Kreikka

Viehättävä pieni Parga

sunnuntai, lokakuu 7, 2018

Kuukausi sitten tulimme Kreikasta. Se oli Antille ensimmäinen rantaloma, ja minullekin viimeisimmästä oli kulunut jo useita vuosia. Vähän epäilytti. Emme vuokranneet edes autoa vaan lähdimme tällä kertaa vain nauttimaan, olemaan ja ihmettelemään. Tulisiko meille tylsää? Kyllästyisimmekö jo parissa päivässä aurinkoon ja hiekkarantaan?

Kohteemme Kreikassa oli Parga, pieni rinteelle rakennettu kylä, josta olin kuullut pelkkää hyvää. Hotellimme sijaitsi lähes ylimmällä rinteellä, ja sinne pääsemiseksi piti kiivetä ja kavuta kuumuudessa jyrkkää mäkeä ja pitkiä portaita ohi oliivipuiden. Hotellin pihalta avautui näkymä oliivipuulehtoon, ja aamuauringossa kelpasi syödä aamupalaa. Emme olleet maksaneet etukäteen aamupalasta vaan söimme välillä hotellissa ja välillä jossakin kahvilassa. Erityisesti suosittelen The Green Bakery -nimistä leipomoa, jonka viihtyisässä sisäpihassa nautimme ihanan aamiaisen. Hotellin aamupala maksoi 5 euroa, ja se sisälsi kahvia tai teetä, mehua, hedelmää, keitetyn munan, leipää, marmeladia, leikkelettä ja juustoa sekä kreikkalaista jogurttia ja hunajaa. Aamupalalla jaksoi pitkälle, vaikkei se ehkä kulinaristinen elämys ollutkaan.

Pargaa kuvaillaan rauhalliseksi ja idylliseksi lomakohteeksi. Idyllinen se on ja rauhallinenkin, mutta kyllä ahtailla kujilla myös turisteja kiitettävästi tungeksii, niin ulkomaalaisia kuin kreikkalaisiakin, etenkin ilta-aikaan. Päivisin kujilla saa kulkea aivan rauhassa, sillä Pargan keskustassa sijaitsevat Krionerin ja Piso Krionerin rannat sekä hiukan kauempana sijaitseva Valtosin ranta keräävät auringonpalvojat aurinkotuoleilleen. Erityisesti Pargan keskustan rannat ovat melko pieniä ja ruuhkaisia, mutta halukkaille näytti aina riittävän aurinkotuoleja. Aurinkotuolien ja -varjon vuokrauksen hinta vaihteli 7–10 euroon.


Pargassa ei ole erityisiä nähtävyyksiä. Ylhäällä rinteellä sijaitseva venetsialainen linnoitus on näkemisen arvoinen, ainakin ilta-aikaan, kun aurinko pikku hiljaa laskee Valtosin rannan taakse ja värjää koko maailman utuisella vaaleanpunaisella ja keltaisella. Linnoituksesta näkee Pargan ”amfiteatterin” hyvin, sen muodot, värikkäiden rakennusten rivin ja laiturilla keikkuvien laivojen jonon. Venetsialainen linnoitus hallitsee Pargan maisemaa, mutta huomaamatta ei myöskään voio olla kylän edustalla sijaitsevaa Panagían saarta, jonne voi rannalta uida. Pienellä saarella on Neitsyt Marialle omistettu kirkko.

Kahdella eri kaupunkijunalla pääsee ihastelemaan maisemia myös Pargan ulkopuolelta. Me köröttelimme pienellä junalla ylös Anthousan kylään ihastelemaan vesimyllymuseota ja vesiputousta. Museo oli kovin pieni eikä vesiputouskaan suoranaisesti saanut haukkomaan henkeä, mutta puolentoista tunnin retki oli ihan mukavaa tekemistä lähtöpäivänä, kun rannalla loikoilu ei enää houkutellut.

Patikointimahdollisuuksia Pargassa riittää, sillä kylää ympäröivät oliivipuulehdot ja korkealle nousevat rinteet houkuttelevat seikkailemaan. Elokuun helteellä tosin patikointi ei tuntunut niin hyvältä vaihtoehdolta. Yhden lyhyen patikan sentään teimme! Lähdimme oliivipuulehtojen halki Lichnosin rannalle. Eksyimme heti reitiltä. Reitin olisi kuulunut viedä meidät korkealle jyrkänteelle, mutta emme kääntyneetkään Achilleas-ravintolan kohdalla oikealle, kuten meitä neuvottiin, vaan jatkoimme suoraan. Ihmettelimme kyllä, miksi jyrkkää nousua heti tullut, mutta koska Lichnosin rannalle ohjaavia tienviittoja tuli koko ajan vastaan, seurasimme niitä tyytyväisinä.

Kyllähän se jyrkkä nousukin lopulta sieltä tuli. Hikisinä ja hengästyneinä käännyimme välillä katsomaan taakse jäävä Pargaa. Aurinko kuumotti, heinikko väreili ja hyönteiset surisivat. Oliivipuiden alla sentään pääsi varjoon. Herhiläiset pörisivät. Mielessä siinsi jo turkoosi viilentävä meri ja kuumat pienet kivet jalkojen alla.

Matka Pargasta Lichnosin rannalle patikkapolkua oli noin 5 kilometriä pitkä. Matkan puolivälissä oli kappeli ja hiljainen taverna, johon voi pysähtyä hetkeksi hengähtämään. Itse Lichnosin rannan sanotaan olevan Pargan alueen kaunein. Kauniilta se näyttikin, etenkin kun katseli sitä korkealta. Hiekka oli pientä valkoista kiveä ja vesi mukavan nopeasti syvenevää. Rannalla oli muutamia ravintoloita, ja aurinkotuoleja voi vuokrata 7 euron hintaan.

Pelkkä ajatuskin patikoimisesta takaisin sai meidän hengästymään, joten istuimme vesitaksiin, joka kuljetti meidät 5 eurolla takaisin Pargaan. Matkalla näimme kauniita jyrkänteitä ja tunsimme suurten aaltojen keinuttelevan heiveröiseltä vaikuttavaa venettä. Kärttyisä mutta mukava vanha mies vei meidät kuitenkin turvallisesti perille ja hymyillen vielä muistutti minua pitämään tuulisella merellä hatustani kiinni.

Parga piti meistä oikein hyvää huolta. Ruoka oli hyvää, oliivit ja oliiviöljy taivaallisia ja talonviinit maistuvia. Suosittelen Pargaa niille, jotka kaipaavat hidasta lomaa ilman sen suurempia aktiviteetteja. Mikäli rauhallinen kyläelämä kyllästyttää, järjestetään Pargasta myös lukuisia retkiä, esimerkiksi Albaniaan tai Korfun saarelle. Me kävimme retkellä Vikos-rotkolla ja Acheron-joella, mutta nämä kauniit luontokohteet ansaitsevat aivan oman kirjoituksensa. Palaan niihin siis myöhemmin.

No Comments

Leave a Reply