Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Urho Kekkosen Kansallispuisto

Yleinen

Saariselän reissu osa 2: Urho Kekkosen Kansallispuistossa

perjantai, lokakuu 16, 2020

Kun saavuin Kiilopäähän, majoituspaikkaani, ajatuksena oli rauhassa asettautua hostelliin ja tutkia lähiympäristöäni. En voinut vastustaa kiusausta, kun katselin hostellin huoneen ikkunasta näkyvää puroa ja metsikköä. Olihan se mentävä heti tallustelemaan! Kävelin ensimmäisenä päivänä ”Poropolun”, joka on n. 6 kilometriä pitkä.

Hostellista oli n. 200-300 metrin matka kohtaan, josta lähti monta merkattua reittiä Urho Kekkosen Kansallispuistoon! Reittejä oli ihan kahdesta kilometristä 15 kilometriin (merkatut) sekä jos pidempää reittiä havittelee, niin suosittelen kartan ostamista! Reittejä kyllä on tuossa puistossa! Kahden kilometrin reitti on sopiva lapsille, omasta mielestäni myös poropolku sopiii kouluikäisille.

Tässä muutama neuvo tunturille lähtevälle (ps. en todellakaan ole mikään erävaeltaja, eli nämä neuvot sopii hyvinkin keltanokkaisille ”erävaeltajille”)

  • Varaudu tuuleen ja sateeseen. Tuntureilla tuulee, joten pipoa, hanskaa ja sadetakkia ehdottomasti mukaan!
  • Reittien varrella voi olla että puhelimesta lähtee kuuluvuudet, eli jos sinulla ei ole karttaa, varaudu vaikka etukäteen kuvakaappauksilla
  • Evästä ja juomaa mukaan
  • Jos retkeilet yksin tai vaikka kaksinkin; on hyvä että kirjaat lähtösi Suomenlatu Kiilopään aulassa olevaan kansioon. Kansioon voit merkata yhteystietosi, minkä reitin menet sekä arvioitu saapumisaikasi!

Kuvia ”poropolun” varrelta

Aamupalan jälkeen kahvit termariin ja lähdin kävelemään ”Ahopää” reittiä. Tämä reitti kyllä osoittautui suosikiksi! Reitti oli 15 kilometriä pitkä, mutta piti sisällään kaiken mitä odotinkin luonnossa kävelemisestä! Oli tuntureilla kävelemistä, poroja näkemistä, Rumakurun päivätuvat hienoineen nuotiopaikkoineen, kirkas vesistö kurujen välissä! Ihania maisemia! Luulammen erämääkahvila!

Ahopään reitti merkattu sinisellä, Poropolku vihreällä, kiirunapolku violetinpunaisella ja Luulammen reitti keltaisella

Aikomuksena oli varata koko päivä aikaa tälle matkalle, ihastella luontoa, ottaa rauhassa kuvia ja nauttia. Aikaa tähän reittiin minulle kului 7 tuntia, ilman sadetta olisin varmaan 5-6 tunnissa tämän mennyt.

Sää oli päänsääntöisesti hyvä, mutta aamulla tuntureilla oli sumua ja pientä tihkusadetta. Rumakurun kohdalla sitten satoikin jo lujaa lähes kaksi tuntia, jonka olin sopivasti päivätuvan suojissa. Tällöin myös törmäsin muihin retkeilijöihin, kummallista oli kyllä että tuntureilla saattoi mennä parikin tuntia ennenkuin näin muita. Omasta kännykässä ei ollut kuuluvuutta 2-3 tuntiin.

Rumakuru

 

Rumakurun uudemman päivätuvan luona, vähän matkan päässä nuotiopaikasta sijaitsi ihana kristallinkirkas lammikko kurujen välissä! Tuhannesti kiitoksia seurueelle joka sattui osumaan samaan aikaan kanssani tuonne Rumakurulle! Ilman heidän neuvojaan, en olisi tiennyt tästä lammikosta! Kerroin tästä itsekin muutamalle, jotka osuivat kohdalleni!

 

Rumakurun vanha päivätupa 

Reitin varrella oleva Luulammen erämaakahvila oli myös retken kohokohtia; Kahvila jossa ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä, tämä kahvila on todellakin mun makuun! (Mielestäni olemme nykyään liikaa tekniikan kanssa tekemisissä ja jokaisen meistä olisi hyvä olla edes joskus ilman kännykkää vaikka parikin päivää tai vaikka päivän aikana muutaman tunnin ilman kännykkää)

Kuvia Luulammen erämaakahvilasta (Ylhäällä ja alhaalla)

 

Luulammen jälkeen lähdin kiipeämään takaisin tuntureille ja törmäsin porolaumaan. Poroista kyllä huomasi, että hiukan arkoja he ovat ja ihmisen nähtyään ne jäivät vähän sivuunpäin tarkkailemaan.

Neljän maissa iltapäivällä olin takaisin Kiilopäällä ja hostellilla, siitä ampasinkin suoraan ostamaan ranneketta illan savusaunaan! Se onkin sitten toinen tarina 😉

Mikä on sinun suosikki reittisi ollut Urho Kekkosen Kansallispuistossa? Mihin kannattaa mielestäsi varautua retkellä? Oletko törmännyt sopuleihin? 

Yleinen

Saariselän reissu osa 1: Kohti Kiilopäätä

lauantai, lokakuu 10, 2020

Syyskuun loppupuolella lähdin tekemään ihka ensimmäistä reissuani Lappiin näin aikuisena. Lapsena kävimme Lapissa useamman kerran asuntoautolla ja tietenkin pörräilimme myös Norjan puolella. Nyt lähdin reissuun yksinäni ihailemaan Lapin ruskaa, mistä olen niin monesti kuullut ja nähnyt hienoja kuvia. Toki, myös tämän hetkinen tilanne vaikutti siihen että lomakohteeksi valikoitui Lappi.

Mitä otin mukaan reissuun? Ikivanhan kassini Miamin matkalta, johon sitten tulikin kaikkea mahdollista tulitikuista lämmin keittopusseihin! Myös taskulamppu oli hyvä lisä näin syksyn iltoihin! Ja tuli tarpeen! 

Lähdin matkaan Helsinki-Vantaan lentokentältä eli lensin Ivaloon ja siitä jatkoin matkaan bussilla kohti Saariselkää. Saariselän keskustan läpi hulmuten jatkoin kohti määränpäätäni; Kiilopäätä. Majoittaudun Hostelli Ahopäässä; Osallistun tänä vuonna hostellijärjestön ”Hostellireissaaja” kilpailuun. Matkan tarkoituksena on ottaa kuvia ja tehdä blogikirjoitus myös hostellijärjestölle. Tottakai, matkan tarkoitus on myös nauttia Lapin luonnosta ja ”lomastani” (Lomautus). Ikävä kyllä, tänä vuonna moni on joutunut lomautuksen uhriksi, myös minä. Tosin, oma lomautus on sen verran lyhyt että pidän tätä vain ”lomana”.

Lentolippuni Ivaloon (menopaluu) maksoi n. 250 euroa, joka sisälsi ruumaan menevät matkatavarat. Lento meni nopeasti, voisin hyvinkin matkustaa uudelleen lentäen!! Juna ja bussi yhdistelmällä matkat olisivat maksaneet lähes tulkoon saman verran, varsinkin jos en saisi vr:ltä säästölippua.

Lentokentällä ei ollut ruuhkaa! Mutta kone oli kyllä täynnä!

Bussimatka Eskelisen linjalla Lapissa maksoi; lentokentältä kiilopäälle 13 euroa. Ihan siedettävä hinta tämäkin, onhan matkaa n. 40 kilometriä. Busseja tosiaan meni vain lentojen mukaan, eli vain yksi bussivuoro päivässä!

Hostelli Ahopää sijaitsi pääkallopaikalla Kiilopäällä, viereisessä rakennuksessa oli Suomenlatu Kiilopään ravintola, vastaanottotiski ja pieni marketti. Ravintolasta sai oikeastaan kaiken ruoan, mitä retkeilijä voi tarvita jos ei omia eväitään halua/pysty syödä. Ravintolasta sai hyvän aamiaisen hintaan 13 euroa, keittolounaan kympillä ja päivällisen hintaan 25 euroa. Myös pikkupurtavaa löytyi sekä ravintolan a’la carte lista. Pienestä marketista löytyi jonkun verran turistitavaraa mm; postikortteja, pipoa ja makkaratikkuja. Marketin ruokapuoli oli heikohko, esim. maitoa ei juurikaan ikinä ollut myynnissä (yhden purkin onnistuin kyselemällä ostamaan)  Perus makkarapakettia löytyi kyllä.

Kuvia Kiilopäältä, Saariselkä.

Sen verran täytyy vähän huonoa palautetta antaa, että henkilökunta tässä rakennuksessa ei ollut kovin mieleeni. Yksi sama työntekijä saattoi hoitaa marketin tiskiä, vastaanottotiskiä ja ravintolan tiskiä, joten voitte arvata minkälaisessa kiireessä hän asioita hoitaa. Minulle ei jäänyt kovin positiivista mielikuvaa henkilökunnasta.

Puhutaan, sitten vähän tästä majoituspaikasta, jossa majoittauduin. Eli Hostelli Ahopää; jos mielesi tekee mieli käydä varaamassa tai ihan katsomassa, millä hinnalla ja miten voit majoittautua niin tästä linkistä pääset suoraan näkemään Hostelli Ahopään: https://www.hostellit.fi/hostellit/hostel-ahopaa/

Itse majoittauduin yhteismajoituksessa, jossa oli neljälle majoituspaikka. Muita majoittujia ei samaan aikaan ollut, uskon että syynä on suomalaisuutemme; emme me tykkää majoittautua ventovieraiden kanssa. Ainakaan suurin osa meistä. Ja toisena syynä on koronatilanne varmaankin; nyt ei ole hyvä hetki jakaa huonetta ventovieraiden kanssa. Otin silti tietoisen riskin ja majoittaudun. Hintaa tälle majoitukselle tuli kolmeksi yöksi n. 87 euroa. Eli mielestäni aika hyvä hinta! Ja hostellikin täytti odotukseni.

Kuvia Hostelli Ahopäästä (Ylhäällä ulkokuva; alhaalla kuvia yhteismajoituksesta)

Hostelli Ahopää sijaitsee siis Saariselällä, tarkemmin Kiilopäällä. Tästä on matkaa Saariselän keskustaan n. 15 kilometriä. Bussilla pääsee lentokentältä sekä Saariselän keskustasta (Mutta vain lentokoneiden tulo ja lähtöaikoina, joten useimmiten vain kerran päivässä). Omalla autolla pääsee myös kätevästi ja Kiilopäällä on iso parkkipaikka. Jos hostellin majoitus ei nappaa, niin Kiilopäällä oli myös leirintäalue matkailuautoille ja vaunuille sekä lomamökkejä.

Hostelli Ahopäässä on saatavilla yksityishuoneita sekä yhteismajoituksia. Käytössä on yhteiskeittiö ja osalla huoneista on oma wc ja loput ovat käytävillä. Käytävillä on myös vaatteiden kuivauskaappeja. Suihkut löytyvät viereisestä rakennuksesta, missä myös lämpenee normaali sauna joka päivä klo 16-19 ajan.

Omasta mielestäni Hostellimajoitus oli varsin mukava, hostelli oli hyvällä sijainnilla jos mieli tekee lähtee kävelemään/pyöräilemään/hiihtämään Urho Kekkosen Kansallispuistoon, joka sijaitsee ihan vieressä! Majoittujilla on myös mahdollisuus savusaunaan, joka lämpenee kolmesti viikossa. Saunan yhteydessä voit pulahtaa tunturipuroon!

Savusaunaan pääsee, kun menet vastaanottotiskille ostamaan rannekkeen. Rannekkeen voit ostaa vain puoli tuntia ennen saunomisaikaa! Kun olin majoittumassa oli savusaunan saunomisajat muistaakseni nämä:

15.00-16.30

16.30-18.00

18.00-18.30

Savusaunan hinta oli majoittuville 10 euroa, muille 13 euroa.

Tässä vielä hiukan plussaa ja miinusta Hostelli Ahopäästä

+ Sijainti ihana, pääset tästä heti monelle merkitylle reitille Urho Kekkosen Kansallispuistoon!

+ Hostelli oli vanha mutta hieno rakennus! Pidin myös huoneesta jossa majoittauduin

+ Yhteiskeittiö oli monipuolinen, johon sai eväitä säilöön tai tehdä itse ruokaa. Mutta jos omien eväiden nappaaminen ei kokoajan miellytä, vieressä oli Kiilopään ravintola josta sai kaikkea aamiaisesta iltapalaan saakka

+ Hinta-laatu suhde oli mielestäni kohdallaan

– Savusaunan mahdollisuus; kolme kertaa viikossa. Ja savusauna oli haluttu! Olisi kiva jos saunapaikan voisi edes varata etukäteen!

– Lähin ruokakauppa oli n. 15 kilometrin päässä, joten autottoman henkilön on vaikea löytää ruokaa jota säilyttää yhteiskeittiössä. Itse turvauduin paljon Kiilopään ravintolan ruokatarjontaan jossa nautinkin aamiaiset, useamman keittolounaan sekä päivällisen kävin testaamassa. Söin myös a’ la carte listalta esim. poroburgerin.

Suomenlatu Kiilopään ravintolan aamiaistarjontaa, tarjolla oli lämpimiä, leipää leikkeleiden kera, hedelmiä ym

Suomenlatu Kiilopään ravintolan keittolounas kympillä!

Suomenlatu Kiilopään ravintolan poroburger!

 

Lisää Saariselän reissusta, tulee seuraavassa blogikirjoituksessa! (tulossa paljon luontokuvia!)

Minkälaisia kokemuksia teillä on Saariselästä? Mikä on mielestäsi paras vuodenaika matkustaa? Onko jokin paikka jäänyt erityisesti mieleen?