Kuun ensimmäinen torstai on täällä taas ja tällä kertaa löysin aikaa osallistua kuukausittaiseen Instagram Travel Thursday-kamppikseen. Aiheena on tällä kertaa ruoka, joka on tietysti ihan liian herkullinen aihe jättää väliinkään! Kaivoin esille ruokaan liittyvät kuvat Instagram-tilini kätköistä ja huomasin että kovin tukevia ruoka-annoksia en ole tullut kuvailleeksi, mutta sitäkin enemmän olen napsinut otoksia erilaisista leivoksista ja teehetkistä. Arkena pyrin syömään suhteellisen terveellisesti, mutta reissaillessa tutustun mielelläni paikallisiin herkkuihin. Tervetuloa herkuttelukierrokselle Los Angelesiin, Barcelonaan, Irlantiin, Balille ja Tukholmaan 🙂
Los Angeles on herkuttelijalle paratiisi, täältä nimittäin saa vaikka ja mitä. Amerikkalaisiksi mielletyistä herkuista olen maistellut tähän mennessä muun muassa superrasvaisia donitseja, pehmeitä, juuri uunista tulleita meheviä cookieseja, dinereissa tarjottavia kuohkeita pannukakkuja vaahdotetulla voilla ja siirapilla, suklaisia pirtelöitä (Kelisin Milkshaken soidessa päässä), ja bageleita runsaalla tuorejuustokuorrutuksella. Makeanhimo oli ennen reissua aika hyvin kurissa mutta täällä olen ottanut rennomman linjan sillä pitäähän paikalliseen ruokakulttuuriin tutustua kunnolla, vai mitä 😉 Los Angelesin ruokatarjonta ei tietysti rajoitu vain makeisiin herkkuihin, vaan tarjontaa on laidasta laitaan ja monesta eri ruokakulttuurista. Ylläolevassa kuvassa on downtownissa sijaitseva Grand Central Market, joka on toiminut vuodesta 1917, muuttuen ja mukautuen vuosien saatossa lähialueiden asiakaskunnan mukaan. Rakastan erilaisilla ruokatoreilla kiertelyä ja Grand Central Marketkin oli mielenkiintoinen, vaikkei ehkä kaikkein autenttisimman oloinen asiakaskunnan koostuessa pitkälti turisteista. Makuja löytyi kuitenkin ympäri maailmaa ja katosta roikkuvat neonkyltit toivat hauskaa tunnelmaa.
Los Angelesin asukkailla on juuria eripuolilla maailmaa ja se tietysti näkyy kaupunkikuvassa ja sitä myötä ruokakulttuurissakin. Löytyy Japantown, Chinatown ja Koreatown ja aasialaisen ruoan lisäksi meksikolainen keittiö on Losissa tottakai erityisen paljon esillä. Vasta täällä olen alkanut ymmärtää juustokuorrutteisten nachojen päälle, ja lounaaksi on toisinaan haettava työpaikan viereisestä meksikolaisesta sienitäytteinen quesadilla, nam! Myös japanilaisen keittiön herkut ovat maistuneet täällä hyvin; alla olevassa kuvassa on sushiravintola, jossa kollegan kanssa käydään joskus työpäivän jälkeen herkuttelemassa. Liukuhihnaperiaatteella toimiva paikka on nerokas keksintö. Kun hihnalta noukittu lautanen on syöty tyhjäksi, se tiputetaan pöydän päässä olevaan pieneen koloon, ja laite laskee palautettujen lautasten määrää. Joka viidennen lautasen kohdalla pöydän päällä olevalla näytöllä alkaa pyöriä jännittävää tarinaa kertova animaatio, mutta sitä näytetään vain pieni pätkä, eikä jatkoa saa ennen kuin seuraavat viisi lautasta ovat kilahtaneet luukusta alas. 😀
Jätetäänpä sitten Losin herkut hetkeksi taakse ja hypätään niihin leivoskuviin. Viime vuoden Barcelonan reissulla katukuvassa ihastuttivat lukuisat pienet (ja ihanan edulliset) leipomot, joiden näyteikkunoiden ääreen jäin monta kertaa jumiin. Erityisesti mieleen jäi tämä kierreleivonnainen, ilmeisesti alunperin Mallorcalta kotoisin oleva Ensaimada. Leivonnaisen rakenne oli suussasulavan pehmeä ja kuohkea ja päälle ripoteltu tomusokeri kruunasi kokonaisuuden. Näitä tuli syötyä matkan aikana useampi!
Leivosvalikoima oli Barcelonassa todella monipuolinen. Erään kävelykierroksen aikana satuin kulkemaan tällaisen näyteikkunan ohi ja mukaan oli haettava tuollainen valtava suklaamarenki, joka nautittiin hostellilla illallisen jälkeen. Yksin en sentään edes minä onnistunut marenkia loppuun syömään, niin makeaa se oli.
Toisinaan reissuilla maistuu leivosten lisäksi myös drinkki, joita ei kovin usein Suomessa tule juotua. Barcelonassa nautittiin tapasten kylkiäisenä raikasta mojitoa, joihin olen viime aikoina tykästynyt. Kuvan versio on se perinteinen, mutta täällä Losissa nautin eräänä viikonloppuna granaattiomenaversion, josta tuli uusi suosikkini.
Koska meksikolainen ruokakulttuuri on täällä Los Anglelesissa vahvasti esillä, luonnollisesti myös hyvien margaritojen saanti on taattu. Cabo Cantina-ketjun ravintoloista saa happy hourin aikaan kaksi margaritaa yhden hinnalla, ja makuvaihtoehtoja taisi olla toistakymmentä aina perinteisestä mansikasta muun muassa vesimeloniin, omenaan ja kurkkuun. Runsas nachoannos ja margarita toimivat hyvin yhdessä.
Drinkeille on omat hetkensä, mutta vielä enemmän rakastan teehetkiä. Kymmenisen vuotta sitten tuskailin vielä sitä, tuleeko minusta kahvin- vai teenjuoja. Tuntui että jompikumpi piti valita sopeutuakseen ”aikuisten maailmaan” :D. Kahvi ei maistu vieläkään, mutta teetä kuluukin sitten litrakaupalla. Tosin täällä lämpimämmän ilmaston Kaliforniassa se ei maistu ihan samalla lailla kuin esimerkiksi ihanassa Irlannissa, josta alla oleva kuva on. Dublinissa sijaitseva Queen of Tarts-kahvila ruusukuppeineen on yksi suosikeistani kaupungissa, postauksen siitä voit lukea täältä. Irlannissa rakastuin myös skonsseihin joita usein ikävöin. (Olisiko krooninen skonssivaje riittävä syy muuttaa takaisin?)
Kahviloissa istuminen on minulle pientä arjen luksusta. Iso teemuki ja uppoutuminen hyvään kirjaan tai ohikulkevien ihmisten katseluun on keino rentoutua ja unohtaa muut kiireet. Suomeenkin on onneksi saatu lisää viihtyisiä ja persoonallisia kahviloita, mutta länsinaapurista niitä vasta löytyykin. Vastaleivotun ruotsalaisen pullan tuoksu huumasi heti ovella tähän tukholmalaiseen kahvilaan viime kesänä astuessa.
Niin hauskaa kuin kahviloissa istuminen onkin, toisinaan vielä parempaa on viettää teehetkeä kesken kuuman iltapäivän bungalowin terassilla Thaimaassa, riippumatossa loikoillen. Ei hassumpaa lomailua 😉
Matkoilla hemmottelua ovat myös runsaat hotelliaamiaiset ja juurikin maistuva aamiainen teki ensimmäisestä aamusta Balilla täydellisen. Kiireetön herääminen aurinkoiseen aamuun valoisassa huoneessa, ja siirtyminen terassille nauttimaan tuoreista hedelmistä, hedelmäsmoothiesta ja pannukakuista muodostunutta herkkuaamiaista. Bali teki heti vaikutuksen.
Ruoka on minulle tärkeä osa matkailua ja paljon olen myös oppinut eri kulttuureista ruokapöydissä istumalla. Olen havainnut ranskalaisten rakastavan makeita aamupaloja hilloineen ja irlantilaisten vannovan tukevan aamiaisen nimeen runsaine makkaroineen, kananmunineen ja paahtoleipineen. Olen kieltäytynyt kohteliaasti kambodzalaisen majatalon isännän tarjoamista hyönteisherkuista ja tarkastellut aussien loputonta gillausinnostusta sekä kuunnellut Uuden-Seelannin maorin kertovan kansansa perinteisestä tavasta valmistaa ruokaa kypsentämällä se kuumasta lähteestä nousevan höyryn avulla. Olen iloinen että matkailu on tehnyt minusta avoimemman erilaisille ruokakokemuksille ja toiveena on oppia vielä lisää erilaisista keittiöistä. Haaveissa olisi osallistua joskus erilaisille kokkauskursseille vaikkapa Aasian maissa. Täällä Los Angelesissakin ruokaan liittyviä suunnitelmia on vielä jäljellä, muun muassa sunnuntaisella Farmers Marketilla kierteleminen.
Toisinaan parasta on kuitenkin muistaa ne omat juurensa ja nauttia itsetehtyä raikasta raparperimehua ja tuoretta korvapuustia oman siskon kanssa kotitalon pihalla. <3
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Muru Mou, Travellover ja Rimma + Laura. Minut löytää Instagramista nimimerkillä @llaurasofiia
21 Comments
Tuo japanilainen sushiravintola kuulostaa todella kivalta kokemukselta! Montako jaksoa sitä animaatiota saitte katsella? Japaniin haluaisin kyllä ehdottomasti joskus päästä.
Kolmestaan kun oltiin syömässä niin taidettiin nähdä 3 jaksoa, eli syötiin 5 lautasta/nassu. Sen jälkeen olikin niin täynnä ettei enää olisi paljon jaksanut santsata! Muakin on alkanut viime aikoina kiinnostaa Aasian kohteet enemmän, Japani mukaan luettuna 🙂
Ihana postaus, vei makumatkalle ympäri maailmaa! Voin lämpimästi suositella kokkikurssin käyntiä Thaimaassa, itse tykkäsin ihan valtavasti ja vaikka thairuokia oli kotikeittiössä jo tullut laiteltuakin, niin mukaan lähti kasa käytänöllisiä niksejä!
Olen kuullut positiivisia kommentteja noista kursseista, ehdottomasti sellaiselle haluan nyt kun thaimaalainen keittiö makuineen on muutenkin alkanut kiinnostaa enemmän 🙂
Ihania herkkuja! Ja skonssit on niiin ihania teen kanssa, en ymmärrä miksei niitä saa Suomessa mistään. Joten mun mielestä krooninen skonssivaje on todellakin hyvä syy matkustaa Irlantiin 😀 Onneksi skonsseja voi tehdä itse, muttei niistä tulee niin hyviä kuin Irlannin kahviloissa.
Mä pyrin arkisin myös syömään suht terveellisesti, mutta mun mielestä matkoilla saa herkutella ihan rauhassa. Mä tykkään maistella sellaisia leivoksia, kakkuja ym. mitä ei Suomesta löydy (että toi skonssi on hyvän näköinen).
Skonssit on nam! Mäkin kokeilin tehdä itse, mutta ei vaan tullut niin hyviä, pitänee vähän harjoitella vielä. Joo kakut ja leivokset on reissuilla sallittuja, arkena voi sitten syödä terveellisemmin 🙂 Tosin nyt kun reissu kestää 6 kk niin ei ehkä voi mennä samalla logiikalla 😀
Ihanaa, että muutkin on panostaneet tähän herkuttelupuoleen! Jenkit on kyllä varsin monipuolinen herkuttelumaa. Mikään jälkkäri tai muu ei siellä nouse ehkä maailman parhaaksi, mutta tarjonta on monipuolista ja tasaisen herkullista 😀 Mulla Jenkkien herkuttelumestoista on ehkä eniten mieleen jäänyt kierros Ben & Jerry’s -tehtaassa, jota sivusinkin omassa postauksessani. Mä en Irlannissa oikein syttynyt skonsseihin. Johtuen ehkä siitä, että yritän aika pitkälle vältellä vehnäjauhoisia tuotteita ja ne taas tuntuivat siellä olevan pelkkiä jauhomöllyköitä. Meidän hostellissa Sligossa oli jatkuvasti tarjolla kotitekoisia skonsseja, joita napsin aika monta, lähinnä siksi että loppureissusta rahat oli välissä ja ilmaista syötävää piti siis hyödyntää 😉 Mutta mikään himo niihin ei tullut, eivätkä ne sen jälkeen enää maistuneetkaan…
Herkuttelijoita meistä matkabloggaajista näköjään löytyy monta! 😀 Jep, täältä löytyy kyllä tasaisen varmasti herkkua syötäväksi. Ooh Ben & Jerry’s- tehdas! Pitääkin mennä lukemaan sun postausta heti, tuo ois aika unelma 🙂 Jos vehnää välttelee niin skonssit ei toki oo se paras leivonnainen. Mutta ah miten hyviä, varsinkin maustetut versiot. Parhaat mitä olen syönyt oli kurpitsa- ja vadelmaversiot!
Luin erityisen mielenkiinnolla ton Losin osion, kuukauden päästä sinne ja tästä sai hyviä ideoita, mitä voisi maistella. Kiitti siis vinkeistä 🙂
Hienoa jos tästä sai jotain vinkkiä! Tarjonta on kyllä monipuolista, varmasti löytyy jokaiselle jotakin 🙂
Minäkin niin rakastan herkuttelua juuri matkoilla. Kotona tulee pääsääntöisesti syötyä terveellisesti, mutta reissuissa lähtee aina käsistä, kun haluan maistaa kaikkea, mitä kullakin kohteella on tarjottavaa. Nimenomaan leipomoiden ohi on kyllä aika mahdoton kävellä, ilman että hakee jotain mukaan, ja maistuu ne aamiaiset myös minulle – on sitten kyse minkälaisesta aamiaisesta tahansa 🙂
Leipomot on ihania ja hauska tapa kurkistaa paikalliseen arkeen. Oi noita Barcelonan herkkuja ja ihania kahviloita, Espanjaan on mentävä kyllä uudestaan edullisten herkkujen perässä 😀
Ihania herkkuja! Mäkin annan itselleni aina reissussa luvan herkutella, vaikka muuten syönkin melko terveellisesti. Lapasestahan se aina sitten lähtee ja kotiin palaa turvonnut ja pöhöttynyt bloggaaja. Tukkoinen olotila kropassa on kuitenkin hyvä kannustin siirtyä takaisin terveelliseen arkeen reissun jälkeen.
Tää näyttää olevan aika yleinen ajattelutapa, että reissussa herkutellaan ja niinhän se kuuluukin, nauttia matkasta 🙂 Nyt tosin kun olen tällä ”matkalla” 6 kuukautta niin pitänee ehkä vähän tuota herkuttelua rajoittaa jossain kohtaa!
Minäkin olen iloinen siitä, että matkailu on tehnyt minusta ruuan(kin) suhteen avoimemman kokeilemaan uutta ja erilaista. Nuorempana olin todella nirso, enkä hevillä suostunut kokeilemaan mitään uutta ruokaa. En vieläkään ole kaikkiruokainen, mutta olen sentään löytänyt uusia suosikkeja 🙂
Mojitoja olen tässä muutaman viime vuoden aikana juonut niin usein, että enää ne ei maistu lainkaan – nyt uudeksi suosikiksi on noussut perinteinen margarita. Nams!
Mäkin olin nuorempana aika nirsoilija, mutta nykyään onneksi rohkeampia maistelemaan uusia makuja. Monia suosikkeja on löytynyt erilaisia ruokia testailemalla 🙂
Jösses mitä pullia ja leivonnaisia. 😛 Eniten haluaisin maistaa tuota Barcelonan tomusokerista kierrettä, näyttää tosi herkulliselta.
Ihania kaikki! Olipa päätös tälle illalle lukea tätä. Nälkäisenä nukkumaan, kun kuola valuu suupielestä. 🙂 Oma suosikkini mojitoista on ollut passionhedelmäversio Balilla edelliskesänä. Tänä kesänä ihastuin myös vadelmaan. Molemmissa tietenkin runsaasti mukana hedelmälihaa.
Oi vadelmamojito kuulostaa ihanalta! Rakastan vadelmia joten tätä pitää kyllä päästä kokeilemaan 🙂
Ihana postaus herkuista ympäri maailmaa! Mua jäi vaan kaivelemaan et miks ihmeessä kieltäydyit niistä ötököistä, heh 😉 Itse oon maistellut kerran jauhomatoja ja jotain kuoriaisia katukojusta Thaimaassa, ja hyvää oli, usko tai älä! Maistui vähän niin kuin sipsiltä… ;D
Uskon että ne on varmasti hyviä, monihan sanoo että just heinäsirkat esimerkiksi on herkkua kun ne on rapeaksi paistettu 😀 En vaan päässyt yli siitä ajatuksesta että olen syömässä toukkaa. Pitää vissiin totutella, hyönteisethän on tulevaisuuden ruoka!