Suomen suurin matkablogiyhteisö

Mallorcan massaturismi & patikointisaaret

Yksi tiedostamattomista unelmistani toteutui viime kesän lopulla, kun jäimme poikaystäväni kanssa Mallorcalle asumaan reiluksi kuukaudeksi, käsissämme pelkkää vapautta sekä koko saari tutkittavana. Asuntomme oli normaali paikallisten asunto kerrostalon ylimmässä kerroksessa, isolla parvekkeella varustettuna. Kerron tässä tekstissä enemmän paikoista joissa kävimme asuinpaikkamme Colonia de Sant Jordin ulkopuolella. Myöskin Teneriffa -postaukseni teemaan kuuluvasti olen kerännyt tähän postaukseen suosituimpien paikkojen lisäksi myös kohteita, jotka eivät ole niin tunnettuja pohjoismaalaisten keskuudessa, mutta jotka ovat ehdottomasti mainitsemisen arvoisia. Lisäksi mukana on myös muutama paikka, joita en ehkä niin suosittelisi ainakaan rauhallisen loman ystäville.

Parc Nacional de Gabrera; Gabrera -saaren kansallispuisto

Colonia de Sant Jordin satama-alue

Gabreralle pääsee Colonia de Saint Jordin satamasta päivittäin. Venekyytejä tarjoaa useampi eri firma, usealla eri lähdöllä noin tunnin välein. Kuljetusfirmat tarjoavat myös eri paketteja Gabreralle, esim. päivä- ja iltapaketteja. Toisiin paketteihin kuuluu pelkkä lyhyt, muutaman tunnin käynti Gabreralla, kun taas toisiin paketteihin on annettu enemmän aikaa tutkia saarta omatoimisesti, ja paluumatkalle on lisätty pysähdys Sinisessä luolassa, jossa on myös mahdollisuus pulahtaa veteen. Me valitsimme tämän pulahduksen, mutta vedessä oli niin paljon pieniä meduusoja (vaarattomia), että tyydyin katsomaan vain muiden kastautumista veteen. Oli kuitenkin maagista ihailla luolan suojassa kirkasta vettä sekä siellä uiskentelevia valkoisia meduusoja.

Gabreralla sijaitseva linna

Gabreran päässä satamassa on yksi kahvila, mutta muuten alueelta ei löydy mitään palveluita. Koska Gabrera kuuluu luonnonsuojelualueeseen, oli satamassa paikalliset oppaat meitä vastassa antamassa lyhyen tietopaketin siitä, miten saaren luontoa tulee kunnioittaa sekä muuta yleistä tietoa Gabrerasta (englanniksi & espanjaksi). Omin päin saarelle ei voi lähteä, sillä turistimäärää tarkkaillaan ja rajoitetaan saapuvien venekuljetusten muodossa. Tämä takaa myös sen, että saarta pääsee tutkimaan melko rauhassa, saarelta löytyvien lukuisten pienten liskojen kanssa.

Miten Gabreralla voi siis päivän viettää? Gabreraa mainostetaan helppona ja nopeana pakopaikkana ihmisvilinän keskeltä luonnon tarjoamaan rauhaan. Voitkin pakata eväskorin mukaan ja pyhittää päivän rennolle oleskelulle rannalla, sillä osa ihmisistä lähtee saarelle vain nämä hiljaisemmat lahdet mielessään. Tai voit lähteä tutustumaan hieman pidemmälle saaren tarjoamaan luontoon sekä historiaan. Kävelyreittejä saarella ei ole kuin muutama, tunnetuimpina reitti majakalle, ja toinen 1300 -luvun aikaiselle linnalle. Suuntasimme majakalle, mutta luonnon suojelemiseksi varsinainen reitti majakalle saakka oli kuitenkin suljettuna. Vaikka se hieman harmitti, oli kuitenkin hienoa huomata kuinka hyvin luonnosta oikeasti pidetään saarella huolta!

Gabreran majakka

Kuinka ympäristöystävällistä turismi ylipäänsä Mallorcalla ja muilla Baleaareilla on?

Viime vuonna uutisoitiin Baleaarien saariryhmän, eli joihin myös Gabrera kuuluu Mallorcan sekä mm. Ibizan kanssa, kieltävän kertakäyttömuovit. Toimenpide on pakollinen, sillä saaret uhkaavat hukkua muoviin. Eikä tämä ole tietenkään vain paikallisten ihmisten ongelma, vaan myös eläimet ovat joutuneet kärsimään osansa. Kilpikonnien kerrotaan syövän mereen heitettyjä muovipusseja, sillä ne luulevat niitä meduusoiksi. Jätettä on sanottu syntyvän 800 000 tonnia vuodessa. Iso osa tästä on myös turismin aiheuttamaa, sillä Mallorcalla vierailee kesäsesongin aikana kaksinkertainen määrä turisteja saaren paikallisväestöön verrattuna.

Miten Baleaarien hallinto on sitten vastannut kaikkeen tähän ympäristön tuhoamiseen? Ainakin sen verran, että ensi vuoteen mennessä kaikki kertakäyttöiset muovit (pillit, pussit, kertakäyttöiset kahvikapselit yms.) tulisi korvata biohajoavilla materiaaleilla. Myös vuoteen 2030 on sijoitettu tavoite, jonka mukaan tuolloin vähintään 75% kaikesta pakkausmateriaalista olisi kierrätettävää. Tavoitteethan on aina hyviä ja ilman niitä harvemmin mitään isoa tapahtuukaan, mutta toivon myös todella, että konkreettisia askelia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on otettu tarpeeksi ja tullaan varsinkin tulevaisuudessa ottamaan vielä entistä enemmän.

Loma-aikanamme Mallorcalla halusimme tehdä reissun viereiselle saarelle Ibizalle, kun kerran lähistöllä olimme. Kävimme läpi mahdollisia hotelleja, laivavaihtoehtoja, kuinka monta yötä yöpyisimme saarella ja mitä haluaisimme siellä nähdä. En ole varmasti ainoa, jonka oikeastaan ainoa mielikuva Ibizasta on aurinko ja yökerhot. Tietysti netissä selaillessamme törmäsimme myös näihin biletysvaihtoehtoihin, mutta myös moniin luonnonsuojelukohtiin sekä rauhallisempiin alueisiin, jotka meitä houkuttelivatkin enemmän. Se, mikä sai meidät kuitenkin loppujen lopuksi jäämään Mallorcan maaperälle, oli löytämämme uutisointi Ibizan rannikkovesien saastuneisuudesta. Ja onhan se näin maalaisjärjellä ajateltuna täysin loogista, mitä muutakaan biletyksestä voisi ajatella koituvan kuin (muovi)jätettä ja saastetta? Ei sillä ainakaan luontoa kovin pitkälle suojella.

Olin jo hieman unohtanut oman kauhistukseni tästä aiheesta, kunnes taas tämän postauksen kirjoittamisen myötä tutustuin asiaan, asiaan nimeltä Mallorcan (ja muiden Baleaarien) luonnonsuojelu. Gabrera oli niin hyvä esimerkki tästä turismin säännöstelystä sekä luonnon arvostamisesta, että kai myös muiden, isompien turistisaaret ovat kiinnittäneet tähän erityistä huomiota? No, ei ainakaan jos käy vilkaisemassa pääkaupunki Palma de Mallorcan lähistöllä sijaitsevaa kaupunkia nimeltä Arenal.

Arenal; biletyksen keskus

Olin kyllä poikaystäväni puheista muodostanut jonkinnäköisen kuvan Arenalista, mutta silti järkytyin, kun sinne ensimmäisen kerran oikeasti päädyin. Kaupunki oli kuin yksi iso yökerho. Paikan päällä ei voi myöskään erehtyä siitä, että mikä turismikansallisuus tätä paikkaa johtaa: saksalaiset. Meininki on kuin suuressa huvipuistossa, mutta laitteiden sijaan pään saa pyörälle jollain aivan muulla keinolla kuin vuoristoradoilla. Paikalliset ovat karanneet äänekkäältä viinaturismilta muille seuduille, joka on todella surullista. Arenalin rantakatua hallinnoivat ravintoloiden lisäksi myös yökerhot, joiden edustalla päivystää usein vartijat sekä sisäänheittäjiä. On vaikka minkälaista tarjousta juomista, hallitsevana tietysti saksalaisten rakastamat oluet.

Kuten jo mainitsin, kulkee yökerhot sekä ympäristöyställisyys harvemmin käsi kädessä. Ja entä kun yökerhot eivät ole auki vain yöllä, vaan vuorokauden ympäri, 24/7? Kuulin, että useat saksalaiset turistit varaavat vain lennot Mallorcalle ja suuntaavat Arenaliin muutamaksi päiväksi ilman hotellia. He eivät tarvitse majoitusta, sillä kaupunki sykkii avoinna koko vuorokauden ympäri, ja esimerkiksi päivällä klo 14 voisi baariin astuessaan ihan hyvin luulla, että on jo yö. Kävinkin Arenalissa vain päiväsaikaan, jolloin siellä on niin sanotusti turvallisinta sekä ”rauhallisinta”. Kello yhdeksän jälkeen suosituimmista ja samalla myös isoimmista yökerhoista voi olla vaikea löytää edes seisomapaikkaa itselleen, niin täynnä kerhot ovat.

Koronahan nyt tavallaan tuli pelastamaan tämän kaiken, vaikka turismin hiipumisella on tietysti myös haittavaikutuksensa paikallisten elämään. Toivottavasti myös tämä biletysturismi laantuu tai edes järkeistyy edes jonkin verran paikkojen taas avautuessa.

Kesäsesongin aikaan rannat saattavat olla todella täynnä, ja hiljaista rantapaikkaa on vaikea löytää varsinkaan pienemmiltä rannoilta. Ei siis ihme, että ihmiset karkaavat läheisille saarille nauttimaan luonnon tarjoamasta suojasta. Arenal on sinänsä kaunis kohde rantansa puolesta, mutta silti lähtisin hakemaan meren rauhoittavaa vaikutusta muualta kuin täältä.

Sa Dragonera; lohikäärmesaari

Mistä sitä rauhaa sitten pääkaupunkiseudun luota löytää? Ainakin toiselta saarelta, Sa Dragoneralta. Tämä toinen luonnonkohde sijaitsee Mallorcan länsikärjessä. Veneellä saarelle pääsee vain noin 20 minuutissa Sant Elm -nimisestä kylästä, kuljetuksen edes-takaisin -hinnan ollessa 14€. Myös hieman kauempaa Port d’Andratx:ista operoidaan kuljetuksia saarelle. Sa Dragonera on erityisesti patikointiparatiisi, jossa pääsee valitsemaan päivään sopivan patikoinnin pituuden (muistaakseni) neljästä eri reitistä. Me valitsimme reitin ylös saaren korkeimpaan kohtaan, josta löytyi raunioita. Saimme olla todella rauhassa saarella, eikä venekyydissäkään tullut kuin vain muutama muu kanssamme. Päivä jolloin menimme oli tosin toukokuun viimeinen, joten turistit eivät olleet ehkä vielä tuolloin löytäneet saarta sekä sen tarjoamia patikointimahdollisuuksia. Saarella pystyy maksimissaan olemaan noin seitsemän tunnin verran (kauden aikana klo 10-17), ja illaksi tämä luonnonsuojelualue rauhoitetaan. Tänne suunnatessa kannattaa ottaa huomioon se, ettei saarelta voi ostaa mitään ruokaa tai juomaa, joten vähintää oma vesipullo on oltava mukana.

Satama Sant Elm

Hieman energiaa ennen saarelle suuntaamista, sillä itse saarelta ei voi ostaa mitään!

Satama Dragoneran päässä

Dragoneran satama ylempää kuvattuna

Ihastuin Dragoneraan aivan valtavasti, jopa enemmän kuin Gabreraan. Myös pieni satama-alue (Sant-Elm), josta tämä veneemme lähti, oli todella suloinen. Saaren nimi Dragonera viittaa lohikäärmeeseen, jolta saaren sanotaan muistuttavan sen muodon puolesta.  Saaren historia linkittyy myös hyvin näiden pienten saarien luonnonsuojelun historiaan: jo vuonna 1977 ympäristöaktivistit toivat esille sen aikaisen massaturismin haittoja, ja kampanjoivat saaren jättämistä rauhaan sille suunnitelluilta turismihankkeilta. Saarelta kerrotaan löytyvän yli 350 eri kasvilajia, joka on ainakin omasta mielestäni jo hyvä syy jatkaa saaren suojelua entistä enemmän. Täältäkin löytyi paljon liskoja, ja nämä ”seinäliskot” asustavatkin vain Dragoneralla, ei missään muualla maailmassa. Myös harvinaisempia lintulajeja onnistuu täällä bongailemaan.

Onneksi myös Mallorcalta löytyy biletyspaikkojen lisäksi myös paljon ihania kohteita. Näistä lisää seuraavassa postauksessa.

Kirjoittelemisiin,

Jenna

Seuraa blogiani Instagramissa: @jenna.thiswayto

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Raija keskiviikko, 27 toukokuun, 2020 at 09:42

    Missä se TYKKÄÄN nappula taas olikaan???

    • Reply jennahanna keskiviikko, 27 toukokuun, 2020 at 10:55

      Täällä blogissa ei sellaista valitettavasti ole 🙁

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin keskiviikko, 27 toukokuun, 2020 at 14:44

    Todella kivan kuuloisia nuo luontokohteet! Ja on kiva kuulla, että ympäristöasioihin ollaan alettu kiinnittämään huomiota. Tuo 800 000 tonnia on muuten ihan käsittämätön määrä jätettä.

    • Reply jennahanna keskiviikko, 27 toukokuun, 2020 at 23:51

      Ne oli kyllä omalaatuisensa! Ja onhan tuo semmoinen lukumäärä jätettä ettei kyllä pysty edes ymmärtämään. Yritin googlailla, että paljonko Suomessa vastaavasti olisi vuotuinen jätemäärä, ja se oli jotain kolmen miljoonan tonnin luokkaa. Joten tästä melkein kolmasosa vain Mallorcan kokoisella pienellä saarella kuulostaa huimalta…

  • Reply Tinutski perjantai, 29 toukokuun, 2020 at 21:54

    Mielenkiintoinen postaus jälleen kerran😍 Näin sattumalta joskus viime vuonna tv-ohjelman missä kerrottiin posidonia-levästä, jota ilmeisesti esiintyy runsaiten/vain? Baleaareilla Ibizalla ja Formenteralla ja joka on kuulema ”Välimeren tehokkain hiilinielu” . Ibizalle tulevien veneiden ankkurit repivät tätä levää irti mikä ei ole hyvä juttu Välimeren kannalta. Korona-aika on tehnyt hyvää niin koralleille kuin posidoniallekin, ja uskon että kaikin puolin vastuullisemman matkailun aika koittaa nyt. Suomessa muuten hoetaan tota vastuullinen-sanaa joka paikassa ja joka asiassa😀

    • Reply jennahanna sunnuntai, 31 toukokuun, 2020 at 14:30

      Joo tosta samasta aiheesta mäkin luin Mallorcalla eikä enää tehnyt mieli lähteä laivalla minnekään! #vastuullinensuomi siis 😀

    Leave a Reply