Vaikka rakastankin Dublinia ja viihdyn kaupungissa erinomaisesti, on silti hyvä välillä lähteä keskustan vilinästä vähän rauhallisempiin maisemiin. Dublinista on onneksi helppo tehdä päiväretkiä moniin kohteisiin. Muutama vuosi sitten asuessani kaupungissa tutuksi tulivat muun muassa ihastuttava merenrantakylä Dún Laoghaire (lausutaan dunleary) ja upea luontopolku välillä Bray-Greystones. Näitä molempia voin lämpimästi suositella retkikohteiksi ja ne ovat molemmat helposti saavutettavissa Dublinin keskustasta DART-lähijunalla, jota on näppärä käyttää. Tänään kerron teille kuitenkin Howthista, jossa kävin ensimmäistä kertaa viime marraskuussa. Syyspäivä oli viimainen ja kylmä, mutta pureva tuuli ei latistanut tunnelmaa eikä tehnyt maisemista yhtään vähemmän upeita. Aurinkokin näyttäytyi vierailumme ajan. Ei siellä Irlannissa aina sada 😉
Aiemmin Howth oli tunnettu lähinnä vilkkaana kalastajakylänä, mutta nykyään se katsotaan osaksi Dublinin esikaupunkialuetta ja on vilkastunut huomattavasti. Howthista löytyy silti vielä pikkukylän tunnelmaa ja kalastusharrastajien lisäksi se houkuttelee vieraitaan kauniilla luontopoluillaan ja elävöityneellä keskustallaan, jonka ravintoloista saa taatusti tuoretta kalaa. Itse käytän Dublinin keskustan ulkopuolelle lähtiessäni mielelläni DART-lähijunaa, joka toimii hyvin ja on edullinen. Aikuisen menopaluu Dublinista Howthiin samalle päivälle maksaa 6,15 € (maaliskuun 2015 hinta). Keskustan asemilta hurauttaa junalla Howthiin alle puolessa tunnissa. Matkaa junalla kohti Howthia ja jää kyydistä päätepysäkillä. Ota huomioon, että vaikka juna Malahiden suuntaan kulkee pitkälle samaa reittiä, se ei kuitenkaan vie Howthiin asti vaan haarautuu toiseen suuntaan ennen määränpäätä. Pidä siis huoli, että junasi määränpää on Howth, etkä voi eksyä 🙂 Toki myös bussit kulkevat, jos haluat matkustaa mieluummin double deckerin yläkerrassa!
Howthin juna-asema on pikkuruinen, ja ihan keskustan vieressä. Me aloitimme tutkimusretkemme lähtemällä asemalta vasemmalle kohti satamaa ja merenrantaa. Ennen satamaa vastaan osui pieni infokioski, josta saimme mukaan kartan, johon oli merkattu alueen luontopolkuja. Rannan tuntumassa tuuli alkoi olla todella pureva ja saimme pukea päälle kaikki kerrokset, jotka mukaan oli otettu. Satamassa oli silti lämmin ja aurinkoinen tunnelma. Katumuusikko soitteli haitariaan ja moni paikallinenkin oli lähtenyt päiväkävelylle sataman viereiselle kävelylaiturille. Joku jopa meloi vedessä iloisesti SUP-laudallaan; taitavat olla aika karaistuneita nuo irlantilaiset!

Kävelylaiturin päässä on pieni ja suloinen Howthin majakka.
Satama-aluetta kierreltyämme lähdimme kipuamaan mäkeä ylös kohti kallioisempia merenrantamaisemia. Luontoreittejä on alueella useita ja me päädyimme kävelemään kuuden kilometrin mittaisen Cliff Path Loopin. Lisätietoa reittivaihtoehdoista näet täältä. Eipä kestänyt kauaakaan, kun upeat maisemat satamaan ja merelle alkoivat kunnolla avautua edessämme. Polkua oli hyvä seurata, ja aurinkokin alkoi päivän edetessä lämmittää jo vähän enemmän. Muitakin reippailijoita oli liikkeellä; Howth on hyvin suosittu retkikohde. Marraskuussa tungosta ei kuitenkaan ollut liiaksi ja aurinko näytti saaneen ihmiset hyvälle tuulelle 🙂
Maastossa värejä hallitsevat syksyisin vihreän ja ruskean eri sävyt, vaikka on joukossa toki poikkeuksiakin. Alla olevan tulkitsen kanervaksi, mutta kasvintunnistukseni on vähän niin ja näin, joten korjatkaa jos olen väärässä. Tämän lisäksi keltaisiakin valopilkkuja löytyi kasvillisuuden seasta, niistä kuvaa alempana. Howth on hyvä kohde myös lintubongareille ja silmät kannattaa pitää auki hylkeidenkin varalta, niitä voi nähdä ympäröivissä vesissä tai kalliolla köllöttelemässä.
Polku kiipesi pikkuhiljaa ylöspäin, mutta nousu ei ollut kovin jyrkkä tai vaativa. Täydellinen reitti leppoisalle viikonloppukävelylle. Raikkaassa ilmassa ja auringon paisteessa ei retkestä voinut kuin nauttia. Näihin maisemiin on Irlannissa helppo rakastua. Rosoista kalliota, sitkeää kasvillisuutta ja luonnon karua kauneutta taustanaan silmänkantamattomiin jatkuva sininen meri. Irlantilaisessa maisemassa on paljon luonnetta!
Tässä kuva opasteista, joita pitää bongailla pysyäkseen polulla. Me seurasimme vihreitä nuolia (Cliff Path Loop oli reitin nimi), jotka olivat välillä aika huomaamattomia aiheuttaen pientä epävarmuutta reitin suunnasta, mutta oikea suunta löytyi aina kuitenkin ilman suurempia ongelmia.
Polkumme jatkui kallion reunan muotoja mukaillen kohti Howth Summitia, eli tasaisempaa aluetta hieman korkeammalla polun päässä. Näkymättömiin jatkuvaa Irlanninmerta kelpasi aurinkoisena päivänä ihastella! Kauempana niemen kärjessä (ylläoleva kuva) erottuu Bailyn majakka, jota voi lähteä ihailemaan lähemmäksikin, jos haluaa. Me tyydyimme katselemaan maisemia Summitilla ja tankkaamaan samalla vähän eväitä. Pienen hengähdystauon jälkeen olikin jo aika aloittaa paluumatka. Se alkoi leveänä, helppokulkuisena polkuna hieman vehreämmän maiseman halki.
Tiedättehän P.S. I love you- elokuvasta sen kohtauksen, jossa pääparia juoksee polulla vastaan ”wild Irish dog”, jolta Gerry herrasmiehen elkein suojelee Hollya? 😀 Meitäkin tuli polulla vastaan irlantilainen koira, mutta odottelusta huolimatta mäen takaa ei vaan ilmestynyt näkyviin sen koommin komeita irlantilaisia miehiä kuin Gerard Butlerkaan.
Onneksi maisemat olivat kuitenkin paluumatkallakin kohdallaan ja ihailtavaa riitti ympäröivässä luonnossa. Paluumatka jatkui takaisin kohti kylää asutusalueen poikki ja reitti päättyi juna-asemalle. Jos siis haluat ihailla luontoa tuplasti kauemmin, palaa merenrantaa pitkin takaisin samaa reittiä kuin tulitkin.
Luontopolun jälkeen nälkä luonnollisesti yllätti reippailijat. Jos olet Howthissa viikonloppuna, suuntaa keskustassa sijiatsevaan Howth Marketiin. Sieltä voi olla vaikea lähteä tyhjin käsin (varsinkin nälkäisenä). Tarjolla oli tuoretta leipää, herkullisen näköisiä leivonnaisia, keittoja, etnisiä ruokia ja paljon muuta.
Vaihtoehtoisesti maukasta ja täyttävää purtavaa löytyy myös keskustan pubeista ja kahviloista. Sataman läheisyydessä näytti olevan hyvä (joskin hieman turistisen oloinen) valikoima mereneläviin keskittyneitä ravintoloita.
Me päädyimme kiertelemään hieman keskustan katuja ja ihastelimme persoonallisia katuja värikkäinen taloineen. Lounaaksi valikoitui lopulta perinteinen fish and chips, jossa ei oltu säästelty rasvan määrässä. Energiavaje tuli siis todellakin paikattua.
Jos kaipaat pientä hengähdystaukoa Dublinin vilinästä, ota ihmeessä suunnaksi Howth! 🙂
Tämä kirjoitus on osa Irlanti-viikkoa, joka on suomalaisten matkabloggaajien toteuttama kampanja. Viikon aikana 13.–20.3.2016 julkaistaan blogipostauksia, joissa esitellään monipuolisesti Irlantia matkakohteena. Arvomme yhteistyössä Tourism Irelandin kanssa matkan Irlantiin sekä monia muita palkintoja. Seuraa Irlanti-viikkoa Facebookissa, jotta pysyt selvillä myös kampanjan muista kilpailuista.
Mukana ovat seuraavat blogit:
Kohteena maailma | Levoton matkailija | London and beyond | Lähtöportti | Pää pilvissä | To travel is to live
12 Comments
Käytiin Howthissa kesällä 2009. Meillä ei ollut sen kummempaa suunnitelmaa pidemmästä kävelyretkestä, mutta lähdettiin vähän katsomaan tuota niemen ympäri kiertävää reittiä, eikä lopulta maltettu kääntyä ympäri kun oli niin upeaa. Bailyn majakalle asti mentiin. Meillekin tuli vastaan pari yksikseen juossutta koiraa. Käytiin myös pienellä veneellä Ireland’s Eye -saarella Howthin edustalla. Karu luonnonvarainen saari vaikutti olevan erityisesti lintubongareiden suosiossa. Tuo Bray-Greystones -reitti on mun listalla tulevia matkoja varten.
Bailyn majakka olisi hauska nähdä lähempääkin, mutta tällä kertaa tyydyttiin ihailemaan sitä vain kauempaa. Ehkä ensi kerralla, tuolla näyttää riittävän polkuja kierreltäväksi. Bray-Greystones on kaunis myös, ja sinne kannattaa ehdottomasti mennä DART-junalla, junamatkallakin on kauniit maisemat merelle 🙂
Me lähdettiin reissullamme Howthiin, koska ensimmäinen pyöräretki Irlannissa meinasi mennä penkin alle rankkasateen vuoksi. Varasin sitten myöhemmälle pyörät Howthista, ja se olikin koko matkan aurinkoisin päivä! Ei ollut mitään tietoa noista kalliojyrkänteistä tai patikkapoluista, mutta niin me vain sinnekin eksyttiin. Paikalla ei ollut yhtään ketään ja olikin ihmeellistä sellaisena päivä! Ah. ^^
Teillä on käynyt hyvä tuuri, jos saitte yksinänne nauttia maisemista! Ehkä arkisin on hiljaisempaa kuin viikonloppuna. Pyörän vuokraaminen on kyllä hyvä idea 🙂
Howth on kyllä kiva paikka, en vaan kauheesti ehtinyt kierrellä siellä viime maaliskuussa. Joten Howthiin olisi kiva lähteä uudestaan joskus 🙂 Muistan miten satamassa bongasin hylkeeen ja pitkään arvuuttelin että onko se nyt hylje vai ei 😀 Oli sen verran kaukanat etten millään meinannut saada selvää.
Onneksi aina voi mennä uudestaan, tuolla on kyllä mukavat polut kulkea 🙂 Mä näin hylkeitä Dun Laoghairessa, ne oli aika veikeitä, kerjäsivät kalastajilta kalanperkeitä satamassa.
Kävin viime kesänä Howthissa ja kiertämässä tuolla kallioilla. Yhtään opastetta en kyllä nähnyt reitillä, kasvillisuus oli paikoin hyvin rehevää. Ehdimme alas kylään juuri kun vettä alkoi tulla tuutin täydeltä ja pujahdimme pieneen kahvilaan, jonka nimeä en valitettavasti enää muista. Siellä syömäni kasviswrap ja banaani-mangosmoothie maistuivat silloin maailman parhailta. Sateen loputtua oli mukava taas jatkaa matkaa kylläisenä.
Opasteet oli paikoin vähän huomaamattomissa paikoissa tai aika pieniä, niitä vois kyllä merkitä hieman paremmin. Voin kuvitella että kesäisin ne on vieläkin enemmän piilossa. Onneksi kahvila oli lähellä sateen yllättäessä, kuulostaa tunnelmalliselta reissulta 🙂
[…] Päiväretki Dublinista Howtin rantamaisemiin by To Travel is to Live […]
Howth on sillä tavalla itselle tuttu, että olen pyörähtänyt siellä autolla. Paikkahan olisi ihanteellinen golfareille majoituskohteeksi, jotka haluavat pelata Dublinin alueen links-golfkenttiä. Siitä olisi lyhyt autoilumatka Dublinin parhaille kentille ja illat voisi istua Howthissa pubissa 🙂
[…] Päiväretki Dublinista Howtin rantamaisemiin by To Travel is to Live […]
[…] Päiväretki Dublinista Howtin rantamaisemiin by To Travel is to Live […]