Ihana keidas! Tosi kauniin ja vehreän näköistä.
Hauska juttu, miten ihmiset luottaa navigaattoriin ennemmin kuin (ammattilaisten) suunnittelemaan opastukseen. Itsekin joskus syyllistynyt siihen :)
Replyduunireissaajakeskiviikko, 23 elokuun, 2017 at 07:33
Nooh, ehkä siinä portugalilaisessa opastuksessakin on hieman toivomisen varaa. Kylttejä ei ole liian montaa, ja meiltä loppui jo usko. Navigaattori kun näytti, että ohi mennään ja paljon. Mutta toivottavasti joku päätyisi jutun perusteella tähän hienoon puistoon, ja uskoo että kyllä se oikea parkkipaikkakin sieltä tulee vastaan?
Ihana salainen helmi! Tällaisista postauksista tulee kauhea ikävä Etelä-Eurooppaan. Porugalissa olen käynyt vain lapsena, mutta siitä asti uusi matka on himottanut. Ja tollaisia kirjoja pitäisi olla enemmän, jotka kertovat niistä vähemmän tunnetuista paikoista. Toisaalta jos kirjoja olisi enemmän, eivät paikat ehkä jäisi niiksi vähemmän tunnetuiksi… ;)
Replyduunireissaajatorstai, 24 elokuun, 2017 at 16:19
Toi kirja oli ihan mieletön löytö. Sen kanssa käytiin muutamissa muissakin paikoissa. Metsäpalojen vuoksi jouduttiin tosin luopumaan useammasta kohteesta. Ja tota samaa sarjaa on julkaistu muualtakin, sieltä löytyy mm. Norja ja Brittein saarilta vaikka mitä.
Oli tosiaan hyvä kirjalöytö! Mun on pakko ihailla sun kykyä tehdä noita hyviä matkasuunnitelmia, kun itse lähden nykyään aina ihan soitellen sotaan. Mun täytyy vain lukea tarpeeksi sun tekstejä, niin ehkä mäkin opin suunnittelemaan.
Replyduunireissaajatorstai, 24 elokuun, 2017 at 21:50
Matkojen sisältö on parantunut rutkasti sen jälkeen kun aloin käyttää aikaa etukäteissuunnitteluun. Mä kun olen niin pirun huono tekemään spontaanisti mitään. Mut ei meillä mitään sellaista ”pakko suorittaa” -listaakaan ole. Enemmänkin mä kartotan etukäteen juttuja, joita vois tehdä. Sit paikanpäällä mennään fiiliksen mukaan.
Satumaisen näköinen paikka pikkusiltoineen, vesiputouksineen ja komeuden kruunaa lehtien välistä pilkistävät auringonsäteet. Ihan kuin jostain unesta! Idyllinen pikkukaupunkikin. Olipas opaskirja todellakin hyvä löytö!
Replyduunireissaajasunnuntai, 3 syyskuun, 2017 at 09:19
Kuvassa on oikeastaan koko kylä. Tien varrella olevien talojen lisäksi siellä oli pieni kirkko ja pari poikkikatua. Ja tietenkin tuo ihana puisto.
Vesiputouksissa on sellaista jotain voimakkaasti lumoavaa. Liittynee jotenkin luonnon voimaan ja virtaavan veden symboliikkaan. Tällaiset todellakin ovat keitaita luonnon keskellä, kuten tuossa jo aiemmin mainittiin. <3
Replyduunireissaajasunnuntai, 3 syyskuun, 2017 at 09:21
Tänä vuonna vesiputouksia on tullut nähtyä ihan urakalla, mutta en usko, että niihin voi koskaan kyllästyä.
Ihanan näköinen paikka! Vesiputoukset ovat kyllä sellaisia nähtävyyksiä, joita varten näkee mielellään enemmänkin vaivaa. Kanadan matkalla tosin tuli jo vesiputous ähky, kun niitä oli reitin varrella niin monta. Hienoja ja näkemisen arvoisia anyway :)
Replyduunireissaajasunnuntai, 3 syyskuun, 2017 at 09:26
Islannissa oli myös havaittavissa tuota ähkyä, ja ihan jokainen pikkupuro ei enää loppureissusta sävähdyttänyt. Kun taas Portugalissa joetkin olivat monesti vain pieniä puroja.Etukäteen mietitytti mahtaako tuolla putouksella kesäaikaan edes vesi virrata. Onneksi pelko oli turha.
13 Comments
Ihana keidas! Tosi kauniin ja vehreän näköistä.
Hauska juttu, miten ihmiset luottaa navigaattoriin ennemmin kuin (ammattilaisten) suunnittelemaan opastukseen. Itsekin joskus syyllistynyt siihen :)
Nooh, ehkä siinä portugalilaisessa opastuksessakin on hieman toivomisen varaa. Kylttejä ei ole liian montaa, ja meiltä loppui jo usko. Navigaattori kun näytti, että ohi mennään ja paljon. Mutta toivottavasti joku päätyisi jutun perusteella tähän hienoon puistoon, ja uskoo että kyllä se oikea parkkipaikkakin sieltä tulee vastaan?
Haha, no sitten saat synninpäästön navigaattoria uskomisesta ;)
Ihana salainen helmi! Tällaisista postauksista tulee kauhea ikävä Etelä-Eurooppaan. Porugalissa olen käynyt vain lapsena, mutta siitä asti uusi matka on himottanut. Ja tollaisia kirjoja pitäisi olla enemmän, jotka kertovat niistä vähemmän tunnetuista paikoista. Toisaalta jos kirjoja olisi enemmän, eivät paikat ehkä jäisi niiksi vähemmän tunnetuiksi… ;)
Toi kirja oli ihan mieletön löytö. Sen kanssa käytiin muutamissa muissakin paikoissa. Metsäpalojen vuoksi jouduttiin tosin luopumaan useammasta kohteesta. Ja tota samaa sarjaa on julkaistu muualtakin, sieltä löytyy mm. Norja ja Brittein saarilta vaikka mitä.
Oli tosiaan hyvä kirjalöytö! Mun on pakko ihailla sun kykyä tehdä noita hyviä matkasuunnitelmia, kun itse lähden nykyään aina ihan soitellen sotaan. Mun täytyy vain lukea tarpeeksi sun tekstejä, niin ehkä mäkin opin suunnittelemaan.
Matkojen sisältö on parantunut rutkasti sen jälkeen kun aloin käyttää aikaa etukäteissuunnitteluun. Mä kun olen niin pirun huono tekemään spontaanisti mitään. Mut ei meillä mitään sellaista ”pakko suorittaa” -listaakaan ole. Enemmänkin mä kartotan etukäteen juttuja, joita vois tehdä. Sit paikanpäällä mennään fiiliksen mukaan.
Satumaisen näköinen paikka pikkusiltoineen, vesiputouksineen ja komeuden kruunaa lehtien välistä pilkistävät auringonsäteet. Ihan kuin jostain unesta! Idyllinen pikkukaupunkikin. Olipas opaskirja todellakin hyvä löytö!
Kuvassa on oikeastaan koko kylä. Tien varrella olevien talojen lisäksi siellä oli pieni kirkko ja pari poikkikatua. Ja tietenkin tuo ihana puisto.
Vesiputouksissa on sellaista jotain voimakkaasti lumoavaa. Liittynee jotenkin luonnon voimaan ja virtaavan veden symboliikkaan. Tällaiset todellakin ovat keitaita luonnon keskellä, kuten tuossa jo aiemmin mainittiin. <3
Tänä vuonna vesiputouksia on tullut nähtyä ihan urakalla, mutta en usko, että niihin voi koskaan kyllästyä.
Ihanan näköinen paikka! Vesiputoukset ovat kyllä sellaisia nähtävyyksiä, joita varten näkee mielellään enemmänkin vaivaa. Kanadan matkalla tosin tuli jo vesiputous ähky, kun niitä oli reitin varrella niin monta. Hienoja ja näkemisen arvoisia anyway :)
Islannissa oli myös havaittavissa tuota ähkyä, ja ihan jokainen pikkupuro ei enää loppureissusta sävähdyttänyt. Kun taas Portugalissa joetkin olivat monesti vain pieniä puroja.Etukäteen mietitytti mahtaako tuolla putouksella kesäaikaan edes vesi virrata. Onneksi pelko oli turha.