Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

matkablogi

Postikortti Riiasta

Viikonloppureissu Riiassa takana! Olen viimeksi käynyt kyseisessä kaupungissa reilut 20 vuotta sitten, joten olin hyvin avoin kaikelle. Tällä kertaa olimme vain yhden yön – ja tavallaan se tuntui nyt ihan riittävältä.

Kokemukset Riiasta olivat lyhyesti sanottuna ”monipuoliset” 😀 Oli paljon hyvää – esim. kaikki, mitä syötiin ja juotiin – mutta oli myös pettymyksiä – kuten yleisesti asiakaspalvelun taso melkeinpä kaikkialla. Aloitetaan positiivisesti, eli tässä tulevat Riian suositukseni:

  • Street Fries Kitchen: Kävimme täällä aamupalalla ensimmäisenä päivänä. Super hyvää! Ja annokset oli isoja. Lista on monipuolinen eli sopii mille aterialle tahansa. Palvelu oli ihan ok, hyvä englanti ja pystyi maksamaan kortilla.

(Amerikkalaisia pannukakkuja, turkkilaista jugua, granolaa ja marjoja!)

  • Easy Beer: Lauantain illallisravintola – suosittelen pöytävarausta. Ruokalista on melko geneerinen hamppareilla ja pizzoilla höystettynä. Mutta paikan erikoisuus on oluttarjoilu: ravintolassa on olutseinä, jossa on noin 20 hanaa, ja niistä saa itse hakea juuri sen verran kuin haluaa ja maksaa vaan siitä määrästä, mitä ottaa – eli on mahdollista esim. maistella useita vähän ja lopulta ottaa enemmän sitä mistä tykkää. Jos seurueessa on myös tyyppejä,  jotka haluaisivat juoda jotain muutakin, on ravintolassa myös muutamasta viinistä tarjolla sama homma. Ravintolalla on myös sisarpaikka Easy Wine, jossa konsepti on sama, mutta oluiden tilalla on lukuisia eri viinejä ja menu vähän ”hienompi”. Palvelu oli ok, hyvä englanti ja pystyi maksamaan kortilla.

  • Folkklubs Ala Pagrabs: Tämä olisi ollut ensisijainen toive lauantain illallista ajatellen, mutta sinne ei saanut enää pöytää, kun olin yhteyksissä, joten menimme tänne sitten sunnuntaina myöhäiselle lounaalle. Isot suosittelut; menemme ehdottomasti uudestaan, jos Riikaan vielä eksymme! Paikka on siis perinteinen latvialainen ravintola, jossa soi (useimmiten paikallinen) live-musiikki monena iltana viikossa. Ruoka on paikallista, annokset (todella) isoja ja edullisia – eikä rasvassa tai suolassa ole säästelty 😀 Palvelu oli hyvää samoin englanti ja korttimaksu toimi.

(Pääruoat eivät olleet esteettisesti yhtä kauniita kuin tämä jälkiruoka, missä olikin sitten kaikkea: marenkia, kermavaahtoa, suklaakastiketta, suolapähkinöitä, päärynää ja marjoja – diabetes, täältä tullaan :D)

  • Riga Beer District: Latviassa pannaan paljon olutta ja Riikaan onkin muodostunut oma alueensa paikallisille pienpanimoille. Kävimme tekemässä kierrosta ennen lauantai-illan päivällistä ja poikkesimme kolmeen eri baariin. Osassa lista koostui pelkästään juomista ja osassa oli myös kunnon keittiö isketty kylkeen eli sai juomien seuraksi pientä tai isompaa naposteltavaa. Jos olisi ollut enemmän aikaa, olisimme mieluusti tutustuneet näihin enemmän.

  • (Valkosipuli-)ruisleipä ja dippi: Tämä paikallinen herkku oli useassa paikassa tarjolla alkupalana tai naposteltavana. Maistelimme parissa paikassa ja oli hyvää!

  • No se vanhakaupunki! Huomasi, että Riika on panostanut vanhan kaupungin kunnostukseen, rakennukset olivat puhtaita ja muutenkin oli siistiä – tosi kaunista!

Sitten siirrytään niihin floppeihin:

  • Hotellimme Royal Square Hotel & Suites: Hotelli mainostaa itseään viiden tähden hotellina, mutta kokemus oli noin kolmen tähden luokkaa. Kun hotelliin astuu sisään, näky lupaa paljon – mutta siihen se sitten jääkin. Respan palvelu oli tylyä (kuitenkin odotusarvo oli viiden tähden kohtelusta), huone oli ihan tilava puolikattoikkunoilla höystettynä mutta lämmitys ei toiminut (huoneeseen oli kyllä tuotu erillinen patteri mutta kylpyhuone oli jäätävä kirjaimellisesti), kokolattiamatto oli kulahtanut ja muutenkin huonekalut olivat likaisenoloisia (tai olisiko se ollut jotain vanhaa pinttymää..), aamupala oli pieni ja aika perus (ei mitään erityisjuttuja, mehut olivat sokeriesanssilitkuja ja tuoreet asiat olivat vähän kuivia) – ei mielestämme vastannut sitä, mitä viiden tähden hotellin pitäisi kokonaisuudessaan kokemuksesta tarjota. Parasta majoituksessamme oli ehdottomasti sijanti, sijainti, sijainti!

  • Asiakaspalvelu kaupoissa: poikkeuksetta asiakaspalvelu oli todella huonoa kaikissa käymissämme kaupoissa ja kioskeissa; käymissämme ravintoloissa sen sijaan oli ihan ok asiakaspalvelua. Myyjät näyttivät siltä, että asiakkaana häiritsen heitä todella paljon, ei tervehditty tai kiitelty, toisinaan myyjät eivät sanoneet mitään muuta kuin ehkä mumisivat hinnan katsoessaan kassakonetta.

Matkustaminen Riikaan on todella helppoa: lennot kestävät noin tunnin ja kentältä pääsee keskustaan bussilla (nro 22 ja 322) 20-30 minuutissa. Liput maksavat etukäteen ostettuna 1,15€ (kentällä on esim. Narvesen-kioski, josta lippuja voi ostaa + kyseisiä kioskeja on kaupungin keskustassakin useita) ja kuskilta ostettuna 2€. Taksillakin toki pääsee, mutta siitä meillä ei ole kokemusta.

Vanhakaupunki on aika helppo ottaa haltuun. Meillä ei ollut kunnolla mitään suunnitelmia reissullemme, kunhan vaan pyörittiin ja syötiin. Me emme juurikaan tehneet mitään ostoksia, mutta niistä kiinnostuneille vaihtoehtoja on paljon esim. useita ostoskeskuksia sekä Stockmann. Useissa lukemissani Riika-tärpeissä suositeltiin käymistä Riian kauppahalleissa ja tämän myös teimme. Paljon vaihtoehtoja tarjolla (tosin itsellä oli vähän neukkulafiilis..), mutta omat fiilikset menivät vähän siinä, kun kalatiskeillä oli myynnissä vielä elossa olevia kaloja kitumassa.

Lämpimämpinä kuukausina Riiasta saisi varmasti vielä enemmän irti, kun voisi istuskella terasseilla tai käyskennellä puistoalueilla. Tavallaan tykkäsin kaupungista, kunhan odotukset on asetettu kohdilleen ja voisin kuvitella meneväni uudestaan, jos kaipaisin rentoa irtiottoa – tosin tavallaan esim. Tallinna tarjoaa mielestäni melko samanlaisia kokemuksia vähän kalliimmalla tosin.

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin

Shamppanjamatka Champagneen: Reims – Häämatkailu osa 2

Ensimmäinen häämatka kohde oli Champagnen maakunnan pääkaupunki, Reims. Ennen kuin mennään tarkemmin kohteeseen niin on todettava, että tykkäsimme kaupungista/maakunnasta aivan valtavasti – emme olleet itsekään täysin varautuneet siihen, kuinka me molemmat oikeasti tykästyimmekään 🙂 Yhteensä olimme Champagnessa 4 kokonaista päivää ja 2 matkapäivää (tosin lähtöpäivänä emme tehneet muuta kuin kävelimme paikalliseen boulangerieen ostamaan aamupalaeväät ja suuntasimme junalle): 2 päivää Reimsissä ja 2 päivänä teimme päiväretket Epernayhyn.

Eli häiden jälkeisenä maanantaina otimme suunnan Helsinki-Vantaalta kohti Pariisin Charles de Gaullen lentokenttää. Olimme etukäteen selvitelleet varmaankin kaikki mahdolliset tavat päästä lentokentältä Reimsiin: mietimme auton vuokraamista tai taksia, selvitimme busseja ja junia. Kaikista helpoin tapa oli ottaa TGV:n luotijuna suoraan lentokentältä Champagne Ardennen asemalle. Meni muuten kovaa: noin 140km matkaan kului 35min! Tältä asemalta oli 8 km Reimsin juna-asemalle ja olisi voinut vaihtaa junaa, että olisi päässyt perille asti. Me päätimme kuitenkin tässä kohtaa ottaa taksin suoraan hotellille. Ei jotenkin kiinnostellut vaihtaa junaa ja sieltä sitten 1,5km kävely matkatavaroiden kanssa hotellille. Juna maksoi reilut 30€/matkustaja ja liput olimme ostaneet jo etukäteen Suomesta; jos olisi vaihtanut junaa, hintaa olisi tullut noin 5€ lisää. Tästä heti vinkki vitonen: mieheni latasi Ranskan junaliikenteen sovelluksen puhelimeensa, jonka kautta pystyi näkemään aikataulut nopeasti sekä ostamaan liput. All in all, oli yllättävän kivutonta päästä lentokentältä Reimsiin! Myöskin Pariisista pääsee junalla suoraan Gare de l’Estistä Reimsin juna-asemalle. Toiseen suuntaan mentäessä (koska lentomme lähti Orlysta) pääsimmekin kokeilemaan tätä yhteyttä – ja sieltä sitten taksilla lentokentälle.

Ensivaikutelma oli tosi symppis! Vaikka elokuu onkin ranskalaisten lomakuukausi, niin ilmeisesti Reims ei ole paikallisten lomailukaupunki, sillä kaupungissa oli todella tyhjää. Tämä miellytti meitä todella paljon, sillä mihinkään ei ollut jonoa ja kaduilla sai kävellä ihan rauhassa. Miehenikin sanoi, että siellä oli turvallisempi olo kuin Helsingissä. Ja toki varmasti tiettyinä vuodenaikoina shamppanjat houkuttelevat paikalle turisteja, mutta esimerkiksi sadonkorjuu on vasta syyskuussa, joten elokuussa oli erittäin rauhallista myös turistien määrässä.

Hotellimme ei ollut ihan ydinkeskustassa, mutta se ei meitä haitannut. Pääkaduille käveli noin 10 minuuttia meiltä. Emme olleet ottaneet aamupalaa, eli hotelli toimi meillä ainoastaan nukkumispaikkana. Huone oli siisti, mutta erittäin isoa plussaa siitä, että huoneessa oleva minibaari/jääkaappi oli tyhjä, erittäin kylmä ja sinne mahtui ainakin 3 kpl 0,75l pulloa. Huoneeseenkin sai siis hyvin iltajuomia viilenemään 🙂 Huomasi myös, että ollaan shamppanja-alueella, sillä respasta olisi pystynyt ostamaan esim. Lanson-laatikoita 6 kpl 0,75l pulloa 140€ 😀

Kaupungin tunnetuin nähtävyys taitaa olla Notre Damen katedraali. Sitä on vaikea olla huomaamatta. Tässä pytingissä ovat Ranskan kuninkaalliset saaneet kruununsa. Kulttuurinnälkäisille Reimsissä on myös oopperatalo. Pääkadun varrella oli joitain ketjuliikkeitä, kuten Zara, H&M ja Sephora sekä Lafayette-tavaratalo, ja hieman sivummalla esim. Maje ja Sandro. Ei mikään ostoskaupunki sinällään, mutta emme me sitä Reimsiin menneet tekemäänkään.

Luonnollisesti myös useat tunnetut shamppanjatalot pitävät ”vastaanottoaan” Reimsissä, kuten Ruinart, Taittinger, Mumm ja Veuve Clicquot. Me halusimme painottaa tutustumiskierroksiamme enemmänkin sellaisiin shamppanjataloihin, jotka eivät ole Suomessa niin tunnettuja, joten noista emme käyneet yhdessäkään – vaikka esim. Mumm on meidän mielestä erittäin hyvää shamppanjaa, ja mikäli Ruinartille ei olisi maksanut niin valtavasti päästä kierrokselle (myöskään aika ei ihan antanut myöden tälle), olisin mieluusti nauttinut lasin heidän Blanc de Blancia. Reimsissä ollessamme teimme päivisin myös muuta kuin maistelimme shamppanjaa, joten olimme varanneet näille päiville 1-2 vierailua/päivä. Niin muuten, kierrokset kannattaa varata etukäteen. Toki varauksen voi tehdä suoraan talojen omilta sivuilta, mutta me koimme tämän sivuston erittäin avuliaaksi.

Shamppanjoiden hinnoista sen verran, että toki tilojen omista myymälöistä sai ostettua pulloja, mutta ihan paikallisesta Carrefourista löytyi myös valtavat valikoimat tätä herkkujuomaa suunnilleen samalla hinnalla kuin jos olisi ostanut suoraan tiloilta. Oli tunnettuja brändejä sekä jotain todella paikallisia. Kokeilimme omasta lähikaupastamme muutamaa hieman pienempää valmistajaa ja ne pullot maksoivat noin 13-15 € – eli sen verran, mitä me Suomessa maksamme kuohuviinistä, kun haluamme nautiskella kotona. Ja oli hyvää!

Reimsissä ollessamme kävimme maistelemassa seuraavissa shamppanjataloissa:

  • Pol Couronne: maisteluun kuului 3 lasia eri shamppanjaa ja se maksoi 18€/aikuinen
    • tykkäsimme heidän shamppiksistaan niin paljon, että ostimme yhden pullon kotiintuomisina
  • G.H. Martel & Co: maisteluun kuului 3 lasia eri shamppanjaa ja se maksoi 15€/aikuinen
  • Charles de Cazanove: maisteluun kuului 3 lasia eri shamppanjaa ja se maksoi 15€/aikuinen

Yleensä tuo kolmen maistelun setti sisälsi lasin talon nimikko brutia, yhden rosén ja yhden vintagen.

Aamupalat hoidimme yleensä jossain paikallisen leipomon yhteydessä olevassa kahvilassa. Yksi lempparipaikkamme tarjosi aamupalasetin, johon kuului croissant, puolikas patonki, vadelmahilloa, appelsiinimehu sekä kahvi tai tee. Hintaa tällä oli noin 6€. En valitettavasti ottanut sen nimeä ylös.. Pari kertaa kävimme myös Paulissa – heidän jättivaniljamakaronsit, nam!!!

Ranskassa on tapana, että ravintolat ovat auki lounasaikaan, sulkevat siitä ovensa ja avaavat ne jälleen päivälliselle klo 19. Ehkä jossain Pariisissa on mahdollista saada ruokaa klo 14-19 välissä, mutta Reimsin kaltaisissa pienemmissä kaupungeissa (puhumattakaan kylistä) oli illalliselle mentävä vasta klo 19 jälkeen.

Reimsissä on useita ravintolavaihtoehtoja eri ruokamaailmoista, mutta me halusimme ehdottomasti syödä ranskalaista ruokaa. Yhdeksi lemppariksi tulikin Brasserie du Boulingrin, jossa kävimme kaksi kertaa syömässä kolmen ruokalajin illallisen, joka maksoi 27€/syöjä. Tämän lisäksi otimme siihen kylkeen vielä punaviinipullon noin 16€:lla – tämä tiedoksi niille, jotka ovat kiinnostuneita hintatasosta.

Kaikissa käymissämme ravintoloissa oli englanninkielinen ruokalista. Olimme vähän etukäteen myös valmistautuneet siihen, että google-kääntäjällä olisi saanut suhailla joka paikassa 😀 Noin niinkun muutenkin niin pelkällä englannilla pärjäsi 95% kaikista tilanteista. Tosin osaan tositositosi perusalkeisranskaa, jolla pyrittiin hoitamaan ne asiat, mitä pystyi, niin voi olla, että paikalliset eivät viitsineet puhua meille englantia, kun kokivat, että ranskallakin pärjäämme. Mitään huonoa asennetta emme kohdanneet, vaikka toisinaan käytimme englantia. Reimsissä englannilla pärjäsi ehkä vähän takkuilevammin kuin Epernayssa, mikä varmaan kertoo siitä, että Epernayssa käy paljon enemmän turisteja.

Mutta AH! Reims oli ihana, ja haaveilemme jo nyt siitä, kuinka aiomme tehdä sinne matkan joskus tässä lähivuosina. Niin helppo sinne on Pariisista mennä, että ihan päiväretketkin onnistuvat. Seuraavana otan käsittelyyn Epernayn ja meidän päiväretket. Voit myös käydä lukemassa yleiset vinkkini Champagnen maakuntaan täältä. Kaikki muut häämatka-tekstit löytyvät Häämatka-kategorian alta.

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin

Ravintolasuositus: Miten olisi esimerkiksi Zum Beispiel?

Nyt seuraa ravintolavinkki Porvooseen. Kahdesti ollaan käyty, tosin aina vaan aamupalalla/brunssilla, ja tarkoitan tietysti Zum Beispieliä!

Yhtenä heinäkuun lomamaanantaina otimme auton suunnaksi Porvoon ja ensimmäisenä ohjelmanumerona oli luonnollisesti aamupala. Olemme aikaisemmin Porvoossa käydessämme kokeilleet muutamaa eri aamupalapaikkaa – lue täältä kokemukseni esim. Cafe Postresista – ja mielellään kokeilemmekin uusia paikkoja. Mutta viime kertaisen aamupalataivaan jälkeen oli meidän palattava tänne uudestaan!

Homman nimi on siis se, että listalta valitaan tietty lautasannos ja sen lisäksi settiin kuuluu lasi mehua, kahvia tai teetä sekä rajattomasti leipää. Ja uskokaa kun kerron, se leipä on taivaallista! Ongelmaksi sen kanssa tuli lähinnä se, ettei vaan jaksanut syödä niin paljon kuin olisi halunnut – koska tilatut annokset olivat myöskin suussasulavia ja isoja.

Poikaystäväni otti listalta Dagen Efterin ja itse otin Tiger Fritattan.

Oli aika raskas setti mutta eipä tarvinnut useisiin tunteihin syödä mitään. Edes Brunbergin putiikin ilmaiset maistijaiset eivät meinanneet mennä alas 😀

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin

Päivä Tallinnassa

Nyt oli päässyt kertymään melkein parin vuoden tauko edellisestä Tallinnan reissusta. Jossain vaiheessa saatoin käydä jopa kaksi kertaa vuodessa tekemässä minireissun naapurimaahan, joskus pelkän päivämatkan ja toisinaan yön yli.

Inspiraation tähän saimme ihan puhtaasti edullisesta päiväretkihinnasta: 12 euroa aikuiselta menopaluulippu Tallinkilta, check! Yleensä tapana on ollut ottaa melkeinpä se aamun ensimmäinen laiva, jotta maissaoloajan pystyy maksimoimaan; ja niin teimme nytkin. Aikaisemmin olemme aina ottaneet aamupalan  buffasta, mutta kokemukset siitä on olleet vähän vaihtelevat. Nyt itselle ensimmäistä kertaa lippuja ostaessa sai valita aamupalaksi Sparkling Breakfastin: aamiainen sisälsi mm. leikkeleitä, jogurttia, kakkua, lasillisen kuohuviiniä sekä pöytään tarjoiltuna lämpimän aamiaisannoksen. Pöydässä oli valmiina alkupalalautanen sekä lasi kuohuvaa, jogurttia, hedelmiä ja juomia (holittomia) sai hakea niin paljon kuin halusi. ”Alkupalan” jälkeen pöytiin tuotiin lämmin lautanen. Jälkkäriksi suklaakakkua ja kaurakeksejä. Tämä kaikki maksoi 18€ ja oli muuten hyvä! Huone oli todella rauhallinen, saimme oman ikkunapöydän ja syömisen jälkeen istuimmekin siinä siihen asti kunnes laiva oli perillä maissa. Jos menemme Tallinkilla vielä joskus niin tätä aamupalaa ehdottomasti uudestaan. Paljon miellyttävämpi kokemus kuin buffajonottaminen.

Noniin sitten jalkauduttuamme Tallinnaan lähdimme tuttuun tapaan kävelemään Rotermannia ja ”keskustaa” kohti. Kävimme ensin läpi ne kaupat, joissa aina tulee käytyä. Mitään ei tarttunut (onneksi) mukaan 🙂 siitä sitten jatkoimme matkaa vanhaan kaupunkiin. Täällä tulee about joka kerta käytyä ja silti siellä ihan mielellään pyörii – ainakin nyt näin parin vuoden tauon jälkeen. Kipusimme ylös katselemassa maisemia ja sitten rupesi jalat pyytämään taukoa + vähän myös jo janottamaan. Lämpöä oli siis ihan mukavasti ja aurinko paistoi. Kun yritimme tehdä matkaa alaspäin törmäsimme paikalliseen juoksukisaan. Näimme jo silmissä ne otsikot, kuinka kaksi suomalaista turistia törmäsivät maaliviivoilla juoksijoihin; koska luonnollisesti osuimme reitille juurikin ennen viimeistä loppusuoraa 😀 Ei onneksi törmätty kehenkään, koska paikallinen mummo onnistui huuteluillaan herättämään meidän huomion ennen kuin isompaa vahinkoa ehti tapahtua. Juuri sinä päivänä oli siis joku Tallinna-päivä menossa ja kaupungissa paljon tapahtumaa.

Lyhyt juomatauko ja sitten matka jatkui. Olimme pari vuotta aikaisemmin löytäneet kivan puiston ja sitä kohti oli nytkin jalat viemässä. Kävimme ruokakaupasta ostamassa vähän evästä ja parkkeerasimme itsemme penkille katselemaan ihmisiä ja nauttimaan päivästä.

Nälkä alkoi kurnia isommin iltapäivällä, joten suunta kohti Flammia ja ainoa, mitä voi sanoa on NAM! Siinä katosi nopeasti 2 suolaista liekkipiirakkaa (flammküchen) ja yksi makea. Olispa Suomessa jotain vastaavaa! Syömisen jälkeen siirryimme aurinkoon terassille ja viimeiset minuutit käytimme kukkaostoksilla: mukaan tarttui ruusuja ja liljoja. Tosi edullisia mutta kukkien pakkauksissa oli vähän parannettavaa.. Onneksi kotimatka oli lyhyt.

Kukkien oston jälkeen olikin aika siirtyä laivaan. Teimme tax free -ostokset ja siirryimme istumaan. Megastar-laivaan on nimittäin ilmestynyt valtava alue pelkästään istumista varten – aivan mahtavaa! Haimme Burger Kingistä purtavaa ja istuimme loppumatkan siinä. Paluumatka meni todella nopeasti ja kivuttomasti näin. Länsiterminaalista sitten vain osin jalkapelillä ja osin kaupunkipyörillä kotia kohti.

Keväinen Tallinna oli ihana ja koko päivästä sai energiaa. Ja edelleenkin unelmoin niistä flammkücheneista!

Voit myös seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin