Tunnelmia Salo Irish Festivaaleilta

Maaliskuussa järjestettiin Salossa ensimmäistä kertaa irkkufestarit, joita piti salolaisena tietysti päästä tunnelmoimaan paikan päälle. Festivaalitapahtumia oli sekä perjantaina 18.3 että lauantaina 19.3, ja lauantain päätapahtuma kulttuuritalo Kivassa myytiin loppuun jo ennen esitystä. Tällaista piristävää tapahtumaa selvästi kaivattiin Salossa, oli hienoa nähdä sali aivan täpötäynnä nauttimassa Irlanti-teemaisesta ohjelmasta. Festivaalin ideoi salolainen, irkkumusiikkia soittava The Green Hope- yhtye, joka halusi tuoda iloista ohjelmaa talousvaikeuksien kanssa painineeseen Saloon. Erinomainen idea ja onnistunut toteutus, josta tunnelmia, kuvia, sekä pari viedopätkää tässä postauksessa!

Lauantain tapahtuman avasi Irlannin Suomen suurlähettiläs Colm O’Floinn, joka puheessaan vertaili Suomea, Saloa ja Irlantia. Yhtäläisyyksiä löytyikin yllättävän monta, enemmän kuin olen itsekään hoksannut Irlannissa käydessäni. Suomi ja Irlanti ovat valtioina esimerkiksi miltei samanikäiset ja lisäksi Irlannin itsenäistymiseen liittyvään pääsiäiskapinaan on Suomella yllättävä yhteys. Juuri kapinan alkaessa Irlantiin saapui nimittäin suomalainen mies, joka väentungoksen nähtyään lähti kohti tapahtumien keskipistettä, O’Connell Streetin postitaloa ja liittyi mukaan kapinaan, irlantilaisten puolelle tietysti 😉 Sekä Suomi että Irlanti ovat myös kärsineet nälänhädästä, käyneet läpi verisen sisällissodan ja molemmilla on vieressä suuri naapuri. Suurlähettiläs oli kovin iloinen ja yllättynyt siitä, että irlantilaisella musiikilla on Suomessa paljon ystäviä ja että musiikkia soittaa moni suomalainen kokoonpano. Pyhän Patrikin päivän juhlintaan liittyen hänellä oli pitänyt kiirettä osallistuessaan erilaisiin Suomessa järjestettyihin tapahtumiin.

Puheen jälkeen alkoi tapahtuman ohjelmallinen puoli. Salolainen The Green Hope oli bändeistä ensimmäinen, joka hyppäsi lavalle. Rempseän esityksen aikana kuultiin menevää musiikkia, joka vei katsojat irkkupubin tunnelmiin vauhdikkaalla menollaan. Intoa tältä kokoonpanolta ei ainakaan puuttunut 🙂

Toisena esiintyi Gather No Moss, lahjakas Brittiläis-suomalainen isä & poika- duo. Helsingissä muodostettu bändi soittaa omien kappaleidensa lisäksi irlantilaista kansanmusiikkia ja rock-covereita. Esitys tarjoili sekä vauhdikkaampaa menoa että herkempää tunnelmaa. Mies ja kitara- musisointi toimii aina, ja tällä duolla se toimi erityisen hyvin.

Mieleenpainuvin kappaleista oli kenties The Death of Queen Jane. Vanhaa englantilaista balladia kuullaan usein Irlannissakin. Duon nuoremman osapuolen laulu piti otteessaan ja taisi herkistää koko salin. Alla pieni videoklippi kyseisestä kappaleesta, toivottavasti se välittää tunnelmaa edes vähän. Jos kokoonpanon keikat kiinnostavat, laita ihmeessä bändi seurantaan facebookissa. Minä ainakin taidan etsiytyä kuuntelemaan duoa toistekin 🙂

Musiikkinumeroiden välissä oli muutakin ohjelmaa, nimittäin irlantilaista kansantanssia. Turkulainen Dragún Irish Dancers toi saliin lisää irlantilaista tunnelmaa usealla tanssiesityksellään. Viimeisessä numerossa jalat liikkuivat jo siihen tahtiin ettei voinut kuin ihailla ja ihmetellä, miten jalat löytävät oikeat askeleet niin nopeassa rytmissä. Irkkutanssi olisi varmasti hauska (ja tehokas!) harrastus 🙂 Jos muuten kiinnostaisi päästä kokeilemaan tanssia, osallistu täällä arvontaan, jossa voit voittaa paikan tanssitunnille!

Illan kruunasi The Irish Session of Helsinki, joka toi lavalle perinteisiä irlantilaisia soittimia. Lavalla soivat esimerkiksi tinapillit, bodhrán-rummut, erikoinen kampiliira, sekä irlantilainen säkkipilli (uillean pipes), joka sai ansaitusti oman soolonumeron. Alan olla entistä vakuuttuneempi siitä, että minussa piileskelee palanen irlantilaista, niin hyvin irkkumusiikki minuun uppoaa ja saa aikaan vahvojakin tunteita. Säkkipilli soi osaavissa käsissä todella kauniisti, kuuntele vaikka alla oleva videoklippi ja herkisty sinäkin hetkeksi irlantilaisiin tunnelmiin. Jamisessioita muuten järjestetään ilmeisesti Helsingin irkkupubeissa. Voipa olla, että alan piipahdella useammin Helsingissä 🙂

Olipa hauska viettää lauantai-iltaa irlantilaisissa tunnelmissa 🙂 Hienoa, että ihmiset olivat löytäneet uuden tapahtuman näin hyvin ja sali oli saatu täyteen. Tuntui hivenen hassulta istua kuuntelemassa irlantilaista musiikkia konserttisalissa, kun olen tottunut kuulemaan sitä pubeissa rennommissa merkeissä, mutta toimi musiikki toki tällaisessa ”fiinimmässäkin” ympäristössä. Vapautuneempaa tunnelmaa nähtiin varmasti jatkoilla Pub Wanhassa Mestarissa. Hieno idea järjestäjiltä, toivottavasti tapahtumasta saadaan jokavuotinen perinne! Ehkäpä ensi vuonna on  varattava tapahtumalle jo isompi sali, jotta kaikki halukkaat mahtuvat mukaan 🙂