Instagram Travel Thursday

Tänne haluan palata

torstai, toukokuu 3, 2018

Usein reissun päätteeksi haaveilen palaavani samaan kohteeseen pian uudestaan. Matkan jälkeen kohde on vielä niin iholla. Mutta lopulta harvoin oikeasti palaan. Olen malttamaton näkemään uutta, joten palaaminen tuntuu lopulta aina vähän siltä, että jokin toinen kokemus, kenties vielä parempi, jäisi sen vuoksi kokematta.

Muutama sellainen varmempi paluukohde on vuosien varrelta kuitenkin löytynyt. Kaikkia niitä yhdistää ajatus, että kohteessa on vielä paljon uutta nähtävää. Jotain sellaista, johon haluaa tutustua paremmin. On myös paikkoja, joihin tulee lähdettyä itsestä riippumattomista syistä uudelleen. Eikä niissäkään mitään vikaa ole.

Mutta kaikkein eniten haluan palata aina uudestaan vuorille.  Olen menettänyt täysin sydämeni pienille vuoristokylille ja serpentiiniteille. Kaukaisuuteen siintäville maisemille ja alhaalla roikkuville pilville. Kirkkaille vuoristojärville ja rikkomattomalle hiljaisuudelle. Lumihuipuille. Kadehdin avoimesti kaikkia heitä, jotka joka aamu voivat herätä vuoristomaisemaan.

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka vetäjinä toimivat Vagabonda ja Travellover.

Instagram Travel Thursday on joka kuukauden ensimmäisenä torstaina vietettävä blogitempaus, jonka tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana.

Toukokuun teemana oli esitellä kohde, jonne haluaa palata.

@duunireissaaja
Facebook  I  Instagram  I  Twitter

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply sari/ matkalla lähelle tai kauas perjantai, toukokuu 4, 2018 at 15:59

    Olet kyllä ollut mahtavsissa maisemissa! Todella upeita korkeanpaikan maisemia. Puhut ihan totta siitä, että monta kertaa jhonkin paikkaan ihastuu ja vannoo, että takaisin on palattava mutta harvoin sitä tulee tehtyä. Sama juttu on itsellänikin, kun maailmassa on niin paljon tutkimattomia paikkoja, että haluaa vaan nähdä lisää eikä siinä huumassa raaski palata vanhaan jo nähtyyn paikkaan.

  • Reply Viherjuuria maanantai, toukokuu 7, 2018 at 09:46

    Ihana näkökulma paluuseen! Vuoret ovat kyllä komioita, mutta en ole ehtinyt kovin usein niiden juurelle. Oma paluuni olisikin merenrantaan. Ei välttämättä biitsille vaan karujen kallioiden ja aavan ääreen. Mutta vuoria olen kyllä alkanut täällä Reininlaaksossa kaipailla, kun eihän täällä näy mäkeä ei kukkulaa =D

  • Reply Travelloverin Annika lauantai, toukokuu 12, 2018 at 13:54

    Vuorimaisemissa todella on taikaa!
    Ymmärrän niin hyvin tuon ajatuksesi, että jos palaa tuttuun kohteeseen, voi jokin uusi, ihana seikkailu jäädä tekemättä. Mutta silloin saa mahdollisuuden uusiin kokemuksiin vanhassa kohteessa. Olen itse alkanut viime aikoina yhä useammin palata jo käymiini paikkoihin. Esimerkiksi nyt olen Oslossa, jossa kävin viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Kuljen niin eri kulmilla, että eihän tämä ole sama kaupunki ollenkaan!

  • Reply Terhi | VAGABONDA maanantai, toukokuu 14, 2018 at 12:16

    Vuoret ovat minunkin sydäntä lähellä. Olenkin onnekas, kun asun lähellä vuoria ja saan ihailla päivittäin Kreetan jylhää Lefka Ori -vuoristoa – en valitettavasti suoraan kodin ikkunasta, mutta kattoterassilta kyllä. Ei siihen näkyyn kyllästy koskaan, ja nyt haluankin matkustaa vielä suurempien vuorien äärelle Alpeille!

  • Vastaa käyttäjälle Terhi | VAGABONDA Cancel Reply