Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

kesäkuu 2017

Outlet-ostoksilla Münchenissä – Ingolstadt Village

Nykyisin matkustaessa se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että selvitän ennen matkaa, onko jossain kohteen lähellä outlet-kylää ja jos on, millaisia merkkejä siellä on. Münchenin reissun yhteydessä sai jälleen yhden outlet-kokemuksen tehtyä, nimittäin kävimme Ingolstadt Villagessa, joka sijaitsee noin 80km päässä kaupungista.

Me halusimme hoitaa homman helpoimman kautta eli ostimme virallisen sivun kautta Shopping Express -bussiin liput, 20€/menopaluu/aikuinen. Emme jaksaneet alkaa kikkailemaan julkisilla, vaikka se olisi saattanut tulla vähän halvemmaksi. Matka-aika tällä bussilla oli reilu tunti ja lähtöpaikkana Karlsplatz.

Lauantaiaamuna klo 9.30 olimme pakkautuneet muiden ostosintoisten kanssa bussiin ja matka kohti Ingolstadtia alkoi. Perillä odotti keskelle peltoaluetta rakennettu outlet-kylä. Alueen pohja oli hyvinkin selkeä ja helppokulkuinen. Kävimme ensin läpi ne liikkeet, jotka kiinnostivat ja sen jälkeen pyörähdimme sellaisissa kaupoissa, jotka eivät ensimmäisenä olleet listalla.

Liikkeet olivat melko samoja kuin esim. edellisellä outlet-reissullani Roermondissa, mutta pienempiä. Jotain löytöjä tuli kuitenkin tehtyä, kuten Pradan nahkatennarit (210€) sekä useita joululahjoja.

Paluubussi lähti klo 15.30 ja rehellisesti sanottuna, meille olisi riittänyt vähempikin aika outletissa, sillä viimeinen 1-1,5h meni aikaa kuluttaessa liikkeissä, jotka eivät olleet täysin meidän tyyppisiä. Ihan kiva oli käydä, mutta jos ei ole muuta syytä mennä Ingolstadtin ohi, en usko, että tarvitsee mennä uudestaan. Suurin syy tähän on outletin koko sekä aika, joka kuluu sinne pääsemiseen.

Aikaisemmat outlet-kokemukseni voit käydä lukaisemassa täältä.

Voit myös seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin

Ravintolavinkit Müncheniin

Kesällä isoimpien hääsäästämisprojektien keskellä törmäsimme erittäin edullisiin Münchenin lentoihin. Ensimmäinen ajatus oli, ettei meidän pitäisi ostella mitään matkoja ennen kuin todennäköisesti elämämme isoimmat ”juhlat” on kustannettu. Mutta tämä ajatus jäi melko nopeasti toisen ajatuksen jalkoihin: Müncheniin ei liian usein tule suoria tarjouslentoja, jotka olisivat voimassa viikonloppuna. Joten lopputulos oli vähemmän yllättävästi se, että eräänä lokakuun torstai-iltana otimme suunnan kohti Bayerin pääkaupunkia.

Olemme käyneet kaupungissa aikaisemminkin, joten tällä kertaa pystyimme pitämään turistitouhut minimissään ja keskittymään olennaiseen: nauttimiseen. Meidän kohdalla se usein tarkoittaa viihtyisissä maisemissa palloilua sekä kulinaristisia nautintoja. Säiden suhteen meillä kävi todellinen tuuri ja pystyimme nauttimaan vielä terassien tarjonnasta.

Aamupala:

Ensimmäisenä aamuna lähdimme vanhaan kaupunkiin pyörimään ja etsimään aamupalaa. Päädyimme Cotidianon yhteen toimipaikkaan hyvin lähellä Karlsplatzia. Kyseessä on siis kahvilaketju, josta saa erilaisia aamupala-annoksia koko päivän.

En tiedä, suosittelisinko tätä kaupungin parhaana aamupalapaikkana, mutta meidän valitsemamme annokset olivat erittäin hyviä ja sijainti keskeinen. Ehkä parantamisen varaa voisi olla siinä, että annosten hintoja ei esim. näe netistä eli hintataso tuli yllätyksenä vasta paikan päällä. Ja siitä puheenollen, esim. edes lämpimät juomat eivät kuuluneet aamupala-annosten hintaan, mistä vähän miinusta. Paikka oli ihan täysi, vaikka kyseessä oli arkiaamupäivä eli viikonloppuisin yrittäisin varmasti varata pöydän. Korttimaksu onnistui ilman mitään ongelmia.

Sunnuntaibrunssi:

Sunnuntaille halusimme löytää tunnelmallisen ja maukkaan brunssipaikan, jossa voisimme käynnistää päivän rennosti. Ja se tosiaan löytyi! Nimittäin Cafe Reitschule (kyllä, kahvilan yhteydessä on ratsastuskoulu) vastasi kaikkiin meidän toiveisiimme – myös sellaisiin, mitä emme alunperin itsekään tajunneet esittää, kuten se, että syömisen aikana voi ihailla hevosia 😀

Kahvila tarjoaa kahdenlaista versiota: yläkerran kahvilassa saa tilata listalta erilaisia aamupala-annoksia ja alakerrassa tarjotaan isompi brunssi buffet-muodossa. Me luonnollisesti valitsimme jälkimmäisen. Tarjolla oli mm. erilaisia saksalaisia herkkuja (makkaroita, bretzeleitä jne.), tuorepuuroja, ostereita, leikkeleitä, juustoja, leipiä, hedelmiä, salaattipöytä ja jälkiruokia. Näiden lisäksi pöytiin tarjoiltiin kolmesta annoksesta valittava pääruoka. Niin ja mainitsinko jo, että brunssiin kuuluu myös rajaton määrä kuohu-, valko- tai punaviiniä, olutta sekä luonnollisesti kahvia, teetä ja mehuja. Tämän hinta oli 34,50€/aikuinen.

Kyseisen sunnuntain sää oli todellakin meidän puolella (aurnkoista ja +22C), joten pystyimme nauttimaan tämän kaiken ulkona – ja ihastella samalla niitä hevosia, jotka käyskentelivät vieressä. Suosittelen ehdottomasti tekemään pöytävarauksen. Ainakin tällä hetkellä buffer-brunssiin pöytävaraus onnistuu vain soittamalla, mutta he puhuivat ainakin nyt erittäin hyvää englantia. Myös korttimaksu onnistui ilman mitään ongelmia.

Biergarten:

Eihän sitä voi mennä Müncheniin käymättä biergartenissa. Meille oli jo edelliseltä reissulta jäänyt mieliin Englisher Gartenissa sijaitseva ’olutpiha’ lähellä kiinalaista tornia, joten löysimmekin itsemme täältä heti ensimmäisenä kokonaisena päivänä. Ideana on siis istua ulkona ja nauttia oluesta, saksalaisesta ruuasta, seurasta ja ulkoilmasta. Verrattuna muihin vastaaviin täällä biergartenissa oli hinnat hieman korkeammat, mutta litran olutta sai alle 9€ niin kyllä siinä hetken istuskeli ja nautti. Käteinen on kingi tässä paikassa. Heillä on todennäköisesti korttikonekin, mutta asiat menivät erittäin jouhevasti paperirahalla.

Suosittelen tätä biergartenia erityisesti kevät-alkusyksy välisellä aika-akselilla, että pystyy kunnolla nauttimaan ulkona istumisesta sekä luonnollisesti ympärillä olevasta valtavasta kaupungin keskuspuistosta. Pimeämpien sekä kylmempien kuukausien aikana on hyvä huomioida, ettei terassialueella oli lämpölamppuja eikä katuvaloja. En tosin tiedä, millaiset aukioloajat ovat kesäkauden ulkopuolella… Sunnuntaina kun olimme kävelyllä brunssin jälkeen, kuljimme tämän biergartenin ohi ja melkeinpä kaikki pöydät olivat täynnä iloisia viikonlopun viettäjiä ja joku paikallinen torvisoittokunta oli viihdyttämässä ulkoilijoita. Tunnelma vaikutti erittäin hyvältä, vaikka emme tällä kertaa jääneetkään ohikulkemista pidemmäksi aikaa.

Illallinen:

Haluan vinkata kahdesta illallisravintolasta, joihin voisin mennä samantien uudestaan.

Ensimmäisenä iltana päädyimme lämmittelemään Bohne & Malziin, joka sijaitsee vanhassa kaupungissa. Otimme molemmat gulassikeitot – erittäin hyvää -, mutta se syy, miksi kyseinen ravintola ansaitsee erityismaininnan, on ehdottomasti herkullisin Keiserschmarren, mitä olen syönyt! Jos kyseinen jälkiruoka on jäänyt kokematta, kannattaa todellakin maistaa, jos on Saksa-Itävalta-akselilla liikenteessä. Jälkkäri koostuu eräänlaisesta ’pannukakkumaisesta’ ruoasta, jota dippaillaan omenasoseeseen. Näin kuvailtuna siitä ei ehkä saa parasta mahdollista kuvaa, mutta ah! kun se on herkkua! Kortilla pystyi maksamaan erittäin kätevästi.

Toisena vinkkauksena Andy’s Krablergarten, sijaitsee noin 10min kävelymatkan päässä Karlsplatzilta. PARHAIMMAT SCHNITZELIT, MITÄ OLEN IKINÄ SYÖNYT! Kyseessä on ihan perisaksalainen ravintola, joka on erikoistunut schnitzeleihin: heillä on erillinen menu, jossa valitaan ensin schnitzel, mahdollinen kastike ja haluamansa lisuke. Ja kyseiset annokset ovat sitten valtavia, mutta niin taivaallisen hyviä! Eikä hinnalla pilattuja. Täällä kävi ainoastaan käteinen.

Hauska – tai oikeastaan vähemmän hauska – huomio, jonka teimme, oli, että saksankielellä sai nopeammin palvelua kuin englanniksi. Me siis molemmat osaamme sen verran kieltä, että ravintolatilanteet pystymme hoitamaan saksaksi. Kun astuimme ravintolaan sisään (meillä ei ollut pöytävarausta), meitä ennen oli jonossa toinen kahden hengen porukka – olivat aasialaisia, eivät puhuneet saksaa –  ja ravintola oli aivan täysi. Muutaman minuutin odottelun jälkeen yksi pöytä vapautui, tarjoilija lähestyi meitä ja kysyi saksaksi montako meitä on, johon vastasimme samalla kielellä. Ja minuutin päästä meidät ohjattiin pöytään meitä edellä olleiden ohi.

Viereisessä pöydässä istui jo intialainen pariskunta listat kädessä samaan aikaan kun istuuduimme omaan pöytäämme. Tarjoilija palasi noin 5 min päästä kysymään meidän tilauksen ja otti samalla viereisestä pöydästä. Me saimme sekä juomat että ruoat huomattavasti nopeammin kuin he. Eli selkeästi pientä suosimista oli havaittavissa. Mutta ei se kyllä poistanut sitä faktaa, kuinka hyvää ruoka oli! Ja aivan varmasti seuraavalla kerralla menen uudestaan, jos vaan mahdollista.

***

Se, mitä tällä kertaa jäi käymättä, on shamppanjabaari. Olimme selvitelleet uuden innostuksemme myötä, millainen Münchenin tarjonta tämän osalta on, ja löysimmekin yhden shamppanjaan erikoistuneen baarimyymälän. Mutta jääpähän jotain ensi kertaan.

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin