Suomen suurin matkablogiyhteisö

Aamupalalla Cafe Postresissa!

Palataan vielä hetkeksi viime viikonloppuun ja meidän ihanaan aamupäivään Porvoossa. Olimme tosiaan jo perillä vanhassa kaupungissa noin klo 9 aikaan aamulla. Aurinko lämmitti jo ja kadut olivat autiot. Yleensä siellä päin liikkuessaan on tottunut siihen, että kadut ovat täynnä, mutta nyt saimme vaeltaa aivan kahdestaan. Jos siis yhtään on taipumusta aamuvirkkuuteen, suosittelen lämpimästi menemään Porvoon vanhaan kaupunkiin pyörimään jo ennen kuin kaupat aukeavat. Se hiljaisuus ja rauhallisuus oli erittäin kaunista.

Olimme jo etukäteen päättäneet mennä aamupalalle Cafe Postresiin. Lähetin tänne sähköpostia pöytävaraus mielessä, mutta he eivät koskaan vastanneet mailiini. Soitimme sinne ja silloin selvisi, että he ottavat pöytävarauksia vastaan vähintään neljän hengen porukoilta. Päätimme ottaa riskin ja olla paikalla kahvilan auetessa klo 10.

Välittömästi kahvilan auetessa jono muodostui kadulle asti. Koska aurinko helli taas pitkästä aikaa, me halusimme syödä ulkona. Ruuat haettiin buffet-tyyppisesti sisältä. Mielestäni tarjoilualue oli pieni ja kaikki tarjottavat oli laitettu aika tiiviisti vierekkäin. Ruuan ottaminen oli siis paikoin hidasta. Myöskin sisältä ulos liikkuminen ei ollut kovinkaan sulavaa, koska kassajono oli tiellä ja ovikin aukesi jännästi sisälle. Hintaa tälle aamupalalle tuli 22,50€ syöjää kohden. Otimme lisäksi mehut, jotka eivät kuuluneet pakettiin 1€/lasi.

Mitä sitten tulee itse ruokaan? Odotukseni olivat aika kovat erinäisten kehujen ja heidän Helsingissä olevan michelintähden isoveliravintolansa vuoksi. Uskaltaisinko sanoa, että olin osin hieman pettynyt? Paljon oli hyvää, mutta mikään ei ollut mitenkään erinomaista. Sisäpuolelta kahvila oli oikein suloinen ja viihtyisä ja heidän astiansa olivat kauniita + ei haitannut ollenkaan maksaa niin herkullisesta mehusta ekstraa, mutta jotkut käytännön asiat olivat hieman kömpelöitä eikä ruuasta tullut mitään ’mind blown’ -fiilistä – mikä mulle kuitenkin tulee aika usein. Makuasioita toki kaikki, saimme vatsamme täyteen ja nautiskeltua vanhan kaupungin mukulakivikaduilla istuen ja puutaloväriloistoa ihaillen.

Voisin mennä uudestaankin, mutta ehkäpä syötäväksi silloin valikoituisi jotain muuta – tiskin takana olevalla tasolla oli erittäin herkullisen näköisiä kakkuja ja täytettyjä croissantteja!

Voit seurata matkojani lähemmin:

instagram // Blogit.fi // Bloglovin

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply