle asti, fiilistelimme, kävimme lähiterassilla juomisilla (noin 20cl viiniä 5€), kävelimme toista reittiä takaisin Concordelle päin ja edelleen Champs-Elyseelle. Tässä kohtaa aloimme lähestyä jo myöhäisiltapäivää/alkuiltaa.
Päätimme ottaa metron takaisin ”kotiin” Riemukaarelta, käydä ostamassa lähikaupasta vähän juotavaa ja naposteltavaa ja istua ulkona ihmettelemässä. Siinä me sitten istuimme, kun kulman takaa alkoi saapua ihmisiä selkeästi valmistautumassa mielenosoitukseen ilmaston puolesta. Osalla oli keltaiset liivit, mutta myöhemmin kun luimme netistä uutisia, tämä mielenosoitus oli enemmänkin Green Peacen organisoima, ja joukossa sattui olemaan myös keltaliivejä mitä ilmeisemmin. Myös poliiseja alkoi saapua paikalle. Pääsimme heti niin sanotusti tunnelmaan 😀 Kun ”show” oli ohi, menimme ruokakauppaan ja ostimme huoneeseen vähän juustoa, viiniä ja muuta naposteltavaa iltapalaksi. Aamuherätys tuntui sen verran paljon, että päätimme vetäytyä nukkumaan ajoissa, jotta jaksaisimme varmasti seuraavat päivät.
Lauantai:
Heräsimme aikaisin ja saimme itsemme jo ennen aamukahdeksaa aamupalalle. Innoissamme odotimme tulevaa: tarkoitus oli mennä ikkunaostoksille Avenue Montaignelle, sieltä Rue Saint-Honorelle kaupoille, edelleen jatkaa matkaa Place Vendomen läpi kohti Oopperaa ja suuria tavarataloja. Tarkoitus oli vähän niinkuin keskittää ostokset lauantaille, koska pääsiäisen muista aukioloajoista ei ollut tarkkaa tietoa – toisin kuin kuvittelimme, kaikki kaupat olivat auki sekä sunnuntaina että pääsiäismaanantaina, että tämä valinta oli selkeästi väärä 😀 Olimme ostaneet kolmen päivän lipun julkisiin ja ajattelimme, sen avulla näppärästi suhata vaihtoja tarvittaessa… Noh ei ollutkaan sitten ihan niin näppärää.
Mainitsinko jo, että lauantait ovat tyypillisesti keltaliivien mellak.. anteeksi mielenosoitusaikaa? Tässä vähän tarkempaa tietoa, mitä silloin oli käynnissä. Me emme olleet niillä alueilla, mutta koska Pariisissa oltiin varauduttu isompaan riehumiseen, tarkoitti se, että tietyt kadut olivat suljettuja sekä autoilta, kävelijöiltä että julkiselta liikenteeltä, ravintolat, kahvilat sekä kaupat olivat laittaneet ovensa kiinni tietyiltä alueilta… Eli alkuperäinen suunnitelmamme ei nyt sitten ihan onnistunutkaan haluamallamme tavalla.
Pääsimme sentään hotellilta pois RER A:lla, mutta haluamamme pysäkki ei ollut käytössä eli ohi mentiin halutulta alueelta ja pahasti. Sieltä saimme vaihettua metroon, jolla pääsimme yhden pysäkin eteenpäin ennen kuin tuli ilmoitus, ettei se mene pidemmälle. Noh ei muuta kun jalkaisin liikkeelle vain huomataksemme, että kadut oli suljettu (joten jalkareittimme kiersi todella paljon). Lopulta kuitenkin pääsimme Avenue Montaignelle mutta kaikki liikkeet olivat kiinni. Noh ei siinä, seuraavaksi kohteeksi Rue Saint-Honore -> jalkaisin, mutta erittäin ison kiertämisen kautta. Kun pääsimme sinne, huomasimme, että noin 80% kaupoista oli kiinni. Jatkoimme matkaa Place Vendomelle ja sielläkin kaikki oli kiinni.. Edelleen jatkoimme jalkaisin Oopperalle ja siitä ohi Galleries Lafayttelle – ja se sentään oli auki! Vähän edes yksi osa suunnitelmaa toimi 😀
Olimme lähteneet hotellilta klo 10 ja kun aloimme olla valmiita tavaratalosta, kello oli lähempänä klo 18. Aamupalan voimalla vedettiin edelleen. Eli kaiken sen kävelyn ja haahuilun jälkeen meillä todellakin alkoi olla nälkä. Siitä tulikin seuraava pulma: tavaratalojen lähellä oli paljon kalliita ravintoloita ja halusimme ehkä jotain muuta kuin niin hienostelevaa tarjontaa. Metrolla taas noin yksi pysäkki eteenpäin, tarkoituksena nousta ylös ja etsiä sieltä joku kiva ravintola. Mutta mutta eihän sekään niin yksinkertaista ollut, sillä ranskalaisilla on sellainen kiva tapa laittaa ravintolat kiinni klo 15-19 väliseksi ajaksi. Eli joo, kävelimme eteenpäin toivoen, että joku olisi auki. Vähän mielessä kummitteli myös yksi ravintola, josta olin saanut suosituksia. Se oli lähellä Champs-Elyseetä, ja sieltä missä sillä hetkellä olimme, oli kävelyä kyseiseen ravintolaan noin 30 min. Päätimme lähteä kävelemään sitä kohti ja jos matkalta löytyisi joku kiva, menisimme siihen.
Päivän paras saavutus oli se, kun saavuimme Relais de l’Entrecote -ravintolan eteen 19.05 – se oli auennut 5 min aikaisemmin – ja saimme pöydän ulkoa! En ole varma, pystyykö tuonne tekemään pöytävarauksia, mutta jos pystyy niin suosittelen sen tekemään. Tai sitten saapumaan paikalle heti kun ravintola aukeaa niin kuin me teimme. Nimittäin ravintolaan oli jatkuvasti jonoa, kun siinä ruokailimme eli muutkin tietävät paikasta.
En edes muista, milloin edellisen kerran olisi ollut niin voittajafiilis kuin tänä hetkenä. Tämä on siitä erilainen ravintola, että heiltä saa ainoastaan yhtä ruokaa eli ruokalista koostuu ainoastaan viineistä ja jälkiruuista. Tarjoilijan ainoa kysymys siis on, millaisella kypsyysasteella haluaa oman lihansa.
Ateriaan kuuluu alkuruokasalaatti ja pääruuaksi entrecote-pihviä ranskalaisilla. Esillepano on hyvin vaatimatonta, mutta kaikki erittäin maistuvaa! Pääruokaa tulee myös automaattinen santsikierros eli vatsan sai todellakin täyteen. Tähän kylkeen pullo talon punaviiniä ja yhtäkkiä kaikki päivän vaikeudet tuntuivat paljon pienemmiltä. Annos (salaatti ja pääruoka santsikierroksineen) maksoi 26,50€/henkilö eli ei ollenkaan paha mielestäni.
Päivällisen jälkeen lähdimme kävelemään Champs-Elyseelle ja sieltä erityisenä kohteen Ladureen myymälä, koska pitihän sitä jälkiruokaa saada. Nappasimme macaronsit mukaan ja suuntana hotelli. Päivän kohellukset olivat tässä kohtaa jo kaukainen muisto.
Sunnuntai:
Uusi päivä, uusi mieli! Aamupalan jälkeen kävimme nopeasti lähiostarilla mm. Sephorassa sekä ruokakaupassa ja siitä lähdimme takaisin Trocaderolle, kävelimme sieltä alas Eiffel-tornin edustalla olevaan puistoon ja nautimme maisemista. Tämän jälkeen suuntana Jardin du Luxemburg ja ihana piknik – tämä oli kyllä yksi lempparitekeminen tältä reissulta.
Metro vaan alle, jäimme Mabillon-pysäkillä pois ja vaikutelma tästä kaupunginosasta oli todella positiivinen (ehkä seuraavalla reissulla voisi majoittua täällä?). Kävimme vielä viimeistelemässä piknik-eväämme ruokakaupassa sekä paikallisessa Patisserie/Boulangeriessa ostamassa jälkiruokaleivokset. Ja kohti puistoa!
Söimme pariinkin otteeseen tuota Comte-juustoa se oli tosi hyvää. Lisäksi nuo leivokset.. niin kyllä se vaan niin on, että ranskalaiset osaa keittiöhommat.
Erittäin nautinnollisen ruokailun jälkeen päätimme kuitenkin käydä niillä ikkunaostoksilla Avenue Montaignella (oi jospa oisin rikas niin tuolta olisi lähtenyt mukaan paljon ihania juttuja), kävelyn jälkeen lähdimme etsimään illallisravintolaa Maraisin kaupunginosasta. Ja erittäin hyvä ravintola löytyi sieltäkin: Au Bouquet Saint-Paul! Ruuan jälkeen vielä iltakävely Chatelet-Les Hallesiin ja RER A:lla kotiin.
Maanantai:
Lähtöpäivä! Luovutimme huoneen ja lähdimme kohti Notre Damea. Olihan se mielenkiintoista nähdä, miltä vähän alle viikko sitten palanut katedraali tällä hetkellä näytti. Pelkäsin etukäteen, että tuhoja olisi ollut enemmän, mutta ulospäin rakennus ei näyttänyt _niin_ palaneelta kuin aikaisemmista uutiskuvista olisin kuvitellut.
Notre Damelta lähdimme Latinalaiskortteliin kävelemään, nappasimme kaupasta viiniä ja tarkoitus oli mennä Seinen rannalle sitä nauttimaan. Emme kuitenkaan löytäneet itseä miellyttävää paikkaa (siinä vierustalla oli täyttä, olisiko muillakin ollut samoja suunnitelmia kuin meillä…), joten jatkoimme matkaa aina Jardin des Tuileriesille asti. Tiedostimme toki, että siellä olimme pelkästään turistien ympäröimänä (eli autenttisesta pariisilaisesta kokemuksesta se oli kaukana) mutta puitteet olivat niin kauniit + siellä ei tarvinnut istua maassa. Viihdyimme täällä auringosta ja punaviinistä nauttien niin kauan, että ehdimme tämän jälkeen vain kävellä sieltä Champs-Elyseelle (viimeiset Pariisi-fiilistelyt) ennen kuin piti lähteä hakemaan matkatavaroita hotellilta ja suunnata lentokentälle.
Mitä jäi käteen:
- Siellä oli kevät – tai kesä, ainakin suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Nimimerkillä aurinkovoidetta olisi pitänyt jo olla mukana
- Pääsiäinen ei turistin näkökulmasta näkynyt muuten kuin kaupoissa myytävien suklaamunien määrässä – eli kaikki toimi ja oli auki
- Kaikki ruoka oli niin hyvää! Tosin ei mitenkään voisi aina syödä sellaista ruokaa, mitä tuolla oli tarjolla ellei ole halukkuutta kuolla alle 40-vuotiaana
- Todella hyviä viinejä saa ruokakaupasta noin 5€ hintaan!
- Tulipahan ainakin käveltyä ja paljon. Onneksi oli tennarit mukana. Tosin sandaalit olisivat olleet varmasti viileämmät ja vähemmän hiostavat 😀
- Näin kahdennenkymmenennenännännen Pariisi-kerran jälkeen vieläkin tuntuu, että aika loppui kesken. Mutta kuten sulhaseni sanoi, se taitaa aina olla sellainen olo kun lähtee lempipaikasta: aina voisi vielä jäädä ja tekemistä riittäisi 🙂
- Pariisi <3 aina ja ikuisesti niin ihana! Vaikka kertaakaan aikaisemmin en ole lauantain kaltaisia vastoinkäymisiä kohdannut millään matkallani, olen silti valmis menemään takaisin – tosin ehkä jatkossa miettisin mielenosoituspäivän tekemisiäni tarkemmin…
Voit myös seurata matkojani lähemmin:
instagram // Blogit.fi // Bloglovin
