Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

kesäkuu 2017

Tammelan monet kansallispuistot

Toinen sukumökkimme sijaitsee Hämeenlinnan ja Forssan välissä. Lähin ”iso kylä” on Tammela ja sinne hurauttaa autolla reilut 15 minuuttia. Mökillä tuli vietettyä viime kesänä kerrankin viikon loma – yleensä kerralla olemme olleet siellä pisimmillään pidennettyjä viikonloppuja. Miehelläni ei valitettavasti ollut samaan aikaan vapaata, joten jotta kummankaan ei tarvinnut olla yksin (ja mun hengailla vaan kotona koko lomaani), hän teki päivisin etätöitä, kun itse kehittelin erilaista tekemistä.

Nyt olikin mahdollista tutkailla lähialueita tarkemmin ja Google osasi kertoa, että lähistöllä olisi useita kansallis- tai luonnonpuistoja. Tällä reissulla kävin katsastamassa näistä kaksi.

Torronsuon kansallispuisto

Pitkospuiden alla rehottaa Suomen syvin suo! Onneksi luin tuosta vasta reissuni jälkeen – olisi voinut vähän enemmän horjuttaa pitkospuiden päällä kävellessä 😀

Alueella menee eri mittaisia reittejä tasamaalla, voi kivuta lintutorniin ihailemaan maisemia tai ottaa omat eväät mukaan nautittavaksi leiripaikalla. Esteettömyyskin on huomioitu hyvin – ottaen huomioon, että kyseessä on suoalue 🙂

Ensi kesänä otan mustikkaämpärin mukaan, sillä marjoja kasvoi oikein kivasti reitin varrella!

Saaren kansanpuisto

Saaren kansanpuisto on kunnon päiväretkikohde perheille tai ihan yksin matkaajille – kuten allekirjoittanut oli.

Paikan päällä on mm. ravintola ja kioski, siellä voi uida (ja vesi olikin todella kirkasta ja kutsuvaa – ensi kesänä ehdottomasti päästävä!), puistossa menee hyvin hoidettuja ja leveitä kävelyteitä ristiin rastii ja voi myös kiivetä 21 metriä korkeaan Kaukolanharjun näköalatorniin ihailemaan maisemia! Ensi kesänä uudestaan miehen, eväiden ja uimatavaroiden kanssa!

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin

Valloittava Mustion linna ja vähän Fiskarsiakin

Kalenteri on saattanut kääntyä jo vuoden 2021 puolelle mutta yleisfiilis on melko harmaa täällä loskaisessa Helsingissä, joten voidaan hetkeksi vielä palata kesään.

Edellisessä postauksessani käytiin yhden yön visiitillä Hangossa, ja tämä tarina jatkuu suoraan siitä.

Herättyämme ja saatuamme nautittua aamupalan aurinkoisella terassilla, hyppäsimme suoraan autoon suuntana Mustion linna. Emme olleet kumpikaan käyneet ja rehellisyyden nimissä, isompi kimmoke käydä tuli somesta: tuntui, että kaikki kävivät Fiskarsissa ja siinä sivussa piipahtivat Mustion linnassa. Molemmat ovat paikkoja, jotka olivat vielä tuntemattomia, joten ne sopivat oikein hyvin koronakesän lähimatkailuaktiviteeteiksi.

Hangosta ajaa Mustioon noin 30min, ja heti vaan auto parkkiin tilusten vieressä olevalle parkkipaikalle. Meillä kävi erittäin hyvä tuuri, sillä heinäkuu tarjoili parhaintaan ja saimme nauttia koko komeudesta aurnkoisessa säässä.

Ensimmäisenä silmiin osui itse linna. Ulkopuolelta oikein hienon näköinen, mutta rakennus jäi meille pihamaiden varjoon – tämä saattoi johtua myös siitä, että linnan sisälle ei päässyt kurkistamaan. Suurimman osan ajasta vietimme kierrellen piha-aluetta.

Ja voi vitsit! Jo pelkästään näitä kuvia katsellessa voi kuvitella, kuinka ihanaa täällä on ollut asua. Ja erityisesti viettää kesiä.

Alla kuvia järven päällä menevästä lummepolusta <3

Mustion ainoa ”pettymys” oli huomata, että panimo ei enää ollut toiminnassa, vaikka tienvarsikylttejä edelleen löytyi sekä Google antoi myös osviittaa, että paikka mahdollisesti olisi edelleen auki.

Kun olimme kiertäneet aluetta tarpeeksi, laitoimme navigaattoriin osoitteeksi Fiskarsin ruukin ja lähdimme ajelemaan. Matkan kesto noin 25min.

Olimme luonnollisesti valinneet vierailupäiväksi kesän suosituimman lauantain, ja valehtelematta koko alue oli täysi! Saimme onneksi auton parkkiin ja lähdimme jalkaisin tutustumaan paikkaan. Kun koko kevään oli käytännössä istunut kotona korona-evakossa, tuntui hassulta olla niin isossa ihmispaljoudessa.

Kävelimme joen vierta ruukkialueen ”keskustaan” ja siitä edelleen pääkatua pitkin pieniin putiikkeihin tutustuen. Olisimme mielellään syöneet lounasta Fiskarsissa, mutta paikan noin kaksi ainoaa ravintolaa olivat luonnollisesti aivan täynnä ja pitkät jonot riittivät ulos asti uusista asiakkaista. Päädyimme ostamaan K-Marketista juomat ja pientä suolaista, jotta jaksaisimme lopulta odottaa ruoan kanssa seuraavaan mahdolliseen ruokapaikkaan.

Kaikki tuntuivat hehkuttavat Fiskarsia, mutta meille se ei oikein auennut. Toki alue oli tosi herttaisen oloista, mutta varmasti meidän fiiliksiin vaikutti ihmispaljous sekä se, että mihinkään ei oikein mahtunut mukavasti sisään & kadullakin piti koko ajan varoa ja väistellä muita.

Fiskarsin isoin anti itselle oli paikallinen teen- ja kahvinvalmistaja Fiskars Tea Company! Täältä lähti useampi makutee mukaan ja nyt syksyllä, kun kaikki teet oli juotu, pystyi sieltä jopa tilaamaan kotiin lisää! Iso suositus tälle yrittäjälle.

Vaikka Fiskars ei noussut meidän kotimaanmatkailun kärkisijoille, on tällaiset Suomiretket myös ihania ja erityisesti tällaisena vuotena niitä on osannut arvostaa ihan eri tavalla!

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin