Viime aikoina olemme vertailleet paljon Espanjaa ja Suomea, sekä molempien tarjoamia mahdollisuuksia. Olemme yrittäneet kuvitella miten haluamme elää 5 ja 10 vuoden päästä, miten tehdä töitä, miten asua ja elämäntapaa yleensä. Vaikeita kysymyksiä, joiden pohtiminen on tasaisin väliajoin aiheellista.
Meidän kohdallamme tärkeimpänä päätöksenä oli se, jatkammeko asumista Espanjassa vai muutammeko Suomeen ja aloitamme siellä alusta. Viimeisten kolmen vuoden aikana Espanjassa olemme asettuneet Torreviejaan hyvin, saaneet hyviä ystäviä, asumme vuokra-asunnossa, meillä on kaksi koiraa ja minulla on vakituinen työpaikka. Roberto sai opinnot juuri päätökseen, ja edessä olisi oman alan työpaikan etsiminen. Elämä on vakiintunutta. Tilanteemme on todella hyvä Espanjassa asuvaan keskivertonuoren aikuisen näkökulmasta. Täällä nuorilla aikuisilla on usein vaikeuksia löytää työtä, palkkatulot eivät riitä vuokra-asuntoon, eikä valtio tue itsenäisen elämän alkua.
Kaksilla palkkatuloilla voisimme alkaa säästämään omistusasuntoon, ja elää mukavasti. Kerran vuodessa voisi lähteä lomamatkalle, ja kotimaan matkailuun on paljon upeita mahdollisuuksia. Siihen mahdollisuudet lähes loppuvatkin. Espanja ei ole paras paikka nuorille aikuisille, siitä kertovat omien kokemusten lisäksi useat tilastot.
Vuonna 2018 tehdyn lukemani tutkimuksen mukaan tohtorin tai maisterin tutkinnon omaavien alle 31- vuotiaiden keskiarvoinen kuukauden bruttotulo on 1770€. Mahdollisuudet hyvään urakehitykseen ovat matalat, ja täällä arvossa ovat esimerkiksi postityöntekijän ja Mercadonan kassahenkilön työt, joita pidetään varmana. Hakijoita on valtavasti, mutta kerran paikan saadessaan sinne voi jäädä vaikka koko työuraksi.
1770€ kuukausitulot riittävät hyvin elämiseen Torreviejassa tai muussa pienemmässä paikassa, mutteivät tarjoa sitä extramukavuutta, joka esimerkiksi Suomessa on helppo saavuttaa. Elämä tulisi meilläkin todennäköisesti pysymään täällä melko tasaisena sellaisena kuin se on nyt. Ymmärrän miksi moni espanjalainen nuori aikuinen haaveilee työnteosta toisessa Euroopan maassa. Pätkätöitä tehden itsenäistyminen on vaikeaa, eikä nuorilla aikuisilla ole mahdollisuutta esimerkiksi oman perheen perustamiseen. Minullakin ensimmäisessä työsopimuksessa luki, että jos koeaikana käy ilmi että olen raskaana/tulen raskaaksi, voi työnantaja päättää työsuhteen. Perheen perustaminen Espanjassa on haastavaa.
Espanja on Euroopan helmi lomakohteena. Se on myös ihana paikka muualta tuleville nuorille aikuisille, jotka aloittavat työuraansa ja haluavat kansainvälistä kokemusta ja kielitaitoa. Täällä on helppo viettää yksinkertaista elämää, ja puitteet siihen ovat loistavat. Vähällä pärjää hyvin, ja kun elämä pikku hiljaa alkaa vakiintua voi nauttia Espanjan monista hyvistä puolista. Me kuitenkin olemme päättäneet, että arvostamme tällä hetkellä eniten vakautta ja työmahdollisuuksia, sekä mahdollisuutta kerryttää säästöjä tulevaisuuden haaveiden toteuttamista varten. Valitettavasti emme kumpikaan näe, että sitä tapahtuisi Espanjassa.
Koska meillä on mahdollisuus valita, olemme päättäneet erityisesti nämä asiat mielessä pitäen vaihtaa asuinmaata. Kolmessa vuodessa olemme saaneet tänne hyvän toimivan elämän, mutta samalla kaipaamme enemmän mahdollisuuksia. Torrevieja on meille erityinen paikka, jonne tulemme aina tilaisuuden tullen matkustamaan. Se ei kuitenkaan tunnu paikalta, jonne haluamme jäädä asumaan enää pidemmäksi ajanjaksoksi. Etsimme uutta kotipaikkaa ja uusia maisemia. Madrid olisi voinut olla vaihtoehto Suomelle, muttemme halua asua ahtaasti jaetussa kimppakämpässä. Pääkaupunkiseudulla kuten muissakin Espanjan isoimmissa kaupungeissa asumiskulut ovat huomattavat, emmekä halua tinkiä asumismukavuudesta. Meille koti on tärkein.