Voi miten ihania kyliä! Meidän viime vuoden suunnitelmissa ollut mini road trip Ranskan maaseudulla ei toteutunutkaan, ja näitä kuvia katsellessa se kyllä harmittaa. Ehkä vielä tulevaisuudessa ihastelen erilaista Ranskaa. :)
Tänä vuonna Ranska onkin matkasuunnitelmissa. Tässä linkki, niin pääsee kurkkaamaan millaisia suunnitelmia meillä on Ranskalle (oletkin jo käynyt kurkkamassa): http://hiemanvino.blogspot.com/2018/09/syksyn-suunnitelmia.html?m=1
Replytoisiinmaisemiinmaanantai, lokakuu 1, 2018 at 12:21
Ranskaan kannattaa ehdottomasti lähteä muuallekin kuin Pariisiin. Eikä turhaan kannata jännittää kielenkään suhteen. Mä osaan sanoa kiitos ja näkemiin ranskaksi, mutta hyvin siellä on pärjätty joko englannilla tai elekielellä.
Ihanaa lukea toisen kataarifanin seikkailuista! Innostuin jo muinoin opiskeluaikoina kun yhtenä tenttikirjana oli Emmanuel Le Roy Ladurien Montaillou ja ajattelin, että tuonne on päästävä! Muutama vuosi sitten vihdoin käytiin kylässä ja paikathan jopa tunnisti kirjan perusteella (joka sentään sijoittuu 1200-1300-lukujen vaihteeseen) ja hautausmaalla hautakivissä oli edelleen samoja sukunimiä! Käytiin myös Montsegur, Niaux ja Carcassonne mutta monta paikkaa jäi vielä näkemättä. Tykkään myös Kate Mossen Citadel ja Winter Ghosts -kirjoista joita ei oo ikävä kyllä suomennettu, varmaan oletkin lukenut? Samoihin seutuihin liittyy myös Luolakarhun klaanin myöhemmät osat, joten seuraavalla reissulla voisi yhdistää zelandoniluolat ja kataarit.
Replytoisiinmaisemiintorstai, lokakuu 4, 2018 at 11:56
Kiitos kommentista! Mä uppouduin näihin historiallisiin kertomuksiin ihan totaalisesti, ja oli todellisen työn takana etten kirjoittanut jokaiseen täältä kertovaan juttuun hirmuista historiapläjäystä. Yleensä ne osuudet kun ei lukijoita kovin paljon kiinnosta.
En itse asiassa ole lukenut kuin nuo suomennetut Mossen kirjat, pitääkin tsekata löytyykö kirjastosta nuo muut. Luolakarhun klaanin fiiliksiin pääsin Niauxin luolissa. Tykkäsin ylipäänsä Pyreineiden vuoriston kummastakin puolesta tosi paljon, joten tuskin jäi ainoaksi käynniksi noille seuduin.
4 Comments
Voi miten ihania kyliä! Meidän viime vuoden suunnitelmissa ollut mini road trip Ranskan maaseudulla ei toteutunutkaan, ja näitä kuvia katsellessa se kyllä harmittaa. Ehkä vielä tulevaisuudessa ihastelen erilaista Ranskaa. :)
Tänä vuonna Ranska onkin matkasuunnitelmissa. Tässä linkki, niin pääsee kurkkaamaan millaisia suunnitelmia meillä on Ranskalle (oletkin jo käynyt kurkkamassa): http://hiemanvino.blogspot.com/2018/09/syksyn-suunnitelmia.html?m=1
Ranskaan kannattaa ehdottomasti lähteä muuallekin kuin Pariisiin. Eikä turhaan kannata jännittää kielenkään suhteen. Mä osaan sanoa kiitos ja näkemiin ranskaksi, mutta hyvin siellä on pärjätty joko englannilla tai elekielellä.
Ihanaa lukea toisen kataarifanin seikkailuista! Innostuin jo muinoin opiskeluaikoina kun yhtenä tenttikirjana oli Emmanuel Le Roy Ladurien Montaillou ja ajattelin, että tuonne on päästävä! Muutama vuosi sitten vihdoin käytiin kylässä ja paikathan jopa tunnisti kirjan perusteella (joka sentään sijoittuu 1200-1300-lukujen vaihteeseen) ja hautausmaalla hautakivissä oli edelleen samoja sukunimiä! Käytiin myös Montsegur, Niaux ja Carcassonne mutta monta paikkaa jäi vielä näkemättä. Tykkään myös Kate Mossen Citadel ja Winter Ghosts -kirjoista joita ei oo ikävä kyllä suomennettu, varmaan oletkin lukenut? Samoihin seutuihin liittyy myös Luolakarhun klaanin myöhemmät osat, joten seuraavalla reissulla voisi yhdistää zelandoniluolat ja kataarit.
Kiitos kommentista! Mä uppouduin näihin historiallisiin kertomuksiin ihan totaalisesti, ja oli todellisen työn takana etten kirjoittanut jokaiseen täältä kertovaan juttuun hirmuista historiapläjäystä. Yleensä ne osuudet kun ei lukijoita kovin paljon kiinnosta.
En itse asiassa ole lukenut kuin nuo suomennetut Mossen kirjat, pitääkin tsekata löytyykö kirjastosta nuo muut. Luolakarhun klaanin fiiliksiin pääsin Niauxin luolissa. Tykkäsin ylipäänsä Pyreineiden vuoriston kummastakin puolesta tosi paljon, joten tuskin jäi ainoaksi käynniksi noille seuduin.