Monthly Archives

kesäkuu 2017

Vierailu Krkan kansallispuistossa

Yhtenä lomapäivänämme otimme heti aamusta suunnan reilun tunnin ajomatkan päässä Splitistä olevaan Krkan kansallispuistoon. Kroatiahan on täynnä mitä kauneinta luontoa ja kansallispuistot ovat yksi hyvä paikka käydä ihailemassa sitä. Krka on toistaiseksi ainoa laatuaan Kroatiassa, missä saa mennä uimaan vesiputoukseen. Tämän hyvän lisäksi kyseinen puisto on Splitistä katsottuna lähimpänä, joten valinta oli selvä.

Starttasimme auton vähän ennen yhdeksää aamulla ja motaria pitkin erittäin rauhallisen muun liikenteen siivittämänä olimme perillä puistossa noin klo 10. Yleisesti kokemuksemme autonvuokraamisesta ja ajamisesta Splitissä voi käydä lukemassa tästä postauksesta. Parkkialue Krkan vieressä oli ilmainen, ja ainakin sinä syyskuisena maanantaiaamuna vielä sai hyvin autoa parkkiin (tilaa oli).

Lippuluukulla ei ollut jonoa ja olimme nopeasti liput ja kartta kädessä taivaltamassa alas kohti puistoa. Liput maksoivat 110 kunaa aikuiselta eli yhteensä noin 25€. Lippukassalta meni ilmaisia busseja alas mutta sinne sai myös mennä kävellen. Valitsimme jälkimmäisen ja vaikka matkaa oli vain 800metriä, sitä taivallettiin melko jyrkkää hiekkapolkua pitkin alas ja aikaa meni varmaan noin 20min. Ylöspäin tulimmekin takaisin sitten bussille 😀

Ostetulla lipulla saa vapaasti pyöriä alueella mutta mekin – kuten lähes kaikki muutkin – valitsimme merkatun alle 2km pitkän reitin. Tämä reitti kiertää yhden vesiputouksen ja päättyykin sen juurelle, mistä halukkaat voivat käydä uimassa. Vesi oli todella kirkasta ja siis makeaa (ei ollenkaan suolaista kuten merissä).

Vesiputouksessa uiminen oli aika mieletöntä ja itselle ensimmäinen laatuaan. Vähän piti soveltaa vaatteiden vaihdon kanssa mutta aika näppärästi sekin lopulta kävi pyyhkeen suojassa.

Saimme lopulta kulutettua yli 3h kansallispuistossa ja siitä ainakin puolet meni yleisesti vaan luonnon ihailuun ja fiilistelyyn. Ainoa hieman ärsyttävä juttu oli paikalla pyörivät useat ampiaiset.

Kun olimme valmiita Krkasta, otimme auton suunnaksi Sibenikin kaupungin, joka oli reilun 10km päässä. Saimme auton tosi näppärästi parkkiin ja lähdimme kävelemään merenvierusbulevardia etsien lounaspaikkaa. Yksi löytyi hyvillä näköaloilla, joten we had a winner. Lounaan jälkeen käppäilimme vielä alle pari tuntia ympäriinsä vanhaa kaupunkia. Loppuaika meni kuitenkin (valitettavasti) ruokakauppaa etsien. Tämä osoittautui yllättävän haadtavaksi, ja lopulta päädyimme ostamaan vesipullot kioskista.

Vaikkakin Sibenikin vanhat rakennukset hurmasivat yhtä lailla kuin Splitissäkin, en löytänyt kaupungin hehkua. Eli kiva oli käydä, oli kaunista mutta en usko, että suosittelen ainakaan pidemmälle pysähdykselle. Tuollainen pari tuntia riitti ainakin itselle.

Kotimatka taittuikin tällä kertaa merenrannikkoa pitkin menevällä tiellä. Maisemat olivat mielettömät!

Koko matkakertomuksemme voi lukea täältä.

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin

Matkakertomus: Split

Heräsin tänään sateen ropinaan omasta sängystä Etelä-Helsingistä, joten palaan oikein mielelläni vielä takaisin lämpimään Splitiin, jossa vietimme yhden ihanan viikon! Ensimmäisen ja edellisen kerran olin Kroatiassa neljä vuotta sitten ja ihastuin silloin vierailemiini rannikkokaupunkeihin, Splitiin ja Dubrovnikiin, suuresti. Odotinkin tältä matkalta paljon, ja todellakin sain mitä odotin! Tästä tuleekin sitten pitkä teksti 🙂

Majoitus:

Varasimme Expedian kautta matkamme: suorat lennot Norwegianilla ja hotellina The Luxury View Rooms. Hotelli sijaitsi noin viiden minuutin kävelymatkan päässä Rivalta (pääkadulta) ja sama etäisyys oli lähimmälle Batvicen rannalle. Ulkopuolelta rakennus ei tosiaan hurmannut: vaikutti joltain Jugoslavian aikana rakennetulta kerrostalolta, mutta hotellin tilat sisältä oli erittäin modernit ja henkilökunta erityisesti äärimmäisen mukavia. Saavuttuamme hotelliin saimme heti listan ravintolasuosituksista sekä muita vinkkejä, mitä läheltä löytyy.

Aamupala-alueelta oli hulppeat näkymät merelle (8.kerros), ja sitä oli myös meidän huoneesta, missä ikkunaa oli käytännössä yhden seinän koko leveydeltä. Huone muuten oli oikein siisti ja toimiva, tykättiin molemmat. Aamupala oli ihan tarpeeksi monipuolinen: tarjolla oli leipää, croissantteja, juustoja, leikkeleitä, jugurtteja, mysliä ja erilaisia siemeniä, hedelmiä, vihanneksia ja vohveleita. Kananmunia sai tilata keittiöstä missä muodossa vaan itse halusi. Kyllä tästä täyteen tuli.

Me oltiin niin aamuvirkkuja, että useimpina aamuina olimme aamupalalla ensimmäisinä klo 7, jolloin tarjoilu alkoi… No saipahan syödä rauhassa 🙂

Tekemistä:

Ollessamme Splitissä menimme kävellen joka paikkaan – ostoskeskuksia lukuunottamatta, niistä kokemuksia alapuolella. Luonnollisesti Riva ja vanhankaupungin alue tulivat tutuiksi, niillä alueilla tuli käytyä melkein päivittäin. Muutenkin jos halusi vanhan kaupungin toiselle puolelle, helpointa/nopeinta oli kävellä Rivan läpi. Vanhassa kaupungissa on paljon sokkeloisia kapeita katuja, Unescon suojeleman Diocletianuksen palatsin rauniot, pieniä kauppoja ja ravintoloita. Tuntui, että vielä viimeisenä iltana me löysimme katuja, joilla emme olleet vielä kävelleet, vaikka alue tosiaan on pieni. Tosi hurmaava paikka!

Lähirantamme Batvice on oikeastaan ainoa hienohiekkainen ranta Splitissä. Kävimme tällä rannalla kerran todetaksemme, että se ei ole oikein meitä varten: ranta on äärimmäisen matalaa pitkälle merelle, ihmisiä on todella paljon ja hiekkaa on jälkikäteen joka paikassa. Lähdimmekin etsimään muita rantoja ja päädyimme Jezinac-nimiselle rannalle Marjanin niemimaalle. Kävellen meidän hotellista meni reilu 30min. Tämä oli selvästi rauhallisempi paikka. Meri oli turkoosia, syveni tarpeeksi nopeasti ja täällä pystyi olemaan myöskin kallioiden päällä, jolloin mereen pääsi omia uimatikkaita pitkin. Tällä rannalla uskalsimme olla molemmat samaan aikaan vedessä, kun taas Batvicella uimme vuorotellen toisen vahtiessa meidän kamoja.

Marjanin niemimaalla on iso kukkula (sen sanotaan olevan Splitin keuhkot), kipusimme sen huipulle yksi päivä. Korkeutta tällä kukkulalla on noin 178m ja välissä on loistavilla maisemilla varustettu kahvila.

Splitin ympärillä on paljon saaria. Edellisellä reissulla tuli käytyä Bracin saarella ja tällä kertaa yhden päiväreissun kohteeksi valikoitui Starigrad Hvarin saarella. Lippujen osto Jadrolinija-nimisen yhtiön laivoihin oli helppoa: me katsoimme netistä, mihin aikaan haluamme lähteä ja kävelimme lauttasatamassa olevaan myyntikioskiin ostamaan liput edellisenä päivänä. Kaksi menopaluulippua maksoi 188 kunaa eli noin 25€. Itse laivamatka kesti kaksi tuntia, mikä meni nopeasti maisemia ihaillen. Paatissa oli myös ilmainen wifi, joka toimi ihan kiitettävästi.

Starigrad oli oikein hurmaava pieni kylä/kaupunki. Olisimme halunneet lähteä tutkimaan luontoa ja kävellä Starigrad Plainseille ihailemaan muinaista maaplänttijakoa, viiniviljelyitä sekä laventelipeltoja, mutta aikaa ei ollut riittävästi. Nämä piti siis jättää seuraavaan kertaan, vaikkakin näimme kyllä viiniviljelmiä ihmisten omilla takapihoilla – tosin pienemmässä mittakaavassa.

Teimme retken myös Krkan kansallispuistoon, minkä paluumatkalla poikkesimme Sibenikin kaupunkiin. Ei voi muuta sanoa kuin että ihan mielettömän kaunista! Tästä reissusta tein ihan oman postauksen.

Ostokset:

Vanhassa kaupungissa on luonnollisesti jonkin verran turisteille suunnattuja kauppoja. Erityisesti laventelista tehtyjä tuotteita ja oliiviöljyä tuntui olevan joka kulman takana tarjolla. Tämän lisäksi siellä on myös mm. Bershkan, Zaran, Guessin ja Hilfigerin myymälät. Ei kuitenkaan hirveästi osteskeltavaa ja nämä kaupat on nopeasti koluttu läpi. Kosmetiikkapuolelta vanhassa kaupungissa on Douglasin sekä Bipan liikkeet, DM sijaitsee lähempänä laiva-/lauttasatamaa (tuttuja muista Keski-Euroopan maista). Erityisesti DM:ssä on hyvää se, että sieltä saa alumiinittomia deodorantteja ihan muutaman euron hinnalla – parasta, sillä niitä tuleekin hamstrattua mukaan Suomeen aina useita!

Päätimme pyhittää yhden päivän shoppailulle ja otimmekin vuokra-automme alle suunnaten kohti kahta isoa ostoskeskusta. Ensimmäisenä vuorossa oli Mall of Split. Kaikesta päätellen kyseessä on aika uusi paikka, koska kaikki liikkeet eivät vielä olleet auenneet. Mutta paikka oli tosi siisti ja löytyihän täältä meille molemmille jotain ostettavaa. Auton sai ilmaiseksi parkkiin. Tähän ostoskeskukseen pääsee myöskin ilmaisella bussikyydillä vanhasta kaupungista, ja varmasti myös jollain paikallisbussilla.

Mall of Splisitä jatkoimme City Center One -nimiseen ostoskeskukseen. Hieman ensimmäistä kohdetta vanhempi paikka, mutta oikein kiva. Positiivista, että näissä paikoissa oli hieman eri myymälätarjonta, joten ei tarvinnut samoja tuotteita hiplailla molemmissa. Kiva myöskin, että mukana oli muista maista tuttuja kauppoja (kuten Deichmann, CCC, C&A + NYXillä oli oma myymälä), muttei kuitenkaan liikaa samoja ketjuja, mitä Suomessakin on. City Center One’ssa kävimme myös syömässä food courtissa, nälän yllättäessä valinnanvaraa oli. Parkkeeraus oli jälleen ilmaista. En tiedä, pääsekö tännekin ilmaisbussilla, mutta paikallisilla varmasti pääsee.

Paljon näimme mainoksia Joker-nimisestä ostoskeskuksesta, mutta sen jätimme nyt välistä. Se sijaitsee hieman vanhan kaupungin ulkopuolella ja periaatteessa ihan kävelyetäisyydellä.

Ravintolat/kahvilat/baarit:

Me söimme aamulla niin hyvin, että käytännössä meille riitti käydä kerran päivässä syömässä kunnolla. Ajattelin tähän nyt listata paikat, missä kävimme ja kertoa hieman eri kokemuksista.

  • Konoba Lucac: kävimme täällä ensimmäisenä päivänä hotellimme suositeltua tätä paikallisen ruoan kokeilemiseen. Ruoka oli kyllä hyvää mutta paikka muihin verrattuna kallis! Maksoimme kahdesta pääruuasta, yhdestä hanaoluesta ja yhdestä lasista talon valkkaria noin 47€ = hyvä mutta hintava
  • Konoba Pizzeria Feral: ihan symppis ravintola ja palvelu hyvää. Maksoimme kahdesta pääruuasta, yhdestä olutpullosta ja yhdestä lasista talon valkkaria noin 23€. Menisin uudestaan.
  • Mythos Bar: todella hulppeat maisemat terassilta. Maksettiin täällä käteisellä, joten valitettavasti en muista tarkkaa summaa, mutta tilattiin hampparit (hinta noin 7€/kpl), yhteiset ranet (noin 2€), lasi talon valkkaria ja kaksi pullo-olutta. Ruoka oli hyvää (erityisesti oma maapähkinävoiversioni) ja maisemat vielä paremmat. Iso suositus!
  • Restaurant Jadran Sibenik: Sibenikin vierailulla kävimme tässä hotellin kyljessä olevassa ravintolassa syömässä. Kaksi pääruokaa, yksi litra kivennäisvettä ja yksi mojito maksoivat 22€. Ihan kiva paikka, ruoka oli hyvää muttei mitenkään erikoista. Merinäköala oli jees.
  • Aspalathos: tässä raflassa maistoimme Kroatian erikoisuutta mustaa risottoa – ja se oli hyvää! Tilauksemme muodostui siis kahdesta mustasta risotosta, yhdestä pullo-oluesta ja yhdestä 0,2l pullosta valkkaria, yhteensä 32€. Ruoka oli ihan super hyvää ja palvelu myöskin eli menisin uudestaan! Rafla oli vanhassa kaupungissa, joten se saattoi tuoda oman lisäyksensä hintaan.

  • Tinel: tämä ravintola oli ihan ok, ruoka hyvää ja puitteet kivat. Ainoa, meitä hieman ärsyttävä asia oli, että he lisäsivät automaattisesti laskuun 5 kunaa/syöjä, ja tämä hinta tuli siis pöydässä olevista oliiviöljystä, suolasta ja leivästä. Ihan sama vaikka näihin ei koskisi, niistä pitää silti erikseen maksaa. Suuhun jäi vähän ikävä maku tästä paikasta. Loppusumma oli 32€, joka koostui kahdesta pääruuasta, yhdestä litrasta kivennäisvettä ja yhdestä lasista viiniä + näistä pöydässä valmiina olevista lisäkkeistä.
  • Paradox Wine & Cheese bar: tämä oli ainoa paikka, mistä olin kuullut etukäteen ja halusin mennä. Ja kyllä kannatti! Tosi viihtyisä, pitkät viinilistat ja osaava sommerlier kertomassa, mikä juusto sopi valitsemaamme viiniin. Tilasimme siis yhden pullon Kroatialasta valkkaria ja yhden juustovalikoiman, hinta yhteensä noin 40€. Pikkusen hintava siis, mutta kaikki oli niiiiiiin hyvää. Suosittelen!
  • Galija Pizzeria: viimeisen illan ravintolavalintamme. Tosi hyvää oli ja sijainti tosiaan vanhassa kaupungissa. Tilasimme kaksi pääruokaa ja yhden litran kivennäisvettä, summa 20€. Suosittelen!

Maksupolitiikka:

Maksoimme varauksen yhteydessä noin 600€/matkaaja, mikä piti sisällään suorat lennot ja seitsemän yötä neljän tähden hotellissa merinäköalalla ja aamupalalla. Tähän päälle ostimme vielä yhden paikan ruumaan menevälle matkalaukulle. Vuokra-auto kustansi 182€ ja autopaikka viikolta 70€ (täältä voit lukea tarkemmin kokemuksemme autonvuokraamisesta). Me olimme vaihtaneet 200€ kuniksi Suomen päässä ja Splitistä nostimme kerran automaatista 400kunaa eli noin 55€. Tämä käteismäärä riitti hyvin kahdelle viikoksi, kentälle jäi vielä viime hetken tuhlailuihin käteistä. Splitin ”keskustassa” on useita automaatteja eri pankeilta. Me nostimme paikallisesta Splitska Bankista, joka ainakin jätti lisäkulut erittäin minimiin – oli luotettava automaattipankki.

Kortilla pystyi siis maksamaan hyvin. Monissa ravintoloissa kysyttiin, haluammeko maksaa kortilla vai käteisellä. Toiset toivat korttikoneen pöytään (kuten Suomessa), toisissa paikoissa piti mennä kassan viereen, jossa koneet oli kytkettynä, mutta yhtä lailla niihin näpyteltiin oma pin. Tippiä on odotettua jättää ravintoloissa (noin 5-10%), mutta kahviloissa ja baareissa sitä ei odoteta. Saatoimme rafloissa siis maksaa kortilla ja jättää sen jälkeen pöytään tippi käteisellä.

***

Syyskuun alku oli erittäin hyvä aika vierailla (turistien kansoittamassa) Splitissä, koska sää oli vielä erittäin lämmin (lähemmäs 30 astetta varjossa), vesi oli juuri sopivaa uimiseen eikä ihmisiä tursunnut joka paikassa. Split vei jälleen kerran sydämeni! Ilmeisesti myöskin parempi puoliskoni tykkäsi, vaikka hän ei ole niin paljoa super kuuman auringon ja rantakohteiden perään 🙂

Ps. Söimme joka päivä ihan taivaallisen hyviä jäätelöitä! Välillä mietin, kuinka monta maapähkinävoijätskiä ihminen voi syödä viikon aikana, mutta itselle ei tullut stoppia vastaan, joten en vieläkään tiedä 😀

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin

Autoillen Kroatiassa – auton vuokraaminen Splitistä

Olimme jo etukäteen päättäneet, että vuokraamme auton matkallamme ainakin Krkan kansallispuiston vierailua varten. Tämä kasvoi siihen, että jos ottaisimme sen kerralla pariksi päiväksi niin voisimme käydä myös kätevästi jossain lähikylässä retkellä. Noh, aloimme katsella hintoja eri autovuokraamoista, ja hyvin nopeasti kävi ilmi, että viikon autovuokra tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin muutaman päivän. Siitä se ajatus sitten lähtikin: nimittäin ottaa auto alle heti saavuttuamme lentokentälle ja palauttaa se viikon päästä samaan paikkaan pari tuntia ennen koneen lähtöä. Täten voimme ajella sillä suoraan kentältä kaupunkiin ja paluureissulla lastata matkatavarat takakonttiin ja painella lentokentälle. Bussilla pääsee ilmeisesti myös erittäin kätevästi (ja edullisesti) lentokentältä Splitin keskustaan. Tästä ei ole itsellä kokemusta, koska edellisellä Kroatian reissulla lensimme Dubrovnikiin, luovimme sieltä tiemme Splitiin ja sieltä sitten otimme taksin kentälle.  Teimme ensin varauksen Sixtin kautta ja viikon autovuokra kustansi noin 85€, hinta paria viikkoa ennen lähtöä. Tämän lisäksi pienensimme omavastuusumman 825€:stä 200€:aan lisämaksusta. Päätimme suosiolla ottaa autoon ilmaisen peruutuksen, joten maksut (ja sitä myöden luottokorttitiedot) hoitaisimmee vasta autoa noutaessa.

Mutta: kun olin lukenut useita nettikeskusteluja liittyen Splitin eri autovuokraamoihin, alkoi pelottaa. Sixt ei ollut saanut mitenkään erityisen hyvää palautetta. Enemmänkin joistain tuli pientä, ei nyt täysin huijausfiilistä, mutta ainakin ikävää makua. Joten jatkoimme etsintöjä. Lopulta päädyimme tekemään varauksen viikkoa ennen matkaa Nova-nimiseen kroatialaiseen autovuokraamoon. Sama VW Polo sekä Premium-tason vakuutus (kattaen oikeasti kaiken auton varastamisesta tuulilasikolhuihin ja kolareihin) nollan euron omavastuulla maksoi heillä 182€ viikolta. Tämän varauksen turvin lähdimme hieman turvallisemmin mielin autoillen Splitiin.

Sitten pitikin alkaa selvittää, missä sitä autoa pitäisi säilyttää koko viikon ajan- hotellillamme kun ei ollut omaa ilmaista parkkia. Pikaisilla googlauksilla löytyi meille mielenrauhan tuova vaihtoehto: Acorus Garage. Ympärivuorokautinen valvonta ja hallimainen ympäristö sekä 10€/vuorokausi, juuri sopiva! Hallissa on vain 150 autopaikkaa, ja koska meillä ei ollut mitään ennakkokäsitystä siitä, kuinka suosittu tämä on, teimme varauksen heidän nettisivuiltaan. Kuittaus tuli seuraavana päivänä – kroatian kielellä, tosin – että meidän varaus on hyväksytty. Ei tarvinnut antaa mitään luottokorttitietoja, ainoastaan tulo- ja lähtöpäivämäärät.

Miten kaikki käytännössä sujui?

Erittäin hyvin! Splitin kenttä on tosi pieni, joten eri autovuokraamoiden tiskejä ei voi olla löytämättä. Laskeuduttuamme suunta siis kohti Novan luukkua ja muutaman minuutin jälkeen lähdimme heidän työntekijän kanssa hakemaan auton aivan itse kenttärakennuksen vieressä olevalta parkkipaikalta. Kävimme tyypin kanssa yhdessä läpi auton ja sitten pääsimme lähtemään. Auto oli tosi hyvässä kunnossa ja mittarissa näkyi ajettuja kilometreja noin 9500 eli ihan super passeli.

Maksoimme auton vasta sen palautuksen yhteydessä. Saapuessamme he ottivat luottokortilta katevarauksena 250€ kaiken varalta, jonka he palauttivat auton palautuksen yhteydessä kortille. Asiakaspalvelu oli tosi hyvää, heistä jäi hyvä mieli. Auto palautettiin samalle parkkipaikalle kuin mistä sen haimme. Emme ottaneet lisämaksusta navigaattoria, koska käytimme Here maps -sovellusta, johon voi ladata offlineen karttoja. Sillä suunnisti oikein hyvin. Yksi ero Novassa verrattuna muihin autovuokraamoihin oli se, että luottokortin ei tarvinnut olla kuskin nimissä. Riitti, että luottokortin omistaja oli mukana kyydissä. Muilla yrityksillähän tuo on nimittäin melko ehdoton vaatimus, mutta esim. meidän taloudessa olen ainoa luottokortillinen enkä halunnut olla pääkuski – olisi todennäköisesti pitänyt maksaa lisämaksua ylimääräisestä kuskista muiden yritysten kanssa.

Ajaminen

Suomen ajokortti riittää Kroatiaan – tämä taitaa koskea kaikkia EU-ajokortteja. Liikennesäännöt ovat Kroatiassa kuta kuinkin samat kuin Suomessa. Ainoa isompi ero oli paikallisten hurjat ohitukset. He saattoivat ajaa 80:n alueella noin 120:ä ohi. Onneksi me tiedettiin tämä etukäteen, mutta olihan se vähän hurjaa. Paikalliset olivat myös tykästyneet tööttäilemään huomattavasti enemmän kuin me täällä Suomessa. Kaiken kaikkiaan ajaminen oli ihan selkeää ja Suomen opeilla pärjäsi hyvin.


Oltiin siis valittu VW Polo mutta saatiin tämä Opel Corsa. En usko, että ero oli merkittävä – tosin itse en kyllä toiminut kuskina 🙂

Koko reissustamme Splitissä voit käydä lukemassa matkakertomuksemme

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin