Olen viettänyt ulkomailla useamman pidemmän jakson tuntematta liiemmin koti-ikävää. Dublinissa asuessani kalenteri oli niin täynnä hauskaa tekemistä, että yhteydenpito kotiin jäi välillä jopa liian vähälle ja taisin saada vanhemmat vähän huolestuneeksi. Kohdallani uusi kulttuuri ja uudenlainen arki saattaa usein imaista sisäänsä niin etten ehdi pahemmin potea koti-ikävää. Viime kesänä asettuessani asumaan puoleksi vuodeksi Los Angelesiin olinkin hieman hämmentynyt tuntiessani kaipuuta Suomeen voimakkaammin kuin koskaan aiemmin. Silloin jouduin ensimmäistä kertaa kunnolla pohtimaan, miten koti-ikävää voi lieventää ja päästä siitä yli nauttiakseen täysillä ulkomaan kokemuksestaan. Kokemus oli opettavainen ja antoi työkaluja käsitellä ikävän tunnetta. Tässä muutama hyväksi havaitsemani käytännön vinkki!
